Varautuminen on jokaisen asia

Pari viikkoa sitten monet meistä heräsivät droonista kertovaan vaara-tiedotteeseen. Osa sai viestin sosiaalisesta mediasta, osa vasta työ- tai opiskelupaikkaan päästyään. Koko Suomi kuhisi siitä, miten tilanne olisi tosiasiassa pitänyt hoitaa. Tämä oli varautumisen näkökulmasta parasta, mitä maan, kuntien kuin yksilöiden ja yhteisöjenkin kannalta saattoi tapahtua.

Perjantaiaamun 15.5. tilanneskenaario oli kuin suoraan varautumis-harjoitusten oppikirjasta. Äkillinen, odottamaton tapahtuma, joka alkaa hyvän harjoituksen tavoin aamun aikaisina tunteina, jolloin väki vielä nukkuu (myös ne, jotka asiasta ovat tiedotusvastuussa). Sovellus, jossa tästä piti tiedottaa, ei kaikilla toiminut. Lisäksi tapahtuma oli sellainen, johon ei vielä ollut toimintamalleja.

Myös Vihdin kunta kuin myös me kuntalaiset pääsimme testaamaan omaa valmiuttamme sekä toimintamallejamme, tai niiden puutetta. Miten kunta tiedotti asiasta? Miten ohjeistus varhaiskasvatuksen ja koulujen osalta kulki kunnan sisällä tai kuntalaisille? Entä, jos tietoliikenneverkko olisi nurin: puhelin ei toimi, eikä muuten nettikään? Miten olisimme viestin silloin saaneet?

Vihdin kunnan varautumisen mallit päivityksessä

Vihdin kunta on päivittänyt valmius- ja varautumissuunnitelmansa julkisen osan alkuvuodesta ja se on jokaisen nähtävillä kunnan verkkosivuilla. Kunta on käynnistämässä myös alueellisen valmiuskeskustoiminnan tämän vuoden puolella. Tärkeitä uudistuksia, joiden koeponnistukseen ja jatkokehittämiseen tämä tilanne oli mitä parhain.

Kunnan varautuminen ja valmius on lakisääteistä toimintaa, jonka järjestämistä niin ikään useat lait määrittävät. Kunnan täytyy pyrkiä pitämään lakisääteisistä tehtävistään kiinni mahdollisimman pitkään. Mitä tämä tarkoittaa konkreettisesti tilanteessa, jossa on olemassa myös henkeen ja terveyteen liittyvä uhka?

Miten viesti saadaan kunnassa kulkemaan häiriötilanteessa?

Kunnan kuin myös jokaisen meistä täytyy varautua viestimään myös tilanteissa, joissa puhelinverkko ei ole toiminnassa. Tätä tarvetta vastaamaan kunnassamme toimii vapaaehtoistoimijoista koostuva Viraalit ry, joka on onnistunut rakentamaan Vihtiin jo alueita hyvin kattavan varaviestiverkon. Resurssi, joka voi olla jopa henkeä pelastava silloin kun jotain isoa sattuu.

Varaviestijärjestelmä tarkoittaa käytännössä radiopuhelinten ja vastaavien välineiden avulla suoritettavaa viestintää. Sen avulla viestinkulku onnistuu kunnan ja kylien välillä, kylien kesken kuin tarvittaessa myös naapurikuntiin asti. Toimintaan voi liittyä kuka tahansa radiopuhelimen omaava tai sellaisen hankkimisesta kiinnostunut. Toimintaan opastetaan ja sitä myös harjoitellaan.

Miten kylät ja yksilöt voivat varautua?

Ainakin Otalampi ja Vihtijärvi kyläyhdistystensä ja muiden aktiivisten toimijoiden toimesta ovat käynnistäneet tai ilmaisseet käynnistämisaikeensa kylän turvallisuussuunnittelun ja konkreettisten toimintamallien suunnittelun osalta. Tämän soisin olevan ihan joka kylällä se suunta. Tähän on myös saatavilla apua helposti. Muun muassa aiemmin mainittu Viraalit ry, Suomen Kylät ry ja Uudenmaan Kylät ry tarjoavat tähän konkreettista tukea ja ohjausta eri projektien alla ja osaamista löytyy myös monelta kuntalaiselta.

”Ainoa, mitä kylissä tarvitaan omasta takaa, on kiinnostus
ja aktiivisuus aiheen pariin ja toiminnan käynnistämiseen”

Jotta kylät pystyvät toimimaan, myös kyläläisten oma varautuminen sekä resilienssi tulee olla kunnossa. Varautuminen ei ole monimutkaista, jo sateenvarjon kantaminen sateen varalta on sitä.

Mitä jokainen voi tehdä oman varautumisensa eteen, on miettiä esimerkiksi, miten viestintä naapureihin ja omaisiin onnistuu, jos verkko on epäkunnossa? Onko minulla 72 tunnin ajaksi ruokaa ja vettä sekä muita perustarpeita perheen sekä lemmikkien tarpeisiin? Miten hoidamme tilanteen, jossa wc:tä ei pysty käyttämään esimerkiksi sähkökatkon aikana? Entä, jos silloin on talvi?

Haastetaan jokainen niin itsemme kuin kylätoimikuntammekin varautumisen pariin!

Sanna Rantanen
vara-aluevaltuutettu
Valmius- ja turvallisuuslautakunnan varajäsen
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Vihti

Lue seuraavaksi

Valtuustot tarvitaan ja vaalit
Hyvinvointialueiden vaalit ovat jääneet äänestäjille hieman vieraiksi. Ensimmäisissä vaaleissa vuonna 2022 äänestysprosentti oli 47,5. Viime vuonna vaalit järjestettiin yhdessä kuntavaalien kanssa, mutta niissäkin vain 51,7 prosenttia ääni oikeutetuista jätti uurnaan aluevaalien kupongin. Jotkut poliitikot ovat jo ehdottaneet aluevaalien perumista alhaisen äänestysaktiivisuuden ja hyvinvointialueiden rajatun vallan vuoksi.
8.6.2026 / Uutiset
Hyvinvointi rakentuu arjen varmuudesta ja toimivasta yhteistyöstä
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue järjesti HYTE-seminaarin, joka kokosi yhteen laajan joukon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen parissa toimivia asiantuntijoita. Seminaariin oli kutsuttu tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsenet, kuntien HYTE-asioista vastaavia luottamushenkilöitä sekä viranhaltijoita. Päivä tarjosi paljon ajateltavaa ja myös aihetta kriittiselle pohdinnalle.
4.6.2026 / Länsi-Uusimaa
Vastuullinen talous mahdollistaa paremmat palvelut
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui käsittelemään hyvinvointialueen tulevaisuuden kannalta merkittäviä asioita. Kokouksen keskeisiksi teemoiksi nousivat talouden vahvistuminen, palveluiden kehittäminen sekä uusien toimintatapojen hyödyntäminen hyvinvointialueen toiminnassa.
3.6.2026 / Uutiset
EtusivuLänsi-UusimaaVarautuminen on jokaisen asia