Työharjoittelun ohjauksen laatu vaikuttaa työnantajakuvan muodostumiseen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät aluevaltuutetut ja muut kuulijat.

Henkilöstöasioita tarkasteltaessa ei ole kyse vain nykypäivästä, vaan myös tulevaisuudesta. Olemme ristiriitaisessa tilanteessa, jossa kuulemme uutisia irtisanomisista, mutta tulemme tarvitsemaan taas pian lisää työvoimaa väestömme ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa. Vuonna 2020 arvioitiin, että Suomessa tarvitaan vuoteen 2035 mennessä yhteensä 200 000 uutta sote-alan työntekijää. Se tekee reilut 13 000 uutta työntekijää joka vuosi. Jos tarve haluttaisiin paikata vain opinnoistaan valmistuvilla nuorilla aikuisilla, tulisi ikäluokkien pienentyessä lähes joka neljännen suomalaisen nuoren aikuisen kouluttautua ja työllistyä sote-sektorille. Oman henkilöstökertomuksemme mukaan Keusoten henkilöstöstä eläköityy seuraavan 10 vuoden aikana n. 25 %. Samaan aikaan palvelutarve kasvaa Keusotessa seuraavan viiden vuoden aikana kaikista Suomen alueista nopeiten.

Arvoisat kuulijat, on hyvin tärkeää ymmärtää, että hyvinvointialueet joutuvat jatkossa käymään kovaa kilpailua henkilöstöstä. Meidän täällä Keusotessa onkin pohdittava sitä, miten pystymme kilpailemaan näistä tulevista osaajista. Miten rakennamme itsellemme hyvän maineen opiskelijoiden, tulevaisuuden ammattilaisten keskuudessa?

Suuri osa työnantajakuvasta rakennetaan jo opiskeluaikana. Erityisesti sote-alalla erilaiset harjoittelut ovat merkittävä osa opintoja. Meidän täytyy työnantajana nähdä harjoittelut mahdollisuutena näyttää opiskelijoille, miksi juuri meille kannattaa tulla töihin. Parhaimmillaan hyvällä harjoittelukokemuksella on ratkaiseva merkitys työpaikan valinnassa opintojen jälkeen. Erityisen merkittävä rooli hyvän kokemuksen syntymisessä on harjoittelijoiden ohjauksen riittävyydellä ja laadulla. Mukavaan työpaikkaan on kiva tulla takaisin. Kokemuksesta myös tiedän, että tieto niin hyvistä kuin huonoistakin harjoittelukokemuksista kyllä opiskelijapiireissä kiertää.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat, henkilöstökertomuksessa käsitellään harjoitteluja mielestäni niukasti siihen nähden, kuinka tärkeästä teemasta on kysymys. Ne niukatkin tiedot herättävät huolta. Kertomuksen mukaan harjoittelijoiden ja oppisopimusopiskelijoiden määrä on laskenut edellisestä vuodesta. Syynä kehitykselle kertomus kuvaa muun muassa säästötoimet. Tämä kehitys on väärä suunta tilanteessa, jossa sote-alan koulutuspaikkoja samaan aikaan lisätään.

On tärkeää muistaa, että harjoittelupaikkojen tarjoaminen on sijoitus tulevaan henkilöstön saatavuuteen. Uskallan väittää, että sen, minkä nyt harjoitteluita karsimalla säästämme, maksamme tulevaisuudessa moninkertaisena esimerkiksi vuokratyövoiman kuluina. Kallista opiskelijoiden työpanos ei ainakaan ole. Tulevaisuuden osaajiin kannattaa panostaa, se maksaa itsensä takaisin.

Hyvinvointialueiden tulee kantaa vastuunsa tulevien osaajien harjoittelumahdollisuuksien luomisesta. Esimerkiksi viime vuonna koko maan sairaanhoitajaopiskelijoista 10 % ei löytänyt harjoittelupaikkaa ollenkaan. Harjoittelut ovat usein sote-alalla pakollinen osa opintoja, jolloin paikan puuttuminen johtaa opintojen viivästymiseen. Meidän on vaikeaa vaatia valtiolta koulutusmäärien kasvattamista, jos emme itse kanna korttamme kekoon tässä asiassa.

Jatkon kannalta toivon, että henkilöstökertomuksessa kuvattaisiin laajemmin hyvinvointialueen harjoittelijatilannetta. Olisi tärkeää kuvata, minkä verran meillä on harjoittelijoita eri aloilta ja minkä verran oppisopimuspaikkoja tarjotaan. Ilokseni henkilöstökertomuksessa kerrotaan Keusoten tiivistäneen oppilaitosyhteistyötä ja aloittaneen opiskelijoiden harjoittelukokemusten seuraamisen. Erityisesti tämä seuranta luo tärkeän mittarin työnantajakuvallemme tulevaisuuden osaajien keskuudessa. Toivon, että henkilöstökertomuksessa kuvataan jatkossa myös tämän seurannan tuloksia. Aluestrategian laadinnan aikana olisi hyvä selvittää, voisiko seurannan tuloksia käyttää myös yhtenä Keusoten strategisista mittareista.

Hyvät kuulijat, tehdään parhaamme sen eteen, että opiskelijat tuntisivat Keusoten hyvänä paikkana tehdä töitä. Tämä varmistetaan hyvillä harjoittelukokemuksilla ja riittävällä määrällä harjoittelupaikkoja. Kiitos.

Lue seuraavaksi

Perheiden luottamusta terveyspalveluihin täytyy parantaa, ei rapauttaa
Keski-Uusimaa kertoi Keusoten irtisanoneen yli puolet hyvinvointialueen neuvolapsykologeista kevään muutosneuvotteluiden myötä. Olemme ihmeissämme, miten tällaista matalan kynnyksen palvelua voidaan heikentää, vaikka perheiden luottamus terveydenhuoltoon on jo valmiiksi uhattuna.
2.10.2025 / Keski-Uusimaa
Nina From nimitetty Keskustan Uudenmaan piirin aluekoordinaattoriksi 1.10.2025 alkaen
Keskustan Uudenmaan piirin aluekoordinaattorina aloittaa 1.10. alkaen espoolainen Nina From. Ennen tehtävässään aloittamista From viimeistelee muutosjohtamisen YAMK-tutkintoa Metropoliassa ja työskentelee viimeiset päivät EU-hankeviestinnän parissa TIEKE ry:ssä.
12.9.2025 / Itä-Uusimaa
Järjestöjen tukeminen on investointi yhteisöön
Outi Lankia on huolissaan järjestöjen tulevaisuudesta. Sote-uudistus jätti järjestöt epävarmuuteen. Rakennemuutoksen ohella maan hallitus on ilmoittanut leikkaavansa järjestöavustuksista. Leikkaukset heikentävät järjestöjen toimintaedellytyksiä ja sillä on suora vaikutus ihmisten arkeen ja hyvinvointiin.
13.6.2025 / Uutiset
EtusivuUutisetTyöharjoittelun ohjauksen laatu vaikuttaa työnantajakuvan muodostumiseen