Turvallisuuden ja varautumisen ilta Keravalla

Turvallisuutemme uhkiin varaudutaan monin tavoin

– Pitäkää huolta omasta varautumisestanne ja noudattakaa 72 tunnin varautumissuositusta. Kun pystytte häiriötilanteissa hetken huolehtimaan itsestänne, se antaa pelastustoimelle aikaa pystyttää varajärjestelmiä.

Näin neuvoi Keski-Uudenmaan pelastusjohtaja Jyrki Landstedt Keravalla järjestetyssä turvallisuuden ja varautumisen teemaillassa.

Alueemme pelastustoimi palvelee Vantaan ja Keravan sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueita, kahdeksaa kuntaa ja niiden 485.000 asukasta.

Pelastusjohtaja Landstedt käsitteli riskien arviointia ja kiinnitti huomion Itä-Euroopan hyökkäyssodan esiin nostamiin haasteisiin. Pelastuslaitos seuraa tilannetta tarkasti ja ottaa oppia Ukrainassa tehtävistä ratkaisuista.

Myös ilmastonmuutos vaatii pelastuslaitosta varautumaan luonnonkatastrofeihin kuten tulviin, lumikaaokseen ja metsäpaloihin.

Päivittäisiin onnettomuuksiin ja yksittäisiin häiriötilanteisiin varautumisen valmiudet ovat alueellamme hyvät: – Olemme kiitollisia sopimuspalokunnille, joiden avulla saamme onnettomuustilanteissa korotetuksi tasoamme.

Myös suomalainen erikoisuus huoltovarmuuskeskus nousi esiin.– Eri puolilta Eurooppaa käydään katsomassa mallia huoltovarmuuskeskuksestamme. Tulevaisuudessa Suomen asema korostuu entisestään, kun EU:n komissio perustaa Suomeen rescEU-valmiusvaraston kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinuhkien varalta, pelastusjohtaja muistutti.

Naisten maanpuolustustahto on nousussa

Naisten vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan osallistuva FT Hanna Toiviainenkertoi oman kokemuksensa kautta, mikä voi olla naisten rooli yhteiskunnan kriisitilanteissa ja poikkeusoloissa.

Naisten osallistuminen maanpuolustukseen oli sotien aikaan erittäin laajaa, ja lottatoimintaan osallistui jopa 230.000 naista. Sodan jälkeen lottajärjestö jouduttiin purkamaan ja toiminnan merkitys jäi vaietuksi, jopa piilotelluksi. – Nyt tilanne on aivan toisenlainen. Isänmaallisuus on arvossa ja oman puolustuksellisen osaamisen kehittäminen kiinnostaa naisia, Toiviainen luonnehti.

Toiviaisen mukaan jokaisella täytyy olla omia taitoja, miten varautua kriiseihin ja kasvattaa tietotaitoaan.

Liitto tarjoaa monialaista varautumis- ja turvallisuustaitojen koulutusta ja harjoitusleirejä. Halukkaita osallistujiksi on monin verroin enemmän kuin mukaan mahtuu.

– Olen kysynyt itseltäni, haluanko olla poikkeustilanteessa auttaja vai autettava, sanoi Toiviainen.

Lääkehuolto on osa huoltovarmuutta

Kriisiaikoihin varautumisen hyvä keino on jokapäiväinen omasta terveydestä huolehtiminen, totesi farmasian professori, Marja Airaksinen. –  Kun terveys pettää ja sairastumme, yksi tärkeä huoltovarmuuden takaaja on lääkehuolto ja avun saaminen läheltä.

Farmaseutteja ja proviisoreja Helsingin yliopistossa kouluttava Airaksinen näkee apteekit tärkeäksi huoltovarmuuden ketjun lenkiksi ja osaksi terveydenhuollon lähipalveluja.

– Kun Covid-pandemia tuli, kukaan ei ollut osannut varautua siihen. Apteekeissa on oltava aina laillistettu terveydenhuollon henkilö, joka pystyy neuvomaan.

Apteekkien lakisääteisiin perustehtäviin kuuluu lääkkeiden saatavilla pito ja käytön opastus, yhteistyö lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan kanssa lääkehoitojen toteutukseen liittyvissä asioissa sekä hintaneuvonta ja kelakorvaukset. Tätä asiantuntemukseen perustuvaa tehtävää ei voi korvata lääkemyynnin siirtäminen vähittäiskauppaan, Airaksinen tähdensi.

–  Apteekit on syytä hahmottaa osaksi lähipalveluverkostoa, jota ei pidä karsia. Apteekkeja voi pikemminkin kehittää terveyspisteinä, joista saa terveydenhuollon palveluja, Airaksinen esitti.

Tämän hetken turvallisuus- ja huoltovarmuusuhkana Airaksinen näki lääkkeiden saatavuushäiriöt. Syyksi hän näki tutkimuksen ja tuotannon liiallisen ulkoistamisen Kiinaan ja Intiaan.

Suomen turvallisuus tuulisessa maailmassa

Illan päätteeksi kansanedustaja Antti Kaikkonen kertasi puolustusministerikauden haasteita ja tapahtumien kulkua, sitä miten hän näki vaihe vaiheelta Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan yhä väistämättömämmäksi. Samalla aukeni yhtä lailla vääjäämätön tienrakennus Naton jäsenyyteen.

