
Pari viikkoa sitten monet meistä heräsivät droonista kertovaan vaara-tiedotteeseen. Osa sai viestin sosiaalisesta mediasta, osa vasta työ- tai opiskelupaikkaan päästyään. Koko Suomi kuhisi siitä, miten tilanne olisi tosiasiassa pitänyt hoitaa. Tämä oli varautumisen näkökulmasta parasta, mitä maan, kuntien kuin yksilöiden ja yhteisöjenkin kannalta saattoi tapahtua.
Perjantaiaamun 15.5. tilanneskenaario oli kuin suoraan varautumis-harjoitusten oppikirjasta. Äkillinen, odottamaton tapahtuma, joka alkaa hyvän harjoituksen tavoin aamun aikaisina tunteina, jolloin väki vielä nukkuu (myös ne, jotka asiasta ovat tiedotusvastuussa). Sovellus, jossa tästä piti tiedottaa, ei kaikilla toiminut. Lisäksi tapahtuma oli sellainen, johon ei vielä ollut toimintamalleja.
Myös Vihdin kunta kuin myös me kuntalaiset pääsimme testaamaan omaa valmiuttamme sekä toimintamallejamme, tai niiden puutetta. Miten kunta tiedotti asiasta? Miten ohjeistus varhaiskasvatuksen ja koulujen osalta kulki kunnan sisällä tai kuntalaisille? Entä, jos tietoliikenneverkko olisi nurin: puhelin ei toimi, eikä muuten nettikään? Miten olisimme viestin silloin saaneet?
Vihdin kunta on päivittänyt valmius- ja varautumissuunnitelmansa julkisen osan alkuvuodesta ja se on jokaisen nähtävillä kunnan verkkosivuilla. Kunta on käynnistämässä myös alueellisen valmiuskeskustoiminnan tämän vuoden puolella. Tärkeitä uudistuksia, joiden koeponnistukseen ja jatkokehittämiseen tämä tilanne oli mitä parhain.
Kunnan varautuminen ja valmius on lakisääteistä toimintaa, jonka järjestämistä niin ikään useat lait määrittävät. Kunnan täytyy pyrkiä pitämään lakisääteisistä tehtävistään kiinni mahdollisimman pitkään. Mitä tämä tarkoittaa konkreettisesti tilanteessa, jossa on olemassa myös henkeen ja terveyteen liittyvä uhka?
Kunnan kuin myös jokaisen meistä täytyy varautua viestimään myös tilanteissa, joissa puhelinverkko ei ole toiminnassa. Tätä tarvetta vastaamaan kunnassamme toimii vapaaehtoistoimijoista koostuva Viraalit ry, joka on onnistunut rakentamaan Vihtiin jo alueita hyvin kattavan varaviestiverkon. Resurssi, joka voi olla jopa henkeä pelastava silloin kun jotain isoa sattuu.
Varaviestijärjestelmä tarkoittaa käytännössä radiopuhelinten ja vastaavien välineiden avulla suoritettavaa viestintää. Sen avulla viestinkulku onnistuu kunnan ja kylien välillä, kylien kesken kuin tarvittaessa myös naapurikuntiin asti. Toimintaan voi liittyä kuka tahansa radiopuhelimen omaava tai sellaisen hankkimisesta kiinnostunut. Toimintaan opastetaan ja sitä myös harjoitellaan.
Ainakin Otalampi ja Vihtijärvi kyläyhdistystensä ja muiden aktiivisten toimijoiden toimesta ovat käynnistäneet tai ilmaisseet käynnistämisaikeensa kylän turvallisuussuunnittelun ja konkreettisten toimintamallien suunnittelun osalta. Tämän soisin olevan ihan joka kylällä se suunta. Tähän on myös saatavilla apua helposti. Muun muassa aiemmin mainittu Viraalit ry, Suomen Kylät ry ja Uudenmaan Kylät ry tarjoavat tähän konkreettista tukea ja ohjausta eri projektien alla ja osaamista löytyy myös monelta kuntalaiselta.
”Ainoa, mitä kylissä tarvitaan omasta takaa, on kiinnostus
ja aktiivisuus aiheen pariin ja toiminnan käynnistämiseen”
Jotta kylät pystyvät toimimaan, myös kyläläisten oma varautuminen sekä resilienssi tulee olla kunnossa. Varautuminen ei ole monimutkaista, jo sateenvarjon kantaminen sateen varalta on sitä.
Mitä jokainen voi tehdä oman varautumisensa eteen, on miettiä esimerkiksi, miten viestintä naapureihin ja omaisiin onnistuu, jos verkko on epäkunnossa? Onko minulla 72 tunnin ajaksi ruokaa ja vettä sekä muita perustarpeita perheen sekä lemmikkien tarpeisiin? Miten hoidamme tilanteen, jossa wc:tä ei pysty käyttämään esimerkiksi sähkökatkon aikana? Entä, jos silloin on talvi?
Haastetaan jokainen niin itsemme kuin kylätoimikuntammekin varautumisen pariin!
Sanna Rantanen
vara-aluevaltuutettu
Valmius- ja turvallisuuslautakunnan varajäsen
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Vihti


