Miten hammashoito toimii Keravalla?

Tähän kysymykseen saimme kattavia vastauksia Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen suun ja terveydenhuollon palvelujohtaja Helena Salusjärvi-Juopperilta, joka toimi Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmän järjestämän tilaisuuden alustajana. Hänen lisäkseen konkreettista tietoa alueen hammashoidon tilanteesta saimme paikalla olleelta Keravan vastaavalta hammaslääkäriltä Hanna Karjalaiselta.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen talouskatsauksen antoi aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Tuomas Vanhanen. Tilaisuuden juontajana toimi aluevaltuutettu Timo Laaninen.

VaKen matka ”kapinallisesta” kohti menestyvää hyvinvointialuetta

Tuomas Vanhanen kertoi, että vuonna 2023 hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa, alijäämä oli noin 160 miljoonaa euroa. Erityiset haasteet kulminoituivat sosiaalihuollon toimialueella. Koska rahoitusta ei saatu sitä määrää, jota haettiin, oli laadittava määrätietoinen suunnitelma tulevaisuuden pelastamiseksi. Tarvittiin selkeä, yhteinen strategia ja hyvä yhteistyö kaikkien tahojen osalta.

Tavoitteena oli ja on, kattaa alijäämät vuoteen 2028 mennessä. Tässä onnistutaan, mikäli toiminta jatkuu nykymuotoisena, jolloin alijäämää on saatu pienennettyä n. 50 miljoonaa euroa per vuosi. Konkreettisina keinoina saada aikaan säästöjä vaarantamatta sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan mainita mm. ostopalvelujen vähentäminen (henkilöstövuokraus), digitaalisten palvelujen lisääminen esim. hyödyntämällä tekoälyä käännöstöissä ja tulkkaustoiminnassa, omalääkäri- ja omatiimimallia kehittämällä edelleen ja panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan. Muutosprosessissa on otettu huomioon henkilöstön työhyvinvointi, jonka mittarit osoittavat senkin osalta positiivista tulosta.

Hammashoidon tilanne Keravalla on vertaansa vailla

Hyvä tekemisen meininki! Näillä sanoilla aloitti esityksensä Helena Salusjärvi-Juopperi. Keravalla on hänen mielestään ollut mahdollisuus kokeilla ja toteuttaa asioita, joita on yhdessä suunniteltu. Yleisellä tasolla voidaankin todeta, että tilanne Keravalla on erinomainen. Asiakkaille tämä on tarkoittanut konkreettisesti esimerkiksi sitä, että keravalaiset saavat ajan Keravalta, mikäli eivät tarvitse erityistoimenpiteitä, joita muualla Vantaan alueella edelleen hoidetaan.

Lapset ja nuoret ovat saaneet myös uuden tavan toimia ja hoidattaa hampaitaan. 1, 3 ja 5 luokkalaisille tuodaan hammashoito kouluihin. Täten saadaan varmistettua, että jokainen lapsi tulee varmasti saamaan oikeanlaista hammashoitoa omaan tarpeeseensa. Mikäli lapsi ei saavu hoitoon sovittuna aikana, häntä pyritään tavoittamaan monin eri tavoin, jolloin tavoite hoitaa kaikkien keravalaislapsien hampaat tällä prosessilla täyttyy. 8-luokkalaisten osalta on myös ns. madallutettu hoitoon tulemista siten, että he voivat tulla hoidettaviksi yhdessä luokkalaistensa kanssa. Tämä on ollut erittäin toimiva malli aiempaan verrattuna. Näilläkin toimenpiteillä on saatu aikaan tehokkuutta ja säästöä.

Omalääkärimalli – Omatiimimalli toimii

Keravalle perustettiin 1.9.2025 Suomen ensimmäinen Omatiimi. Omatiimit toimivat pääsääntöisesti terveysasemien yhteydessä, jolloin saadaan aikaan sekä synergiaetua että säästöä. Samaan aikaan on kehitetty erilaisia malleja hampaiden hoitoon sekä itse prosesseihin. ”Kerralla valmiiksi” on selkeä toimintamalli, jossa potilaan hoito pyritään saamaan yhdellä kertaa niin valmiiksi, kuin mahdollista, eikä erillisiä käyntikertoja synny.

Säästöä ja tehokkuutta on pystytty saamaan aikaiseksi innovoimalla, ottamalla mallia Omalääkärimallista terveydenhoitopuolella sekä järjestämällä tietyt erityistä hoitoa vaativat toimenpiteet toisaalle. Jatkuva kehittäminen, yhteinen näkemys siitä, että asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut ja resurssit ovat oikein määritelty ja riittävät, toiminta on tehty joustavaksi ja on pilotoitu uusia menetelmiä, ovat tuottaneet selkeää etua. Näistä päätöksistä ja toimenpiteistä saavat nauttia sekä keravalaiset paremman hammashoitopalvelun puitteissa että tyytyväisemmät alan ammattilaiset.

Lopuksi käytiin vilkasta keskustelua palvelujen yksityiskohdista ja saatiin selkeitä vastauksia asiantuntijoilta. Kiitämme esiintyjiä sekä paikalla olleita keravalaisia hyvästä ja antoisasta tilaisuudesta.

Nina From
aluekoordinaattori
Uudenmaan Keskustan piiri ry

Lue seuraavaksi

Kun arvostus katoaa, horjuu myös hyvinvointivaltion perusta
Tutkija Laura Kihlströmin havainnot arvottomuuden kokemuksista eivät ole irrallinen ilmiö. Tuomas Vanhanen on aiemmissa kirjoituksissaan korostanut, että luottamus hyvinvointivaltioon rakentuu arjen palvelukohtaamisissa – siinä, kokeeko ihminen tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Kun palvelukokemus heikkenee, kyse ei ole vain yksittäisestä käynnistä terveysasemalla, vaan laajemmin ihmisen suhteesta yhteiskuntaan ja sen oikeudenmukaisuuteen.
26.2.2026 / Uutiset
Rohkeasti uudistuen, perinteistä luopumatta
Uskomatonta, mutta nauloilla kavioon kiinnitettävä hevosenkenkä keksittiin jo noin 400 jKr. Rautainen kenkä kiinnitettiin rautanauloilla kavion kannatinreunaan – ja tälle innovaatiolle ei ole vieläkään löytynyt todellista korvaajaa. 1600 vuotta vanha keksintö on edelleen käytössä. Uusi teknologia ei ole pystynyt päihittämään tätä vanhaa osaamista. Ei pyörääkään voi keksiä uudelleen ja yhteiskunnan pyörän pysäyttämisestä on kaiketi turha haaveilla. Yhteiskunta kehittyy, niin sen kuuluu olla. Jotkin asiat säilyvät pidempään, mutta muutos on osa elämää.
25.2.2026 / Itä-Uusimaa
Uusi kausi, yhteinen suunta – tavoitteet Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen uusi valtuustokausi käynnistyy tilanteessa, jossa talouden paineet kasvavat samaan aikaan, kun asukkaat odottavat sujuvia ja saavutettavia palveluja arkeensa. Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä lähtee kauteen vahvistuneena: ryhmä sai viime vaaleissa lisäpaikan, ja tiedonkulku aluehallituksen ja valtuustoryhmän välillä on aiempaa parempaa.
24.2.2026 / Länsi-Uusimaa
EtusivuUutisetMiten hammashoito toimii Keravalla?