Turvallisuus kuuluu kaikille – kooste huume- ja päihdeiltatilaisuudesta Myyrmäessä

Huumeet ja päihteet herättävät huolta, kysymyksiä ja joskus myös pelkoa. Myyrmäessä 17.12. järjestetty keskustelutilaisuus kokosi yhteen asiantuntijoita, päättäjiä ja järjestötoimijoita pohtimaan, millainen on huume- ja päihdeturvallisuuden tilanne Vantaa–Keravan alueella ja millaisia ratkaisuja tarvitaan.

Miksi aihe on ajankohtainen juuri nyt?

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Keskustan aluevaltuutetut halusivat järjestää tilaisuuden juuri nyt, sillä aihe on noussut näkyvämmin yleiseen keskusteluun. On puhuttu käyttöhuoneiden testaamisesta, kannabiksen laillistamisesta, rikollisuuden lisääntymisestä huumekaupan myötä sekä Peukku -huumeen rantautumisesta Suomeen. Hyvinvointialueiden näkökulmasta katsottuna tilanne on myös huolestuttava, sillä resurssit ovat niukat, ennaltaehkäisevään työhön ei panosteta riittävästi ja uusia keinoja parantaa ja laajentaa palveluita tulisi löytää nopeasti.

Tilaisuuden järjestämisen taustalla on myös havainto siitä, että huumeisiin ja päihteisiin liittyvät ilmiöt näkyvät joka puolella: katukuvassa, koulujen ja nuorisotyön arjessa sekä terveys- ja järjestöpalveluissa. Synteettisten huumeiden ja päihteiden sekakäytön yleistyminen on lisännyt terveysriskejä ja vaikeuttanut hoitoa.

Päihdyttävien aineiden käyttö ja siitä heijastuvat lieveilmiöt eivät koske vain yksittäisiä alueita tai ihmisryhmiä, vaan ne heijastuvat asukkaiden turvallisuuden tai turvattomuuden kokemukseen, palveluiden kuormitukseen ja erityisesti nuorten ja perheiden hyvinvointiin.

Talous luo raamit hyvinvointialueen työlle

Tilaisuuden avasi Vantaa-Keravan hyvinvointialueen Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Tuomas Vanhanen, joka toivotti osallistujat tervetulleiksi. Vanhanen kuvasi hyvinvointialueen taloustilannetta realistisesti: ”Kun hyvinvointialueen toiminta alkoi, oli alijäämä merkittävä. Palvelujen tarve kasvaa väestön ikääntyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa. Kuitenkin aluevaltuustoryhmillä on ollut yhteinen tahto muuttaa tilannetta paremmaksi. Siten aluevaltuustossa on tehty hyviä päätöksiä, kuunneltu asiantuntijoita ja viranomaisia ja virkahenkilöitä, joten suunta on muuttunut negatiivisesta positiiviseksi.”

Vanhasen mukaan päihde- ja mielenterveyshaasteisiin vastaaminen edellyttää vastuullista talouspolitiikkaa ja oikeita painotuksia, joissa ennaltaehkäisevät palvelut nähdään sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestävänä ratkaisuna. Talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, jotta palvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Nopeita ratkaisuja ei ole, vaan taloutta on vahvistettava vaiheittain. Vanhasen mukaan päätöksenteossa on pidettävä mielessä sekä tämän päivän palvelutarpeet että tulevien vuosien taloudellinen kantokyky.

”Talous on väline, ei itseisarvo – mutta ilman sitä kestävät ratkaisut eivät ole mahdollisia.”

Vanhasen viesti kytki talouden tiiviisti illan teemaan: ilman vakaata taloutta ei ole mahdollista turvata päihde- ja mielenterveyspalveluja, arjen turvallisuutta eikä luottamusta julkisiin palveluihin.

Palvelut arjen rajapinnassa – terveysasemien näkökulma

Terveysasemapalvelujen palvelualuejohtaja Anna Peitola kertoi, että huume- ja päihdehaasteet on tunnistettu alueella. Vaikka hyvinvointialueet ovat vasta muutaman vuoden olleet toiminnassa, on Vantaa-Keravan alueella tehty merkittäviä uudistuksia saatavuuden parantamiseksi. Maaliskuussa käyttöön otettu rakenneuudistus on mahdollistanut useiden palvelujen laajentamisen ja aukioloaikojen pidennykset, joiden tavoitteena on ollut madaltaa kynnystä hakea apua.

“Päihde- ja mielenterveyspalveluihin pääsyä on parannettu merkittävästi, mutta samaan aikaan avun tarve kasvaa ja asiakkaiden tilanteet ovat aiempaa monimutkaisempia.”

