Päätöksiä ihmisten, ei hallinnon ehdoilla

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue elää murrosta, jossa talouspaineet, palveluverkoston karsimiseen liittyvät ratkaisut ja henkilöstön jaksaminen vaikuttavat päätöksentekoon. Tässä haastattelussa Keski-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Matti Korkiakoski arvioi, miten syksy on hänen näkökulmastaan sujunut niin johtamisen kuin ryhmänkin toiminnan osalta.

Korkiakosken mukaan kulunut kausi on pakottanut katsomaan läheltä ihmisten arkea – ja samalla kirkastanut sen, millaista johtajuutta ja arvopohjaa alue tarvitsee selvitäkseen muutoksesta. Hänen mielestään Keski-Uusimaa voi löytää tasapainon vain, jos päätösten lähtökohtana ovat ihmiset, ei hallinnon rakenteet.

Syksy, joka pakotti katsomaan lähelle

Puheenjohtajana Korkiakoski kokee kuluneen syksyn olleen mittava koettelemus koko ryhmälle. Päätettävänä ovat olleet palveluverkkoon, säästöihin ja henkilöstön jaksamiseen liittyvät kysymykset, jotka ovat herättäneet vahvoja tunteita. Hänen mukaansa Keskustan aluevaltuustoryhmän tärkein tehtävä on ollut pysyä rauhallisena, tehdä päätöksiä faktoihin pohjautuen ja toimia ratkaisukeskeisesti tilanteissa, joissa poliittinen paine olisi voinut johtaa vastakkainasetteluun.

”Emme tee päätöksiä hallinnon
vaan ihmisten lähtökohdista.”

Ryhmä on pyrkinyt käsittelemään asiat harkiten ja tutkimaan vaikutukset ennen kannanottoja. Korkiakoski katsoo, että ryhmän keskeinen rooli on toimia rakentavana ja ihmislähtöisenä voimana, joka tuo päätöksentekoon inhimillisen näkökulman talouden realiteetteja kuitenkaan unohtamatta. Hänen mukaansa Keskusta ei lähde mukaan hätiköityyn huuteluun, mutta ei myöskään vaikene silloin, kun päätökset vaikuttavat ihmisten arkeen tavalla, jota ei ole riittävästi arvioitu.

Monimuotoinen Keski-Uusimaa vaatii monimuotoisia ratkaisuja

Korkiakoski korostaa, että Keski-Uusimaa ei ole yhtenäinen alue. Se koostuu sekä nopeasti kasvavista keskuksista että maaseutumaisista kylistä, joiden palvelutarpeet poikkeavat merkittävästi toisistaan. Tähän yhtälöön lisätään alueen väestörakenne: Keski-Uusimaa ikääntyy nopeammin kuin mikään muu hyvinvointialue Suomessa.

Tästä syystä hän painottaa sitä, että päätöksenteossa ei voida tukeutua vain laskennallisiin säästöihin tai yksiulotteisiin arvioihin. Hän katsoo, että palvelujen keskittäminen voi tietyissä tapauksissa tuoda tehokkuutta, mutta toisaalta pitkät välimatkat ja heikentynyt saavutettavuus voivat kasvattaa kustannuksia pidemmällä aikavälillä.

Arvot ohjaamassa käytännön päätöksiä

Keskustan keskeiset arvot – ihmislähtöisyys, yhdenvertaisuus ja vastuullisuus – näkyvät Korkiakosken mukaan konkreettisesti ryhmän työssä. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ryhmä ei hyväksy säästöjä, joita perustellaan puutteellisin vaikutusarvioin tai jotka kohdistuvat kohtuuttomasti niihin, joilla on pienimmät mahdollisuudet vaikuttaa omaan tilanteeseensa.

Hän korostaa esimerkiksi pienten terveysasemien lakkauttamisten kriittistä arviointia. Keskusta on useissa tilanteissa kyseenalaistanut, syntyvätkö todelliset säästöt keskittämisestä vai siirtyvätkö kustannukset muihin palveluihin ja tulevaisuuteen. Arvopohja näkyy myös siinä, että henkilöstön jaksaminen nostetaan esille säännöllisesti ja että ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistamista pidetään hyvänä taloudellisena ja inhimillisenä investointina.

