Säästöt lastensuojelun avohuollosta kostautuvat – 100 euron ”säästö” on 100 000 euron lasku

Hyvinvointialueilla tehdään päätöksiä, joissa lastensuojelun avohuollon palveluja lakkautetaan tai sopimuksia päätetään säästösyihin vedoten. Samaan aikaan perheet ja nuoret tarvitsevat apua enemmän kuin koskaan. Tämä yhtälö on mahdoton ja se tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

Tilastoharha hämärtää todellisuuden

Hyvinvointialueiden aluehallituksille perustellaan lastensuojeluilmoitusten kasvua sillä, että samoista lapsista tehdään useita ilmoituksia. Tämä selitys hyväksytään usein sellaisenaan, ilman kriittisiä kysymyksiä.

Tosiasia on kuitenkin tämä: jos samasta lapsesta tehdään useita ilmoituksia, kyse ei ole tilastoharhasta, vaan huutavasta hätähuudosta. Se on merkki siitä, että lapsi ei saa tarvitsemaansa apua. Kun avohuollon tukipalveluja ajetaan alas, avun tarve ei katoa, vaan se siirtyy kriisipalveluihin, hätänumeroihin ja lopulta kalliiseen sijaishuoltoon.

Mitä 100 euron säästö tarkoittaa käytännössä?

Kun puhumme ”leikkauksista”, puhumme usein vain numeroista budjetissa. Mutta mitä tarkoittaa käytännössä, kun avohuollosta säästetään esimerkiksi 100 euroa?

• Nuori jää yksin: Yksi ammatillisen tukihenkilön tapaaminen jää väliin. Se voi olla juuri se kohtaaminen, jossa nuori olisi tullut kuulluksi ennen tilanteen kärjistymistä.
• Luottamus katkeaa: Lastensuojelu perustuu luottamukseen. Kun palvelu katkeaa seinään, pitkään rakennettu suhde murenee.
• Paikallinen elinvoima heikkenee: Tukihenkilö jää ilman palkkaa ja yrittäjä ilman tuloa. Työntekijän palkkaraha ei päädy paikalliseen elinkeinoelämään, ja pahimmillaan osaaminen katoaa alueelta kokonaan yritysten lopettaessa.

100 € nyt vai 100 000 € myöhemmin?

On absurdia, että samaan aikaan kun ennaltaehkäisystä säästetään, hyvinvointialueet kilpailuttavat lisää sijaishuoltoyksiköitä ja sijoituslaitoksia. Järeät keinot maksavat moninkertaisesti:

Jos nuori ajautuu ilman tukea rikoskierteeseen, hyväksikäytetyksi tai pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle, kokonaiskustannukset nousevat satoihin tuhansiin, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä.

Onnistuminen on mahdollista, jos siihen panostetaan

Meillä on lukemattomia esimerkkejä toisenlaisesta polusta. Eräskin koulusta syrjäytynyt ja rikoksia tehnyt nuori sai vuoden ajan tiivistä ammatillista tukihenkilötyötä. Tänään hän opiskelee ja käy töissä.

Tämä vuoden tuki maksoi vain murto-osan siitä, mitä yksikin vuosi sijaishuollossa olisi maksanut. Samalla se työllisti ammattilaisen ja piti paikallisen yrityksen pystyssä. Tämä ei ole poikkeus, vaan juuri sitä vaikuttavaa ennaltaehkäisyä, josta nyt leikataan.

Arvovalinta, jota emme voi väistää

Ennaltaehkäisy ei ole pelkkä kulu, vaan se on investointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Kyse on siitä, uskallammeko katsoa seuraavaa talousarviovuotta pidemmälle.

Haluammeko säästää 100 euroa tänään, vai maksaa 100 000 euroa myöhemmin? Tämä on se valinta, jota hyvinvointialueilla tehdään joka päivä. Meillä ei ole varaa valita väärin.

Lotta Paakkunainen
aluevaltuutettu, Länsi-Uusimaa
tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen
aluevaltuustoryhmän varapuheenjohtaja