Peitola mainitsi muutaman erityisen merkittävän uudistuksen sekä toimivan konseptin, jota on tarkoitus ottaa käyttöön muillakin alueilla kuin Myyrmäessä. Kyse on matalan kynnyksen walk-in-konseptista sekä päihde- ja mielenterveysasemien yhdistämisestä. Lisäksi uutena palveluna mainittiin poliisivankilan terveydenhuolto, jossa vastataan myös päihderiippuvuuksiin liittyviin hoitotarpeisiin.

Lopuksi Peitola kertoi tulevista kehityssuunnitelmista, joiden osalta esimerkiksi Vinkkari -pisteitä tullaan perustamaan myös Itä- ja Pohjois-Vantaalle, kun vain sopivat tilat löytyvät. Lisäksi alueelle on suunnitteilla selviytymisasema, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2027 – palvelu, jota alueella ei aiemmin ole ollut. Haasteisiin halutaan vastata ja halutaan aidosti panostaa, myös tulevaisuudessa.

Kentän kokemus: muutos näkyy käytännössä

Entisen ylikonstaapelin ja pitkän linjan rikos- ja huumetutkinnoissa mukana ollut Hannu Kauppinen kertoi huumetilanteen muutoksesta vuosien varrella: saatavuus on kasvanut, käyttö monipuolistunut, rikollisuus lisääntynyt ja ilmiöt ovat siirtyneet yhä näkyvämmin arjen ympäristöihin. Toisaalta viranomaisten osaaminen ja yhteistyö on kehittynyt: poliisissa tehdään laadukasta rikostutkintaa, ja tiivis yhteistyö tullin ja rajavartiolaitoksen kanssa on johtanut useiden huumekuljetusten paljastumiseen. Kauppinen painotti, että poliiseja tarvitaan lisää – resurssit on oltava riittävät!

“Turvallisuuden tunne ei synny itsestään – se vaatii ennaltaehkäisyä, viranomaisresursseja ja yhteistä vastuuta.”

Erityistä huolta herättää lasten ja nuorten tilanne. Tavoite pitäisi olla se, etteivät lapset ja nuoret kokeile huumeita tai päihteitä lainkaan. Tämä edellyttää ennaltaehkäisyä, vanhempien vastuuta, riittäviä harrastusmahdollisuuksia sekä rohkeutta puuttua ja ilmoittaa rikostilanteista matalalla kynnyksellä. Aina kannattaa soittaa 112, jos tilanne näyttää uhkaavalta!

Huumeiden käyttöä ei tule missään olosuhteissa ihannoida, tarvitaan lisää valistusta. Viesti siitä, että huumeiden välittämiseen puututaan ja rangaistukset kohdistuvat erityisesti rikolliseen toimintaan, on tärkeä.

Kun turvallisuuden tunne on arjessa horjunut, ja päättäjiltä odotetaan selkeää fokusta sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen. Kauppisen viesti oli kirkas: huume- ja päihdekysymykset eivät ole irrallisia ilmiöitä, vaan ne kytkeytyvät suoraan yhteiskunnan turvallisuuteen ja siihen, millaisessa ympäristössä lapset ja nuoret kasvavat.

Lainsäädäntö ja pitkäjänteinen työ eduskunnassa

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Hanna-Leena Mattila toi keskusteluun valtakunnallisen näkökulman päihde- ja huumekysymyksiin. Hänen mukaansa ratkaisut vaativat aikaa, sillä lainsäädäntö, rahoitus ja palvelurakenteet edellyttävät huolellista valmistelua ja pitkäjänteistä työtä yli vaalikausien.

“Päihdepolitiikassa tarvitaan johdonmukaisuutta: saatavuutta ei pidä lisätä, vaan panostaa ennaltaehkäisyyn ja toimiviin hoitopolkuihin.”

Mattila nosti esiin myös tilastoinnin ongelmat. Esimerkiksi Tallinnasta tuotu alkoholi ei näy suomalaisissa kulutustilastoissa, mikä vääristää julkista keskustelua ja antaa todellisuutta suppeamman kuvan alkoholin käytöstä. Käyttö on laajempaa kuin usein ymmärretään, ja tämä on huomioitava päätöksenteossa.

Ennaltaehkäisy nousi puheenvuorossa keskiöön. Päihteiden käyttöä ei tule ihannoida tai normalisoida, ja erityisesti nuorten kohdalla tarvitaan selkeää viestiä sekä mielekästä tekemistä. Tavoitteena tulisi olla, että jokaisella nuorella olisi vähintään yksi harrastus. Mattila muistutti myös, että päihdeongelmat koskettavat aina läheisiä – tuki ei saa kohdistua vain käyttäjään, vaan myös perheisiin.

