Julkilausuma Uudenmaan Keskustan aluevaltuustojen seminaarista

Työrauhaa hyvinvointialueille

Hyvinvointialueuudistuksen myötä 200 organisaatiota on saatu supistettua noin kahteenkymmeneen. Tämän myötä päätöksenteon läpinäkyvyyttä on saatu lisättyä. Kuntayhtymärakenteissa ei aina tiedetty, kuka asioista päättää. Rahoitusongelmien syyt eivät ole uudessa lainsäädännössä. Aiemmin ongelmat eivät tulleet näkyville, sillä kunnat maksoivat mm. erikoissairaanhoidosta tulleet yllätyslaskut. Osa ongelmaa on myös koronan aikana syntynyt hoitovelka.

Ongelmat, kuten ikärakenne, työvoimapula, sen myötä vääristynyt huoltosuhde sekä korko- ja kustannustason nousu, ovat syntyneet pitkällä aikavälillä. Uusien hoitojen kehittyminen lisää lääketieteen keinovalikoimaa, mutta toisaalta kasvattaa kustannuksia.

Valtiontalouden tasapainottamisen on tunnistettu vaativan kahdeksan vuotta, vaikka valtiolla on verotuksen ja lainsäädännön kautta keinot korjausliikkeisiin. Hyvinvointialueilta talouden tasapainottamista kuitenkin edellytetään kolmessa vuodessa. Alueilla tarvitaan työrauha talouden tasapainottamiseen. Äkkiratkaisut voivat johtaa pidemmällä aikavälillä menojen kasvuun.

Oma palvelutuotanto tuo huoltovarmuutta ja kustannustehokkuutta

Hyvinvointialueen palveluita tulee kehittää siihen suuntaan, että alueilla on vahva oma palveluiden tuotanto. Tällöin kulurakenteeseen pystytään vaikuttamaan paremmin. Lain mukaan palvelut täytyy turvata yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina kokonaisuuksina. Hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioiden palvelut on tuotettava lähellä asiakkaita. Yksityisen ja julkisen sektorin hyvää yhteistyötä tulee kehittää mahdollistamalla laajemmin palveluseteleiden käyttö. Tämä tarjoaa alueen asukkaille kattavamman palvelutarjonnan ja väylän nopeampaan hoitoon pääsyyn. Julkisten ja yksityisen puolen palveluita on myös hyödyllistä yhdistää saman katon alle.

Alueilla pitää tehdä päätöksiä siitä, millaisiin toimiin panostetaan. Yksi ihmisille tärkeimmistä on  ennaltaehkäisevät palvelut, joissa yhteistyötä kuntien kanssa pitää tiivistää. Tämä mahdollistaa säästöjen syntymisen pidemmällä aikajänteellä.

Seminaariin osallistui jäseniä kaikista ryhmistämme:
Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä
Keski-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä
Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä ja
Vantaa-Keravan aluevaltuustoryhmä.

Lue seuraavaksi

Tunnelmia ja keskeisiä ajatuksia Vantaan vuosikokouksesta
Keskustan Uudenmaan piirin vuosikokous järjestettiin lauantaina 18.4.2026 Vantaan Tikkurilan lukiossa. Kokoukseen osallistui runsas joukko jäseniä – yhteensä noin 60 äänivaltaista edustajaa ja 20 muuta osallistujaa – ja tilaisuuden tunnelma oli poikkeuksellisen positiivinen, odottava ja paikoin jopa jännitteinen.
20.4.2026 / Itä-Uusimaa
Keskustan Uudenmaan piiri esittää Antti Kaikkosta jatkokaudelle puheenjohtajaksi ja Petri Roinista varapuheenjohtajaksi
Keskustan Uudenmaan piiri päätti Vantaalla 18.4. pidetyssä piirikokouksessaan esittää Antti Kaikkosta jatkokaudelle Keskustan puheenjohtajaksi tulevassa Tampereen puoluekokouksessa. Vantaalaista Petri Roinista esitetään puolueen varapuheenjohtajaksi.
20.4.2026 / Uutiset
Keskustan Uudenmaan piiri nimesi historiallisen määrän eduskuntavaaliehdokkaita
Keskustan Uudenmaan piiri nimesi Vantaalla 18.4. pidetyssä piirikokouksessaan 30 kansanedustajaehdokasta kevään 2027 eduskuntavaaleihin. Piiri tavoittelee vaaleissa viittä kansanedustajan paikkaa Uudeltamaalta.
19.4.2026 / Itä-Uusimaa
EtusivuItä-UusimaaJulkilausuma Uudenmaan Keskustan aluevaltuustojen seminaarista