
Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu ja ryhmän varapuheenjohtaja Lotta Paakkunainen avaa aluevaltuuston 9.12. kokouksessa pitämässään ryhmäpuheenvuorossa Keskustan aluevaltuusto-ryhmän aluevaltuustotyötä. Työssä korostuvat ihmislähtöiset palvelut, ennaltaehkäisy sekä toimiva yhteistyö järjestöjen kanssa. Kokonaisuus sisältää aluevaltuustoaloitteen järjestöavustusten vaikuttavammasta käytöstä, aluevaltuustokysymyksen erityistä tukea tarvitsevien lasten palvelujen järjestämisestä sekä puheenvuoron talousarviokeskustelussa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue jakaa vuosittain järjestöavustuksia, joilla tuetaan kolmannen sektorin toimintaa, asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta.
Järjestämislain 7 §:ssä säädetään hyvinvointialueen velvollisuudesta tehdä yhteistyötä yleishyödyllisten yhteisöjen ja järjestöjen kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä tukea niiden toimintaedellytyksiä. Tämä lainsäädännöllinen velvoite korostaa järjestöjen merkitystä hyvinvointialueen kumppaneina ja edellyttää toimivia rakenteita ja pitkäjänteistä yhteistyötä.
Järjestöavustuksista palautuu kuitenkin vuosittain jonkin verran varoja hyvinvointialueelle esimerkiksi seuraavista syistä:
Nykykäytännössä palautuneet varat siirtyvät osaksi hyvinvointialueen yleistä talousylijäämää tai menokehyksiä, eivätkä ne palaudu järjestötoiminnan tueksi. Tämä vähentää järjestöavustusten kokonaisvaikutusta, vaikka tarve ruohonjuuritason toiminnalle kasvaa jatkuvasti. Samalla se on ristiriidassa järjestämislain 7 §:n hengen kanssa, jonka mukaan hyvinvointialueen tulee tukea järjestöjen toimintamahdollisuuksia.
Järjestöjen toiminta on monessa tapauksessa ennaltaehkäisevää ja täydentää hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa. Pienikin lisärahoitus voi mahdollistaa esimerkiksi:
Palautuneiden avustusvarojen ohjaaminen uudelleen seuraavan vuoden avustuskierrokselle olisi hallinnollisesti yksinkertainen ja kustannustehokas tapa vahvistaa järjestöyhteistyötä ilman, että se kasvattaisi hyvinvointialueen kokonaisbudjettia. Samalla se toteuttaisi järjestämislain 7 §:n velvoitetta edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä.
Me allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että
Hyvinvointialueella valmistellaan toimintamalli, jonka mukaisesti palautuneet järjestöavustusvarat voidaan kohdentaa seuraavan vuoden järjestöavustuksiin.
Mallissa määritellään, miten palautuneet varat kirjataan, seurataan ja otetaan huomioon seuraavan vuoden avustuspäätösten valmistelussa.
Tarkoituksena on, että järjestötoimintaan osoitettu määräraha säilyy todellisuudessa järjestötoiminnan käytössä myös silloin, kun osa varoista palautuu käyttämättöminä. Tämä tukee hyvinvointialueen lakisääteistä tehtävää vahvistaa yleishyödyllisten järjestöjen toimintamahdollisuuksia.
Tavoite: vahvistaa kolmannen sektorin ja hyvinvointialueen kumppanuutta sekä varmistaa, että kaikki järjestöavustuksiin osoitetut varat käytetään siihen tarkoitukseen, johon ne on budjetoitu.
Vaikutukset: lisää läpinäkyvyyttä ja jatkuvuutta järjestöavustuksiin sekä vahvistaa hyvinvointialueen yhteisöllistä hyvinvointityötä ilman lisäkustannuksia.
Pyydämme lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelta selvitystä liittyen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden loma-ajan hoidon sekä aamu- ja iltapäivähoidon järjestämiseen vuoden 2026 hallintomuutosten jälkeen sekä erityisesti seuraavien kehityssuuntien ja vaikutusten arviointia.
Hyvinvointialueen ja kuntien välinen rajanveto aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä loma-ajan hoidon järjestämisessä muuttuu vuoden 2026 alussa. Hyvinvointialueen vastauksessa valtuustoaloitteeseeni (Aluehallitus §207, 15.9.2025) todettiin, että loma-ajan hoito järjestetään jatkossa vammaispalvelujen kautta vain niille lapsille, jotka ovat vammaispalvelujen asiakkaita, eikä erityisen tuen päätös yksinään oikeuta palveluun. Tämä on merkittävä muutos verrattuna aiempaan käytäntöön esimerkiksi Roution Jalavan koulussa, jossa loma-ajan hoitoa, samoin kuin ap/ip-toimintaa koulun omana järjestelynä, on tarjottu kaikille oppilaille heidän tuen laadusta riippumatta.
Vuoden 2026 muutosten myötä on vaarana, että palvelukokonaisuus pirstaloituu entisestään: hakuprosessit moninkertaistuvat, vastuut hajaantuvat kunnan ja hyvinvointialueen välille, ja perheiden kuormitus kasvaa. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden perheillä ei ole varaa jäädä hallinnollisten rajojen väliin.
Pyydämme analyysiä siitä, miten valtuustoaloitevastauksessa linjattu siirtymä vaikuttaa oppilaiden palvelutarpeisiin, palvelujen yhdenvertaisuuteen sekä siihen, kuinka moni erityisen tuen oppilas jää jatkossa loma-ajan hoidon tai ap/ip-hoidon ulkopuolelle. Mitä tämä merkitsee heidän ja heidän perheidensä arjelle?