Paikallisen ja valtakunnallisen työn yhteys näkyy hoitopolkujen toimivuudessa tai toimimattomuudessa. Eduskunnassa linjataan resurssit ja tavoitteet, mutta alueilla ratkaistaan, kuinka nopeasti ja sujuvasti hoitoon pääsee. Mattilan viesti oli selkeä: hoidon on oltava aidosti saavutettavaa ja siihen on päästävä ajoissa.

Järjestöjen merkitys: apua silloin kun sitä tarvitaan

Irti Huumeista ry:n asiantuntijat Petra Müller ja Filip Muhonen muistuttivat puheenvuorossaan, että huumeiden käyttäjä on ennen kaikkea ihminen. Muutos alkaa kohtaamisesta: jokaisella on tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi arvostavasti. Päihteiden käyttö ei tee kenestäkään toisarvoista, vaan jokainen ihminen on tasavertainen.

Järjestön työ perustuu matalan kynnyksen, jalkautuvaan ja kohtaavaan työhön. Huudikoutsi- ja nuorisokoutsitoiminnassa kohdataan sekä päihteitä käyttäviä aikuisia että nuoria siellä, missä he liikkuvat – julkisissa tiloissa, nuorisotiloilla ja kouluissa. Työssä yhdistyvät vertaistuki, ammatillinen osaaminen sekä haittoja vähentävä ja kuntouttava työ. Kokemusasiantuntijoilla on keskeinen rooli: heidät koetaan uskottaviksi ja he saavat usein nuorten luottamuksen tavalla, johon viranomaiset eivät aina pysty.

Puheenvuoroissa korostui myös turvallisuusnäkökulma. Pääkaupunkiseudulla toteutetun turvallisuuskyselyn mukaan iso osa vastaajista koki turvattomuutta. Suurimpina huolenaiheina mainittiin häiriökäyttäytyminen, huumeiden käyttö ja huumekauppa. Vastaajien mielestä jalkautuvan päihdetyön lisääminen, poliisien ja vartioiden näkyvyyden lisääminen parantaisivat turvallisuuden tunnetta.

Erityisen suuri huoli on nuorista. Päihteiden kokeilu ja niin sanottu “bilekäyttö” eivät ole harmitonta tai hohdokasta, sillä niiden käyttöön liittyy vakavia riskejä. Irti Huumeista ry tekee aktiivisesti työtä kouluissa yhdessä opettajien kanssa ja lisää tietoisuutta sekä nuorten että aikuisten keskuudessa. Kokemusasiantuntijoiden kertomukset osoittavat, että kuka tahansa voi ajautua käyttäjäksi – riippuvuus ei katso taustaa. Myös läheiset tarvitsevat tukea.

“Kun nuori kohdataan siellä missä hän elää arkeaan ja häntä kuunnellaan ilman leimaamista, avun tarjoamiseen syntyy todellinen mahdollisuus.”

Puheenvuoro jätti vahvan toivon näkökulman: päihdekierteestä on mahdollista päästä irti, kun tuki on oikea-aikaista, inhimillistä ja saavutettavaa. Yhteistyö viranomaisten, järjestöjen ja paikallisten toimijoiden välillä on ratkaisevaa. Turvallisuus ei synny vain valvonnasta, vaan myös yhteisöllisyydestä, luottamuksesta ja siitä, että kukaan ei jää yksin.

Keskustelu jatkuu – turvallisuus rakentuu yhdessä

Tilaisuus oli ajankohtainen ja vuorovaikutteinen. Totuus on se, että huume- ja päihdekysymykset kytkeytyvät suoraan arjen turvallisuuteen ja yhteiskunnalliseen luottamukseen. Huume- ja päihdeturvallisuus ei ole yhden toimijan vastuulla. Se syntyy yhteistyöstä, avoimesta keskustelusta ja rohkeudesta kohdata vaikeitakin aiheita.

Vaikuttavat ratkaisut edellyttävät ennaltaehkäisyä, inhimillistä kohtaamista ja yhteistyötä – ja siksi keskustelua on jatkettava myös jatkossa.

Suuri kiitos puhujille sekä osallistujille.

Tulemme järjestämään vastaavan sisältöisiä tilaisuuksia keväällä Länsi-, Itä- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueilla. Kannattaa seurata Uudenmaan Keskustan nettisivuja, Facebook- ja LinkedIn -kanavia.

Nina From
Keskustan Uudenmaan piirin aluekoordinaattori