Arvopohjaista vaikuttamista Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella

Olemme haastatelleet kaikkien neljän Uudenmaan hyvinvointialueen Keskustan aluevaltuustoryhmien puheenjohtajat ensimmäisen aluevaltuustokauden jälkeen. Tavoitteena on ollut saada kokonaiskuva siitä, millaisena puheenjohtajat ovat kokeneet uuden aluevaltuustotyön käynnistymisen, ryhmien johtamisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Tällä kertaa haastattelun kohde on Itä-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Kristian Forsman.

Puheenjohtajan näkökulmasta kulunut syksy on ollut ennen kaikkea uuden sisäänajoa. Uusi aluevaltuustokausi on vasta puolen vuoden mittainen ja mukana on uusia aluevaltuutettuja. Keskustan ryhmä kasvoi kolmesta viiteen, joka on erinomainen saavutus ja kovan työn tulos. Toiminnan rakentaminen uudella kokoonpanolla on vaatinut aikaa, mutta ryhmä on ollut aktiivinen useilla rintamilla alusta lähtien.

Suurin haaste ryhmän johtamisessa on ollut ajankäyttö. Ryhmän jäsenet ovat aktiivisia sekä omissa kunnissaan että aluepolitiikassa, minkä vuoksi yhteisten läsnäolokokousten järjestäminen on osoittautunut vaikeaksi. Etäkokoukset ovat mahdollistaneet toiminnan jatkumisen, mutta läsnäkokoukset ovat kaikille antoisampia. Tyypillistä kiireelle on se, että kokoukset sijoittuvat usein sunnuntai-iltoihin.

Itä-Uudenmaan erityispiirteet näkyvät politiikassa

Itä-Uusimaa on Suomen pienin hyvinvointialue sekä asukasluvultaan että henkilöstömäärältään, sillä erikoissairaanhoito ei kuulu alueen palveluvalikoimaan. Asukasluvun mukaan alue on maan kolmanneksi pienin.

Alueen keskeinen erityispiirre on vahva kaksikielisyys, jolla on merkittävä vaikutus poliittisiin asetelmiin. RKP:n vahva asema ja uskollinen äänestäjäkunta kaventavat pienempien ryhmien liikkumavaraa, elleivät tavoitteet ole yhteneväisiä suurimman ryhmän kanssa.

Pienen puolueen edustajan keskeisin vaikuttamiskeino on Forsmanin mukaan perusteellinen perehtyminen. Kokouksiin valmistautuminen ja asioihin paneutuminen jopa muita paremmin mahdollistaa sen, että hyvin perustelluilla näkemyksillä voidaan saada ajatuksia läpi. Samalla ryhmän jäsenet tuovat lisäarvoa päätöksentekoon ja parantavat keskustelun laatua.

Keskustan arvot päätöksenteon perustana

Forsmanille Keskustan arvot – läheisyysperiaate, heikommassa asemassa olevien huomioiminen ja ihmisten omien voimavarojen vahvistaminen – ovat luonteva lähtökohta päätöksenteolle. Ne ohjaavat sekä yksittäisiä ratkaisuja että ryhmän kokonaislinjaa.

Yksi näkyvimmistä vaalilupauksista on ollut terveysasema tai vähintään fyysinen sote-piste jokaiseen kuntaan. Lupaus oli vaalien alla laajasti jaettu myös muiden puolueiden kesken, mutta vuoden 2026 talousarvion valmistelussa tilanne muuttui. RKP:n tuen menetys johti siihen, että kolmessa hyvinvointialueen pienimmässä kunnassa terveysasemat ollaan lakkauttamassa vuoden 2026 aikana.

Konkreettinen esimerkki Keskustan arvojen ohjaamasta vaikuttamisesta on perhe- ja omaishoidon tukeminen. Näiden tukimuotojen pitäminen poliittisella agendalla toteuttaa läheisyysperiaatetta, ehkäisee laitostumista ja on samalla kustannustehokasta sosiaaliturvaa.

Aloitteet vaikuttamiskeinoina

Syksyn aikana Keskustan aluevaltuustoryhmä on tehnyt kaksi laajaa huomiota saanutta aloitetta. Ensimmäinen koskee perusterveydenhuollon vastaanottoaikojen pidentämistä alkuiltaan Porvoon suurimmassa terveyskeskuksessa (Näsi). Tavoitteena on ehkäistä erikoissairaanhoidon ja ympärivuorokautisen päivystyksen kustannuksia. Toinen aloite liittyy omaishoidon tuen lisämäärärahaan, johon pyrimme aktiivisesti vaikuttamaan, sillä vuoden 2025 määräraha loppui alueella jo alkukesästä, eikä edes kriteerit täyttäville hakijoille voitu tehdä uusia sopimuksia.