Pyydämme selvitystä siitä, miten hakuprosessien selkeyttä ja sujuvuutta aiotaan parantaa, jotta perheiltä ei edellytetä päällekkäistä asiointia useissa eri järjestelmissä eikä synny epäselvyyttä palvelujen sisällöstä, maksullisuudesta tai kuljetusjärjestelyistä.
Roution Jalavan kaltaisten erityisen tuen yksiköiden oppilaat hyötyvät vahvasti ennakoitavista, yhtenäisistä ja turvallisista rakenteista. Pyydämme selvitystä siitä, miten ap/ip-toiminnan ja loma-ajan hoidon järjestämisen muutokset vaikuttavat lasten arjen jatkuvuuteen ja kuinka hyvin vuoden 2026 mukainen järjestämistapa turvaa riittävän tuen silloin, kun koulun toiminta on keskeytynyt tai lyhentynyt.
Pyydämme arviota siitä, miten hyvinvointialue aikoo yhdessä kuntien kanssa varmistaa yhtenäisen palveluvalikoiman sekä selkeän ja saavutettavan viestinnän ap/ip-toiminnan ja loma-ajan hoidon kokonaisuudessa. Miten taataan, ettei lasten ja perheiden palvelut jää kahden organisaation väliin tai kapea-alaisten asiakkuusrahojen varaan?
Pyydämme selvitystä siitä, miten valtuustoaloitevastauksessa kuvattu vastuunjako ja palvelurajaus vaikuttavat vammaispalvelujen työkuormaan, käsittelyaikoihin ja kustannuksiin verrattuna aiempaan, eli koulun itse järjestämään loma-ajan hoitoon ja ap/ip-toiminnan ratkaisuun. Onko muutos vaikuttanut siihen, miten nopeasti perheet pääsevät palvelujen piiriin ja kuinka kuormittuneita palvelut ovat?
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat
Haluamme nostaa esiin muutamia kohtia, joihin meidän on yhdessä kiinnitettävä huomiota, kun kehitämme palveluja ja toteutamme tätä talousarviota käytännössä.
Vammaisten lasten aamu- ja iltapäivä sekä kesätoiminnassa alueemme kuntien järjestämisvastuu päättyy vuoden 2026 aikana ja lakisääteinen vastuu siirtyy hyvinvointialueelle, mutta tämä ei näy talousarviossa. On tärkeää varmistaa, ettei vammaisten lasten arkeen synny katkosta ja että palvelu pystytään järjestämään turvallisesti.
Omaishoidossa haluamme huomauttaa, ettei lakisääteinen korotus saa johtaa myöntämiskriteerien kiristämiseen. Vapaan käyttö ja ympärivuorokautinen lyhytaikaishoito ovat edelleen riittämättömiä. Jos omaishoitaja ei saa apua, kustannukset siirtyvät nopeasti raskaampiin palveluihin.
Ikääntyneiden ravitsemuksessa meillä on selvästi parannettavaa. Vajaaravitsemuksen seulonta ja ravitsemushoito eivät ole koko hyvinvointialueella systemaattinen ja johdonmukainen osa ikääntyneiden hoitopolkua. Seulonta ei vielä riittävän usein johda suunnitelmallisiin toimenpiteisiin. Olimme tässä työssä aiemmin edelläkävijöitä, mutta emme ole enää. Esimerkiksi Eksoten mallissa ravitsemushoito on sisäänrakennettu osaksi arjen hoitoa ja tulokset ovat sekä vaikuttavia että kustannuksia säästäviä. Meidänkin tulisi vahvistaa tätä työtä, sillä ravitsemus on yksi ennaltaehkäisyn tehokkaimmista keinoista ja säästää sekä inhimillistä kärsimystä että merkittävästi kustannuksia.
Lasten ja nuorten palveluissa on myönteistä, että opiskeluhuoltoon tulee lisäresursseja. Samalla on varmistettava, ettei ennaltaehkäisy ja varhainen tuki heikkene, jos ostopalveluja vähennetään ilman omaa henkilöstön vahvistamista. On tärkeää huomioida myös alueelliset erot. Olemme saaneet kouluterveydenhoitajilta viestiä hyvin tiukoista käyntimäärävelvoitteista, jotka eivät vastaa kaikkien alueiden todellisuutta. Lisäksi joissakin palveluissa, kuten psykologipalveluissa, alueellinen läsnäolo ei aina toteudu. Tasapuolistaminen ei saa tarkoittaa käytäntöjen mekaanista yhdenmukaistamista, vaan sitä, että palvelut toimivat jokaisen alueen erityispiirteet huomioiden. Meidän on kehitettävä palveluja niin, että ne ovat aidosti saavutettavissa ja läsnä myös paikallisesti.
Vammaispalveluissa korostamme esteettömyyttä, saavutettavuutta ja oikea-aikaisuutta. Prosessien kehittäminen ei yksin riitä, jos palveluun ei pääse ajoissa.
Ja vielä: järjestöjen työ on korvaamaton osa tätä kokonaisuutta. Avustusten reaaliarvo laskee, vaikka juuri järjestöt ovat niitä, jotka tukevat omaishoitajia, ikäihmisiä, lapsiperheitä ja muita ryhmiä arjen keskellä. On tärkeää, ettemme menetä tätä kumppanuutta.
Me Keskustassa näemme talousarviossa paljon hyvää. Samalla haluamme muistuttaa, että ihmislähtöisyys, ravitsemushoito ja ennaltaehkäisy ovat investointeja, jotka tuottavat sekä hyvinvointia että pitkän aikavälin säästöjä.
Kiitos.


