Julkilausuma Uudenmaan Keskustan aluevaltuustojen seminaarista

Työrauhaa hyvinvointialueille

Hyvinvointialueuudistuksen myötä 200 organisaatiota on saatu supistettua noin kahteenkymmeneen. Tämän myötä päätöksenteon läpinäkyvyyttä on saatu lisättyä. Kuntayhtymärakenteissa ei aina tiedetty, kuka asioista päättää. Rahoitusongelmien syyt eivät ole uudessa lainsäädännössä. Aiemmin ongelmat eivät tulleet näkyville, sillä kunnat maksoivat mm. erikoissairaanhoidosta tulleet yllätyslaskut. Osa ongelmaa on myös koronan aikana syntynyt hoitovelka.

Ongelmat, kuten ikärakenne, työvoimapula, sen myötä vääristynyt huoltosuhde sekä korko- ja kustannustason nousu, ovat syntyneet pitkällä aikavälillä. Uusien hoitojen kehittyminen lisää lääketieteen keinovalikoimaa, mutta toisaalta kasvattaa kustannuksia.

Valtiontalouden tasapainottamisen on tunnistettu vaativan kahdeksan vuotta, vaikka valtiolla on verotuksen ja lainsäädännön kautta keinot korjausliikkeisiin. Hyvinvointialueilta talouden tasapainottamista kuitenkin edellytetään kolmessa vuodessa. Alueilla tarvitaan työrauha talouden tasapainottamiseen. Äkkiratkaisut voivat johtaa pidemmällä aikavälillä menojen kasvuun.

Oma palvelutuotanto tuo huoltovarmuutta ja kustannustehokkuutta

Hyvinvointialueen palveluita tulee kehittää siihen suuntaan, että alueilla on vahva oma palveluiden tuotanto. Tällöin kulurakenteeseen pystytään vaikuttamaan paremmin. Lain mukaan palvelut täytyy turvata yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina kokonaisuuksina. Hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioiden palvelut on tuotettava lähellä asiakkaita. Yksityisen ja julkisen sektorin hyvää yhteistyötä tulee kehittää mahdollistamalla laajemmin palveluseteleiden käyttö. Tämä tarjoaa alueen asukkaille kattavamman palvelutarjonnan ja väylän nopeampaan hoitoon pääsyyn. Julkisten ja yksityisen puolen palveluita on myös hyödyllistä yhdistää saman katon alle.

Alueilla pitää tehdä päätöksiä siitä, millaisiin toimiin panostetaan. Yksi ihmisille tärkeimmistä on  ennaltaehkäisevät palvelut, joissa yhteistyötä kuntien kanssa pitää tiivistää. Tämä mahdollistaa säästöjen syntymisen pidemmällä aikajänteellä.

Seminaariin osallistui jäseniä kaikista ryhmistämme:
Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä
Keski-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä
Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä ja
Vantaa-Keravan aluevaltuustoryhmä.

Lue seuraavaksi

Roinisen lista 2.0
28.11.2025 / Uutiset
Miten hammashoito toimii Keravalla?
Tähän kysymykseen saimme kattavia vastauksia Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen suun ja terveydenhuollon palvelujohtaja Helena Salusjärvi-Juopperilta, joka toimi Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmän järjestämän tilaisuuden alustajana. Hänen lisäkseen konkreettista tietoa alueen hammashoidon tilanteesta saimme paikalla olleelta Keravan vastaavalta hammaslääkäriltä Hanna Karjalaiselta.
26.11.2025 / Uutiset
Miten Vantaan ja Keravan hyvinvointialue nousi kriisistä mallialueeksi?
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tarina on poikkeuksellinen. Alkuvaiheen kriisistä ja kapina-alueen maineesta on muutamassa vuodessa noustu mallialueeksi, jonka talous on vahva ja toimintakulttuuri uudistuva. Miten tämä muutos tapahtui – ja mitä opimme matkalla?
25.11.2025 / Uutiset
EtusivuItä-UusimaaJulkilausuma Uudenmaan Keskustan aluevaltuustojen seminaarista