
Itä-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmä järjesti perinteiseen tapaansa glögi-illan alueen asukkaille 16.12. illalla Porvoossa, kauniissa Cafe Cabrioletissa. Tilaisuus oli lämminhenkinen ja keskusteleva, vaikka illan asiaosuus oli ajankohtainen ja siten sisällöltään astetta vakavampi.
Hyvinvointialueen talous ei ole abstrakti kokonaisuus – se näkyy suoraan arjen palveluissa, henkilöstön jaksamisessa ja potilasturvallisuudessa. Juuri tästä syystä näistä asioista on tärkeää keskustella avoimesti myös alueen asukkaiden kanssa.
Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Kristian Forsman avasi illan katsauksella hyvinvointialueen tilanteeseen. Itä-Uudenmaan alue on yksi niistä, jotka ovat joutuneet arviointimenettelyyn. aluevaltuustossa on kuluneen kauden aikana käsitelty mittavia ja haastavia kokonaisuuksia: strategiaa, palveluverkkouudistusta, budjettia sekä säästötoimenpiteitä.
On käyty pitkiäkin keskusteluja puolesta ja vastaan, tehty aloitteita ja kannanottoja. On äänestetty ja pyritty ratkaisemaan asioita alueen asukkaiden parhaaksi, välttäen radikaaleja ratkaisuja.
”Henkilöstö on voimavaramme” -lausahdus on monelle tuttu. Käytännössä se ei ikävä kyllä aina ole niin, kuten olemme monesti nähneet. Itä-Uudellamaalla henkilöstön määrä on ollut riittämätön, hoitokuorma on kasvanut, vaikka kaikki ovat yrittäneet parhaansa, kuten aina. Vuokratyövoimaa on käytetty jonojen purkamiseksi, koska lakisääteiset palvelut ja palvelumitoitukset on pitänyt täyttää. Kuitenkin on jouduttu käymään läpi kipeät muutosneuvottelut, jotka ovat johtaneet jopa 200 henkilön vähennystarpeeseen.
Lopputulema on Forsmanin mukaan kuitenkin se, että alijäämää on saatu kurottua pienemmäksi ja kokonaisuuden osalta suunta parempaan on todellinen. Työtä toki vielä riittää.
Toisen puheenvuoron käytti aluevaltuutettu Markus Pietikäinen. Myös hän otti puheessaan kantaa säästöihin konkreettisella tasolla. Pietikäinen mainitsi *HYTE-kertoimesta Itä-Uudellamaalla, joka onneksi on noussut. Tämä kertoo siitä, että alueella on tehty erinomaisen hyvää työtä terveyden ja hyvinvoinnin eteen.
Rahoitus, jota on myös saatu hyvinvointialueille valtiolta muutoin, ei riitä kattamaan nykyisiä eikä kasvavia kuluja, ei kasvattamaan hyvinvoinnin ammattilaisten määrää tai estämään joidenkin toimipisteiden sulkemista, valitettavasti.
Kun pari vuotta sitten hyvinvointialueet perustettiin, oli valtava kiire saada alueiden lakisääteiset velvoitteet hoidettua. Työvoimapulaa paikattiin ostamalla kovalla kiireellä palveluita usein kustannustehokkuuden kustannuksella. Tästä aiheutui osin suuri alijäämä, jota vuosittain pyritään pienentämään esimerkiksi säästämällä ja osin lakkauttamalla palveluita. Kuten tiedämme, kaikki päätökset eivät aina ole kustannustehokkaita, vaan saattavat tulla jopa pidemmällä aikavälillä kalliimmiksi.
Pietikäinen mainitsi myös Uudenmaan alueilla olevasta yhteisestä haasteesta, joka on kaikille alueille moneltakin osin ongelma. Kyse on nimittäin potilastietojärjestelmistä, jotka eivät keskustele keskenään. Esimerkiksi Itä-Uudellamaalla ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilla on eri järjestelmä, Länsi-Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla on sama järjestelmä. Tämä aiheuttaa, mikäli alueliitoksia tulevaisuudessa tulisi, haasteita ja lisäkustannuksia sekä resurssiongelmia. Tämän lisäksi yksityisellä puolella tehtävät toimenpiteet eivät aina näy julkisen puolen järjestelmissä. Saattaa siis olla, että tehdään ”turhia” kuvantamistutkimuksia tai näytteenottoja, koska järjestelmät eivät ”keskustele” keskenään. Resurssiongelman lisäksi tästä kärsii myös asiakas.
Lopuksi Pietikäinen mainitsi huolensa potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Hän peräänkuulutti virheiden tunnistamista ja tunnustamista. Virheitä sattuu kaikille, mutta on hyvä muistaa, että niiden esille tuominen on parempi, kuin jättää virheet huomioimatta.
Itä-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän yhteinen tavoite on selkeä: pitää kiinni lähipalvelujen saavutettavuudesta, turvata henkilöstön hyvinvointi ja vahvistaa perusterveydenhuollon palveluja. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin sekä ikäihmisten ja omaishoitajien asemaan. Nämä eivät ole irrallisia linjauksia, vaan periaatteita, jotka ohjaavat Keskustan aluevaltuustoryhmän työtä jokaisessa päätöksessä.
Glögi-illan keskustelut muistuttivat siitä, että vaikeistakin asioista voidaan ja pitää puhua avoimesti – yhdessä, alueen asukkaiden kanssa.
Nina From
Keskustan Uudenmaan piirin aluekoordinaattori
*HYTE-kerroin on osa hyvinvointialueiden valtionrahoituksen mallia, jolla palkitaan hyvinvointialueita vaikuttavista toimista asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden parantamiseksi. HYTE-kertoimen perusteella jaetaan noin prosentti hyvinvointialueiden rahoituksesta.
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen on osa kaikkien hyvinvointialueen ammattilaisten työtä. Siksi kiitos HYTE-kertoimen noususta kuuluu kaikille Itä-Uudenmaan asukkaiden terveellisemmän ja turvallisemman arjen eteen työskenteleville ammattilaisille.
HYTE-kertoimen nousun on mahdollistanut vaikuttava ja ennaltaehkäisevä työ sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluissa, laadukas kirjaaminen, kirjaamiseen tehdyt ohjeistukset ja seuranta digipalveluiden tuella, prosessien kuvaaminen ja yhdenmukaistaminen sekä monialainen yhteistyö.
Lähde:16.5.2025, itauusimaa.fi