Kaikkonen kertasi tekijöitä, joilla Suomi pitää huolta puolustusvalmiudestaan. Hornetien korvaaminen uusilla F-35 hävittäjillä on tärkeä materiaalinen osa valmiutta, samoin kuin puolustuksemme rakentaminen jo 90-luvulta lähtien Nato-yhteensopivaksi. Yhtä lailla Kaikkonen korosti kansalaisten vahvaa puolustustahtoa.

Monessa muussa EU:n jäsenmaassa on lakkautettu asevelvollisuusarmeija. – Hyvä että me emme tehneet niin. Meidän maanpuolustuskykymme pärjää hyvin, vaikka otettaisiin vertailuun isompiakin maita. Natonkin näkökulmasta olimme tervetulleita ja tuomme sinne lisäarvoa

–  Vahvan puolustuksen ja Nato-jäsenyyden lisäksi tarvitsemme muutakin puolustusyhteistyötä ja ennen kaikkea viisasta ulkopolitiikkaa, Kaikkonen muistutti.
Kaikkosen kyselytunti:

Yleisö ei tyytynyt varautumisen ja vahvuuksien kuvaamiseen vaan pyysi Kaikkoselta vastausta illan otsikkoon Mikä meitä uhkaa? Kysymyksiä uhkakuvista riitti lähestulkoon kuin pääministerin kyselytunnilla.

Onko uhkamme Venäjä?
AK: Valitettavasti Venäjä on osoittanut arvaamattomuuttaan useita naapurimaitaan kohtaan.

Entäpä ydinaseuhka?
AK: On synkkää, että sitä korttia vilautetaan, mutta varmasti Venäjälläkin on erittäin korkea kynnys ydinaseen käytölle.

Riittävätkö Naton voimat, jos tulee useita erilaisia kriisipesäkkeitä?
AK: Jos maailmassa on samaan aikaan monta kriisipesäkettä, saman palokunnan on hankala niitä sammuttaa. Mutta ei Suomi rakenna turvallisuuttaan vain Naton ja USAn varaan, vaan meillä on yhteistyötä esim. Pohjoismaiden ja Britannian kanssa. Olemme aika hyvin varautuneita.

Mitä Putinin jälkeen?
AK: Jos Putin väistyisikin, ei ole takeita, että parempaa tulisi. Meillä on realistisesti edessämme vaikea naapuri.

Onko Venäjällä sisäistä kuhinaa?
AK: Näkyvien toisinajattelijoiden kohtalo on huono ja keskustelun käyminen on vaikeaa. Media luo kansalaisille aivan omanlaisensa todellisuuden. Vaalit ovat tulossa, mutta Putinin asema on selvä.

Isänmaallisuus uusien sukupolvien oppiaineena Venäjän kouluissa. Mitä ajatuksia se herättää?
AK: Niinpä, asiat eivät tapahdu yhtäkkiä. Uusien sukupolvien kasvattaminen on pitkäjänteisestä työtä.

Onko lännessä otettu riittävällä vakavuudella se, että Venäjä on valmistautunut ja varautunut sotaan jo pitkät ajat?
AK: Venäjä tosiaan on valmistutunut jo kauan ja on pystynyt nostamaan kapasiteettiaan. Euroopan on ollut vaikea vastata, varustautumisen ja tuotannon ylösajo on hidasta. Ukraina tarvitsee apua kaiken aikaa, ja tekee tiukkaa lännen naapureillekin auttaa. Jos Venäjä näkee, että länsi ei jaksa auttaa, niin ei se lähde hieromaan rauhaa vähään aikaan.

Millaisia uhkia kohdistuu sopimusperustaiseen yhteiskuntajärjestelmään, jota haastetaan kaiken aikaa?
AK: Suomi ja Pohjoismaat olemme aika pieni vähemmistö, suurin osa maailman ihmisistä asuu muunlaisissa maissa kuin demokratioissa. Vaikka ajattelemme että meidän mallimme on paras, ei se ole itsestäänselvyys. On havaittavissa, että autoritaariset maat ovat alkaneet entistä enemmän keskustella keskenään.

Muistiinpanot:  Raija Kallioinen

Lue seuraavaksi

Lastensuojelun kriisi syvenee
Katsotaan sen hetken budjettia ajattelematta pidemmän aikavälin kustannuksia tai tunnistamatta inhimillistä hätää, kirjoittaa lohjalainen aluevaltuutettu Lotta Paakkunainen Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras -kolumnissaan.
21.2.2024 / Uutiset
Uudenmaan Keskusta onnittelee Antti Kaikkosta
Ajankohtainen Kaikkonen täytti ystävänpäivänä 14. helmikuuta 50 vuotta ja Keskustan Uudenmaan piiri liittyy onnittelijoiden joukkoon. Kaikkonen on ollut Uudellamaalla kantavana poliittisena voimana jo yli 20 vuotta
15.2.2024 / Uutiset
Syrjäytyminen huolestuttaa Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmää
Itä-Uudenmaan ensimmäinen hyvinvointikertomus on julkaistu. Kyseessä on lakisääteinen asiakirja, joka kuvaa itäuusmaalaisten hyvinvointia, terveyttä ja hyvinvoinnin taustatekijöitä sekä toimintaympäristöä. Keskusta pitää asiakirjaa sisällöllisesti hyvänä. Ryhmä nostaa esiin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien panopisteiden tärkeysjärjestyksen, lasten ja nuorten mielenterveysongelmat, syrjäytymisen ja 2 tyypin diabeteksen. Lue tästä Keskustan ryhmäpuheenvuoro.
7.2.2024 / Uutiset
EtusivuUutisetTurvallisuuden ja varautumisen ilta Keravalla