Rajamäen terveysaseman ympärillä käyty keskustelu on ollut yksi esimerkki arvojen ja käytännön kohtaamisesta. Kun esityksessä ei ollut tehty riittävää vaikutusarviota käyttäjien näkökulmasta, Korkiakoski toi selkeästi esiin huolen siitä, mitä päätös merkitsisi ikääntyville ja lapsiperheille. Hänen näkemyksensä mukaan päätöksiä ei tule tehdä hallinnon tai ”säästöexcelin” ehdoilla, vaan ihmisten elämäntilanteiden ja todellisten tarpeiden perusteella.

Lähipalveluiden puolustaminen talouspaineissa

Korkiakoski myöntää, että yksi Keskustan näkyvimmistä vaalilupauksista – lähipalveluiden puolustaminen – on ollut tänä syksynä vaikein. Hyvinvointialueen talous on syvästi alijäämäinen, ja säästöjen löytäminen on välttämätöntä. Siksi hän korostaa kahta rinnakkaista näkökulmaa: on erotettava selkeästi ne toimet, joissa voidaan aidosti tehostaa, niistä, joita ei voida tehdä ilman suuria ja pitkäkestoisia haittoja. Ennaltaehkäisevään työhön panostaminen on hänen mielestään järkevää, sillä jokainen estetty kriisi tuo säästöä ja hyvinvointia.

Hänen mukaansa lähipalveluista ei voi leikata mekaanisesti, koska ne ovat monelle ensisijainen kanava hoitoon, ja niiden puute lisää palvelutarvetta muualla. Toisaalta hän tunnistaa, että toimintaa on modernisoitava, ja joissakin tapauksissa siirtyminen uusiin toimintamalleihin voi parantaa palvelun laatua. Haasteena on löytää tasapaino, jossa talous saadaan kuntoon ilman, että hyvinvointi murenee.

Yhteistyötä rakentavammassa ilmapiirissä

Syksyn poliittinen ilmapiiri on Korkiakosken mukaan ollut vakaa ja rakentava. Muiden ryhmien kanssa käydyt keskustelut ovat sujuneet asiallisesti ja ratkaisukeskeisesti, vaikka näkemykset ovat välillä kaukana toisistaan. Hän näkee, että tämänkaltaisina aikoina politiikkaa ei voi tehdä vastakkainasettelun kautta, vaan yhteisten ratkaisujen on oltava keskiössä.

Asukkaiden ja sidosryhmien kanssa tehtävä vuorovaikutus on hänelle luottamustehtävään liittyvää merkityksellistä työtä. Hän seuraa asukkaiden palautteita, vastaa viesteihin ja vie esille nousevia kysymyksiä eteenpäin. Hänen kokemuksensa mukaan avoin ja suora viestintä on osoittautunut tehokkaimmaksi tavaksi tuoda asukkaiden ääni päätöksentekoon erityisesti silloin, kun virallinen kanava etenee liian hitaasti arjen tarpeisiin nähden.

Vähemmän hallintoa, enemmän ihmisten kohtaamista

Korkiakoski näkee loppuvuoden ja ensi vuoden keskeisiksi tavoitteiksi neljä päälinjaa:

  • Strategian jalkauttamisen konkreettiseksi toiminnaksi, ohjaamaan käytäntöjä ja näkymään arjen palveluissa.
  • Ikäihmisten kotiin vietävien palveluiden vahvistamisen.
  • Henkilöstön liiallisen kuormituksen purkamisen.
  • Palveluverkon päätösten vaikutusten tarkemman seurannan.

