Julkilausuma Uudenmaan Keskustan aluevaltuustojen seminaarista

12.10.2023

Työrauhaa hyvinvointialueille

Hyvinvointialueuudistuksen myötä 200 organisaatiota on saatu supistettua noin kahteenkymmeneen. Tämän myötä päätöksenteon läpinäkyvyyttä on saatu lisättyä. Kuntayhtymärakenteissa ei aina tiedetty, kuka asioista päättää. Rahoitusongelmien syyt eivät ole uudessa lainsäädännössä. Aiemmin ongelmat eivät tulleet näkyville, sillä kunnat maksoivat mm. erikoissairaanhoidosta tulleet yllätyslaskut. Osa ongelmaa on myös koronan aikana syntynyt hoitovelka.

Ongelmat, kuten ikärakenne, työvoimapula, sen myötä vääristynyt huoltosuhde sekä korko- ja kustannustason nousu, ovat syntyneet pitkällä aikavälillä. Uusien hoitojen kehittyminen lisää lääketieteen keinovalikoimaa, mutta toisaalta kasvattaa kustannuksia.

Valtiontalouden tasapainottamisen on tunnistettu vaativan kahdeksan vuotta, vaikka valtiolla on verotuksen ja lainsäädännön kautta keinot korjausliikkeisiin. Hyvinvointialueilta talouden tasapainottamista kuitenkin edellytetään kolmessa vuodessa. Alueilla tarvitaan työrauha talouden tasapainottamiseen. Äkkiratkaisut voivat johtaa pidemmällä aikavälillä menojen kasvuun.

Oma palvelutuotanto tuo huoltovarmuutta ja kustannustehokkuutta

Hyvinvointialueen palveluita tulee kehittää siihen suuntaan, että alueilla on vahva oma palveluiden tuotanto. Tällöin kulurakenteeseen pystytään vaikuttamaan paremmin. Lain mukaan palvelut täytyy turvata yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina kokonaisuuksina. Hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioiden palvelut on tuotettava lähellä asiakkaita. Yksityisen ja julkisen sektorin hyvää yhteistyötä tulee kehittää mahdollistamalla laajemmin palveluseteleiden käyttö. Tämä tarjoaa alueen asukkaille kattavamman palvelutarjonnan ja väylän nopeampaan hoitoon pääsyyn. Julkisten ja yksityisen puolen palveluita on myös hyödyllistä yhdistää saman katon alle.

Alueilla pitää tehdä päätöksiä siitä, millaisiin toimiin panostetaan. Yksi ihmisille tärkeimmistä on ennaltaehkäisevät palvelut, joissa yhteistyötä kuntien kanssa pitää tiivistää. Tämä mahdollistaa säästöjen syntymisen pidemmällä aikajänteellä.

Seminaariin osallistui jäseniä kaikista ryhmistämme:
Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä
Keski-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä
Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä ja
Vantaa-Keravan aluevaltuustoryhmä.

Lue seuraavaksi

54 miljoonan euron lisäleikkaus uhkaa palveluiden ydintä

Viimeisimmässä tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan päiväkoulussa saimme perusteellisen katsauksen hallituksen esitykseen, jonka mukaan hyvinvointialueemme rahoitus vähenisi 54 miljoonalla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Esitys ei ollut vain budjettirivi. Se oli kokonaiskuva siitä, millaisen paineen alle palvelujärjestelmämme ollaan viemässä. Tilaisuudessa käytiin läpi sekä palvelutarpeen kehitystä että aluekohtaisten kustannusten muutoksia. Viesti oli selvä: samaan aikaan kun tarve kasvaa, rahoitus kiristyy.

4.3.2026 / Länsi-Uusimaa

Hyvinvointi kuuluu koko Itä-Uudellemaalle – myös pieniin kuntiin

Itä-Uudenmaan aluevaltuustossa 11.2. Kristian Forsman korosti ryhmäpuheenvuorossaan, että hyvinvointisuunnitelman toimeenpanossa on varmistettava palveluiden tasapuolinen saavutettavuus. Vaikka perhe- ja osaamiskeskusmallit ovat tuottaneet tuloksia ja HYTE-kerroin on kääntynyt parempaan suuntaan, pienempien kuntien asukkaiden palveluohjaukseen ja tiedottamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ennaltaehkäisy, vaikuttavuus ja alueellinen oikeudenmukaisuus kulkevat käsi kädessä.

3.3.2026 / Itä-Uusimaa

Kun hoivapaikkaa ei ole – ja odotus käy kalliiksi

Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy viivästyy yhä useammin, vaikka tarve on todettu ja määräajat kirjattu lakiin. Odotus ei ole pelkkää aikaa jonossa – se heikentää ikäihmisen toimintakykyä, kuormittaa omaisia ja kasvattaa kustannuksia. Kyse ei ole vain palvelupaikkojen riittävyydestä, vaan siitä, miten kohtelemme ihmisiä elämänsä hauraimpana aikana.

2.3.2026 / Keski-Uusimaa

EtusivuItä-UusimaaJulkilausuma Uudenmaan Keskustan aluevaltuustojen seminaarista