Vaikuttavuutta ja vahvempaa tulevaisuusajattelua Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen strategiaan

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen strategiapäivitys herätti keskustelua viimeisimmässä aluevaltuuston kokouksessa. Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitänyt aluevaltuutettu Terhi Tikkala arvioi, että strategia nojaa liikaa aiempaan eikä riittävästi huomioi uuden valtuuston näkemyksiä, alueen erityispiirteitä tai tulevaisuuden rakentamista. Keskustan ryhmä korosti puheessaan vaikuttavuutta, ennaltaehkäisyä, digitalisaatiota ja aidosti näkemyksellistä johtamista.

Puheenjohtaja,

Tässä on nyt kiitelty strategiaa, joten minun vastuulleni jää esittää se vastakkainen näkökulma.

Siitä Keskustan ryhmä on samaa mieltä muiden ryhmien kanssa, että henkilöstö on alueen tärkein voimavara. He ansaitsevat hyvää johtamista, myös meiltä valtuutetuilta.

Uudelle valtuutetulle strategia on iso ja tärkeä asia. Se kokoaa yhteen yhteisen tilannekuvan, yhteisen tavoitetilan ja vision siitä, millainen me haluamme Itä‑Uudenmaan hyvinvointialueen olevan. Lyhyesti sanottuna strategia on johtamisen väline. Kompassi, joka ohjaa päätöksentekoa silloinkin, kun ympärillä on myrskypilviä ja näkymä eteenpäin on epäselvä.

Puheenjohtaja,

Käsillä olevaa strategiaa on rakennettu hyvin voimakkaasti aiemman strategian päälle. Samalla on kuitenkin unohtunut yksi olennainen asia: tässä välissä on valtuusto vaihtunut. Mukaan on tullut uusia valtuutettuja, uutta ajattelua ja ehkä myös uutta näkemystä siitä, mitä Itä‑Uusimaa on, ja mitä sen tulisi olla.

Strategiaa on valmisteltu poliittisen ohjausryhmän alaisuudessa, mikä on parempi kuin ei poliittista ohjausta lainkaan. Keskustan ryhmän mielestä strategiatyöhön olisi kuitenkin pitänyt osallistaa suoraan jokainen valtuutettu. Uutena valtuutettuna olisin myös mielelläni käynyt läpi vanhaa strategiaa jo kauden alussa, perehdyttämiskoulutuksissa. Valmistelutapaa on perusteltu arviointimenettelyn paineella: nyt ei ole oikea hetki olla näkemyksellinen.

Entinen pääministeri Jyrki Katainen on puhunut näkemyksellisyysvajeesta johtamisessa: kriisejä kyllä hallitaan, mutta uutta ei synny. Keskustan ryhmän mielestä Itä‑Uusimaa on tällä hetkellä vaarassa ajautua juuri tällaiseen näkemyksellisyysvajeeseen.

Puheenjohtaja,

Haluan tässä nostaa esiin muutaman Keskustan ryhmän keskeisen huomion aiemmista strategialuonnoksista. Valitettavasti nämä eivät ole päätyneet nyt käsiteltävään strategiaan.

  1. Itsenäisenä alueena selviäminen ei riitä strategiseksi tavoitteeksi. Strategian pitää olla realistinen, mutta myös innostava. Sen on kuvattava suunta, johon haluamme aluetta viedä. Nyt visio toistaa pitkälti alueelle määritellyt arvot, eikä kuvaa tavoiteltavaa tulevaisuuden tilaa. Vision tulisi näyttää suunta, jonka varaan strategiset valinnat rakentuvat.
  2. Arvot taas kertovat, miten toimimme tuota suuntaa kohti. Tällä hetkellä arvojen, vision ja strategisten tavoitteiden välinen ero jää epäselväksi, mikä heikentää strategian ohjausvaikutusta.
  3. Sote‑uudistuksen perusperiaatteiden tulisi olla strategiassa selkeämmin ja vahvemmin esillä. Perustason vahvistaminen, ennaltaehkäisy, integraatio ja sujuvat palveluketjut. Ne ovat koko uudistuksen ydintä, ja niiden tulisi näkyä strategiassa läpileikkaavasti.
  4. Digitalisaation rooli jää strategiassa liian kapeaksi. Kirjaus testattujen teknologisten ratkaisujen käyttöönotosta ei vastaa todellista tarvetta. Digitalisaatio on keskeinen väline hoitoon pääsyn turvaamisessa, toiminnan tehostamisessa ja henkilöstöresurssien vahvistamisessa. Keskustan ryhmä on esittänyt, että teknologiapositiivisuus näkyisi strategiassa nykyistä vahvemmin.
  5. Toimintaympäristöanalyysi jää strategiassa ohueksi eikä ohjaa riittävästi strategisia valintoja.
    Itä‑Uusimaa on alueena jakautunut, sekä sairastavuuden että sosioekonomisten tekijöiden osalta.

Meillä on alueita, joissa palvelujen tarve ja julkisten palvelujen käyttö on suurinta. Ja toisaalta alueita, joissa palveluja käytetään vähän, aivan päinvastaisista syistä.

Tämän alueellisen eriytymisen pitäisi ohjata strategisia painotuksia ja resurssien suuntaamista.

Lopuksi,

Keskustan ryhmä on johdonmukaisesti esittänyt, että vaikuttavuus nostetaan strategiassa omaksi arvokseen, ja että jonkun nykyisistä arvoista voisi samalla jättää pois. Vaikuttavuus on avain sekä taloudelliseen kestävyyteen että ihmisten luottamukseen palveluja kohtaan.

Puheenjohtaja,

Meillä on omaleimainen alue. Yritetään yhdessä muodostaa sellainen positiivinen näkymä tulevaisuuteen, joka myös auttaa alueen henkilöstöä inspiroitumaan ja kukoistamaan tärkeässä työssään, ja niin, että he myös voivat olla ylpeitä työpaikastaan.

Kiitos. Tack.

Terhi Tikkala
aluevaltuutettu
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Pukkila

Lue seuraavaksi

Suomi tarvitsee uuden suunnan
Suomen tilanne on monella mittarilla vaikea. Julkinen velka kasvaa, sosiaali- ja terveyspalveluiden tilanne haastaa, työttömyys on korkealla, talouskasvu laahaa ja väestö ikääntyy. Samalla maailmanpolitiikan epävarmuudet heijastuvat myös Vantaalle ja Keravalle asti – työpaikkoihin, arjen turvallisuuteen ja tulevaisuuden näkymiin. Näiden realiteettien äärellä ei pelkkä puhe riitä. Tarvitsemme tekoja. Tarvitsemme suunnan.
11.5.2026 / Uutiset
Västnylands framtid
Tänker Orpos regering helt slå ut de västnyländska kommunerna och städerna Sjundeå – Ingå – Raseborg och Hangö?
8.5.2026 / Länsi-Uusimaa
Paloaseman hanke etenee ja etuudet säilyvät
Säästöt ja talouden tasapainottaminen keskusteluttivat Keusoten aluevaltuustoa.
7.5.2026 / Keski-Uusimaa
EtusivuItä-UusimaaVaikuttavuutta ja vahvempaa tulevaisuusajattelua Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen strategiaan