Lohjan terveyspalvelujen tulevaisuus

Avoin keskustelutilaisuus Lohjan terveyspalvelujen tulevaisuudesta järjestettiiin Lohjalla hybridinä vallitsevan flunssa- ja covid-kauden vuoksi.

Lotta Paakkunainen osallistui tilaisuuteen paikan päällä, Marjut Frantsi-Lankia ja Eerikki Viljanen etänä.

Eerikki Viljanen keskittyi tervehdyksessään valtakunnallisiin linjauksiin, valtiotason budjettikeskusteluun ja keskustan näkökulmiin. Keskusta on laatimassa omaa vaihtoehtobudjettiaan. – Emme voi hyväksyä hallituksen suunnittelemia leikkauksia sosiaali- ja terveyspalveluihin vaan haluamme turvata kaikkien suomalaisten peruspalvelut ja antaa työrauhan juuri aloittaneille hyvinvointialueille, Viljanen linjaa.

Terveydenhuolto, palveluiden saatavuus ja saavutettavuus on erityisen tärkeä asia. Kaikkialla hyvinvointialueuudistukseen liittyy epätietoisuutta palveluiden tulevaisuudesta. Koronapandemian vaikutukset, ennakoitua suuremmat palkkaratkaisut ja uudistuksen alkuvaiheen arvioitua korkeammat tietojärjestelmäkustannukset ovat synnyttämässä hyvinvointialueen talouteen merkittävää alijäämää.

Keskustan linjaus on selkeä: Lähipalvelut on pelastettava. Jokaisessa kunnassa, tulee olla vähintään yksi sosiaali- ja terveyspiste. Näin varmistamme, että palvelut ovat lähellä asukkaitamme, kaikkien ulottuvilla.
Aluevaltuusto on jo hyväksynyt palvelustrategian tulevaisuuden kehittämislinjauksineen. Varsinainen palveluverkkokeskustelu siirtyy ensi vuoteen.
Marjut Frantsi-Lankia, Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja kertoo sopeutustoimien osuvan kipeimmin ikäihmisiin, lapsiin, nuoriin, perheisiin ja vammaisiin. Keskustaryhmä on neuvotteluissa linjannut, että ennen toimipisteiden lakkautuksia pitää saada kokonaisvaltainen tilannekuva nykyisestä palveluverkosta. Sopeutustoimet eivät saa aiheuttaa lisäkustannuksia tulevaisuudessa ja perustasoa tulee vahvistaa suhteessa erikoissairaanhoitoon.

Koko sote-uudistuksen lähtökohta oli lähi- peruspalveluiden vahvistaminen sekä hoitoon pääsyn ja laadukkaan hoidon turvaaminen peruspalveluissa, muistuttaa Eerikki Viljanen. Inhimillisen näkökulman lisäksi perustason vahvistaminen palvelee myös sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitsemistä. Hyvä ja oikea-aikainen hoito nopeuttaa toipumista ja vähentää yhteiskunnalle lankeavia kustannuksia.

Marjut Frantsi-Lankia nosti omassa puheenvuorossaan esiin hyvinvointialueen talousvaikeudet. Yhteisen sovun löytäminen taloushaasteisiin on vaikeaa, sillä talousarvio sisältää sopeutustoimia n 60 milj. euron edestä. Valtakunnallisesti Keskusta esittää vaihtoehtobudjetissaan, että hyvinvointialueille annetaan lisää aikaa taloutensa kuntoon saattamiseksi ja että hallituksen suunnittelemat leikkaukset on peruttava.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talousarviosta päätetään aluevaltuuston kokouksessa joulukuussa.

Palveluiden turvaamiseksi tarvitaan yhteistyötä. Kaikki puolueet ovat olleet viime vaalikausilla valmistelemassa ja toimeenpanemassa sote- uudistusta. Näin ollen kaikilla on vastuu palveluiden turvaamisesta. Sote-uudistus ei ole kerralla valmis. Oleellista on, miten hyvinvointialueita kehitetään palveluiden turvaamiseksi, toivottavasti yhteistyössä kaikkien puolueiden kesken.

Lohjan illassa keskustelua herätti mm hoitajapula ja onko ratkaisua siihen pohdittu yhdessä muiden hyvinvointialueiden kanssa.
Talousarviossa asukkaita huolestuttivat erityisesti muutosesitykset ikääntyneiden päivätoimintaan, palvelusetelien määrään, omaishoitajien aseman heikkenemiseen, ostopalveluista leikkaamiseen ja miten nämä vaikuttavat palvelujen saatavuuteen. Lisäksi keskusteltiin kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävistä.
Kysyttiin myös, onko järjestöjen huoli tullut hyvinvointialueiden päättäjien korviin.

Lotta Paakkunainen nousi varavaltuutetusta varsinaiseksi valtuutetuksi Riikka Pakarisen erottua tehtävästä. Paakkunainen on myös tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen. Lautakunnan tärkein tehtävä on valvoa ja kehittää hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen välillä tehtävää yhteistyötä.
Kysymyksiä nousi myös tietojärjestelmien määrästä ja niiden karsimisesta, potilastietojärjestelmistä sekä niiden kustannuksista. Myös nämä ovat tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan alaisia asioita. Potilastietojärjestelmä on päätetty kilpailuttaa.

Keskustan aktiivinen aluevaltuustoryhmä on sitoutunut taistelemaan Lohjan lähipalveluiden puolesta. Hyvä hoito on perusoikeus, sitä emme anna yhdenkään päättäjän unohtaa.
toimimme teidän valtakirjallanne, valtuutettuihimme voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä.

Lue seuraavaksi

Lapsissa tulevaisuus, vanhuksille arvokas vanhuus
Olen ensimmäisellä kaudellani aluevaltuustossa ja huomannut organisaation olevan ison, raskaan ja rahaa vievän. Talouden tasapainottamistoimista huolimatta tämäkin vuosi painuu miinukselle, vaikka hoitajamitoitukset on viety äärimmilleen, jopa lakisääteistä tasoa hipoen. Toimipisteitä on suljettu ja yhdistetty. Valitettavasti heikennyksiä joudutaan tekemään jatkuvasti.
17.2.2026 / Keski-Uusimaa
Kiitos pelastajat hyvinvointialueemme
Pelastajat ovat arjen turvallisuuden näkymättömiä varmistajia – paikalla silloin, kun apua tarvitaan kiireellisimmin. Länsi-Uudenmaan laajalla hyvinvointialueella pelastustoimi kantaa vastuuta niin onnettomuuksien ehkäisystä, kriisivalmiudesta kuin ihmisten turvallisuudesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Kirjoituksessaan aluevaltuutettu Maritta Wasström muistuttaa, miksi pelastustoimen merkitystä ei saa unohtaa sote-uudistuksen jälkeen eikä pitää itsestäänselvyytenä.
16.2.2026 / Länsi-Uusimaa
Hyvinvointia pitää seurata –           ja tekoälyä käyttää viisaasti
Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän jäsen, Heikki Junes, piti puheenvuoronsa aluevaltuustossa 11.2.2026 käsiteltäessä Itä-Uudenmaan hyvinvointisuunnitelmaa. Hän painotti nuorten hyvinvoinnin kehityksen pitkäjänteistä seurantaa sekä korosti, että tekoäly voi tukea asiantuntijatyötä, mutta vastuu arvioinnista ja päätöksenteosta säilyy ihmisellä.
13.2.2026 / Itä-Uusimaa
EtusivuLänsi-UusimaaLohjan terveyspalvelujen tulevaisuus