Nämä kummatkin aloitteet saivat hyvän vastaanoton. Omaishoidon aloitetta valitettavasti viivytettiin hallinnon puolesta niin pitkälle, ettei lisämäärärahaa käytännössä tälle vuodelle enää ehditty antamaan. Toinen yllä mainituista aloitteista on vielä valmistelussa.

Forsman korostaa, että aloitteiden tarkoitus ei ole pelkästään esittää valmiita ratkaisuja, vaan sparrata viranhaltijoita ja nostaa esiin epäkohtia. Keskeistä on varmistaa, että aloitteisiin vastataan huolellisesti ja sisällöllisesti oikein. Tämän jälkeen alkaa usein pitkä neuvotteluprosessi, jossa aloitteen ajatusta pyritään viemään käytäntöön yhteistyössä viranhaltijoiden ja muiden valtuutettujen kanssa.

Yhteistyö ja vuorovaikutus

Yhteistyö muiden ryhmien kanssa on opettanut, kuinka vahvasti politiikka ja taustaryhmien intressit ohjaavat hyvinvointialueen päätöksentekoa. Tämä on ollut silmiinpistävää erityisesti verrattuna pienten kuntien päätöksentekoon, jossa asiat ratkaistaan usein selkeämmin asiapohjalta. Kun puolue on tällä alueella pieni, on sopeuduttava tilanteeseen ja tehtävä parhaansa tuomalla aktiivisesti vaihtoehtoja ja tekemällä muutosesityksiä sekä aloitteita.

Yhteyttä asukkaisiin on pidetty osallistumalla lukuisiin alueiden joulutoritapahtumiin sekä järjestämällä omia tilaisuuksia. Erityisen aktiivinen ryhmä on ollut viestinnässä, kirjoittanut artikkeleita eri kanaviin, lehtiin ja sosiaaliseen mediaan. Lisäksi aluevaltuutetut ovat tehneet vierailuja ja tutustumiskäyntejä hyvinvointialueen yksiköihin, jotka Forsmanin mukaan ovat erityisen antoisia kaikille osapuolille ja erityisen mieleenpainuvia vuorovaikutuksen muotoja.

Katse tulevaan

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on arviointimenettelyssä, mikä tarkoittaa väistämättä säästöjä. Keskustan ryhmän keskeinen tehtävä ensi vuonna on valvoa, että säästöt toteutetaan tasapuolisesti ja mahdollisimman vähän alueen asukkaiden hyvinvointia heikentäen.

Forsman nostaa tärkeimmäksi ryhmän tavoitteeksi hoitojonojen purkamisen. Erityisesti erikoissairaanhoidossa jonot ovat kasvaneet kohtuuttoman pitkiksi, ja yli kuusi kuukautta hoitoa odottavia on tuhansia. Perusterveydenhuollon hoitotakuukaan ei kaikilla alueilla toteudu.

Keskustan rooli aluepolitiikassa korostuu tulevina vuosina juuri palvelujen puolustajana, tasa-arvo huomioiden: tavoitteena on, että palveluihin pääsy ei riipu asuinpaikasta.

Luottamustehtävä on merkityksellinen

Puheenjohtajan tehtävä ei Forsmanin mukaan ole erityisen palkitsevaa, vaan pikemminkin pitkäjänteistä ja vaativaa työtä. Motivaation lähde on velvollisuudentunto ja ymmärrys siitä, että aluevaltuutetuille on annettu vastuu ihmisten arjen kannalta keskeisten palvelujen pysyvyyden varmistaminen. Se edellyttää jatkuvaa perehtymistä, huolellista valmistautumista ja sitoutumista yhteisten asioiden hoitamiseen.

Kristian Forsman toimii Keskustan Itä-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajana. Hän on ollut mukana politiikassa vuodesta 2008 alkaen, ensin kunnanvaltuutettuna ja vuodesta 2022 lähtien aluevaltuutettuna. Tämän lisäksi Forsman toimii Myrskylän kunnanhallituksen puheenjohtajana.

Haastattelija: Nina From
Keskustan Uudenmaan piirin aluekoordinaattori