Yhdeksi henkilökohtaiseksi tavoitteekseen ennen seuraavia vaaleja hän nostaa hallinnollisen työn vähentämisen. Hänen mielestään Keusoten rakenteissa on edelleen liikaa turhia työvaiheita ja raportointia, jotka vievät aikaa itse ydintyöltä. Hän haluaa vapauttaa henkilöstön aikaa aitoon kohtaamiseen, sillä juuri siinä syntyy hyvinvointialueen tärkein arvo – ihmisten hyvinvointi.

Keskustan rooli tulevina vuosina

Korkiakoski näkee Keskustan erityisaseman Keski-Uudellamaalla. Alueen monimuotoisuus vaatii poliittista voimaa, joka osaa nähdä yhtä aikaa kaupungistumisen, maaseudun elinvoiman ja erityyppisten asukkaiden arjen. Hän pitää Keskustaa tasapainottajana, joka puolustaa arjen palveluja ja niiden ihmisten ääntä, joilla ei aina ole mahdollisuutta tulla kuulluiksi.

”Meidän tehtävämme on nostaa hyvinvointialue kuiville — mutta ihmisarvoa kunnioittaen.”

Hänen mukaansa Keskustan tehtävä on rakentaa kestäviä ratkaisuja ilman ideologista repimistä. Hyvinvointialueen talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, mutta sen on tapahduttava ihmisarvoa kunnioittaen.

Työn palkitsevimmat hetket syntyvät arjessa

Kaiken kiireen keskellä Korkiakoski kertoo saavansa suurimman palkinnon pienistä hetkistä, joissa ihmisten kokemus kuulluksi tulemisesta välittyy. Eräs terveysaseman henkilöstön lähettämä viesti siitä, että he kokivat tulevansa vihdoin kuulluiksi, jäi hänelle erityisesti mieleen ja muistutti työn merkityksestä.

Motivaatiota ja jaksamista hän pitää yllä hyödyntämällä kolmea periaatetta: tietoa, analyysiä ja toimintaa. Näkemyksen mukaan ongelmiin on tartuttava viivyttelemättä, ja yrittäjätausta on opettanut toimimaan myös vaikeina aikoina.

”Kun tiedämme mitä tapahtuu, toimimme tehokkaammin.
Ja kun toimimme, onnistumme.”

 

Matti Korkiakoski on toiminut aluevaltuutettuna ja Keski-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajana vuodesta 2022 lähtien. Hänet valittiin tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi ajanjaksolle 2022–2025. Kesäkuussa 2025 hän aloitti aluehallituksen jäsenenä. Hänellä on pitkä kokemus Nurmijärven kunnallispolitiikan luottamustehtävistä. 1.1.2026 lähtien hänellä on uusi rooli Uudenmaan Keskustan piirin puheenjohtajana.

Haastattelija:

Nina From
aluekoordinaattori
Uudenmaan Keskustan piiri ry

Lue seuraavaksi

Lähiluonto ja saaristo Porvoon talousarviossa
Porvoolle merkittävää osa identiteettiä ja elinvoimaa ovat Itämeri ja saaristo. Olemme myös lukuisten järvien ja kolmen joen kaupunki. Porvoon kaupunginvaltuusto päätti ensi vuoden talousarviosta marraskuussa. Sanoisin, että Porvoolla on nyt ensimmäistä kertaa talousarviossa mukana monipuolisesti oma lähiluonto, josta pitää ja saa olla ylpeä.
4.12.2025 / Itä-Uusimaa
Roinisen lista 2.0
28.11.2025 / Uutiset
Miten hammashoito toimii Keravalla?
Tähän kysymykseen saimme kattavia vastauksia Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen suun ja terveydenhuollon palvelujohtaja Helena Salusjärvi-Juopperilta, joka toimi Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmän järjestämän tilaisuuden alustajana. Hänen lisäkseen konkreettista tietoa alueen hammashoidon tilanteesta saimme paikalla olleelta Keravan vastaavalta hammaslääkäriltä Hanna Karjalaiselta.
26.11.2025 / Uutiset
EtusivuKeski-UusimaaPäätöksiä ihmisten, ei hallinnon ehdoilla