Palvelut, jotka toimivat – Pulssi 2026 kokoaa hyvinvointialueen suunnan

Uusi Vantaan ja Keravan Keskustan aluevaltuustoryhmän Pulssi-lehti 2026 kokoaa ajankohtaiset puheenvuorot talouden tasapainottamisesta, palvelujen saatavuudesta, nuorten tukemisesta, ikääntyneiden hoidosta sekä arjen turvallisuudesta. Yhteinen viesti on selkeä: palveluja on uudistettava vastuullisesti, mutta ihmistä unohtamatta.

Ajankohtaisten teemojen lisäksi lehti tarjoaa lukijalle myös käytännönläheistä tietoa hyvinvointialueen palveluista, yhteystiedoista sekä arjen varautumisesta.

Terve talous, toimivat palvelut ja arjen turvallisuus – kirjoittajien näkökulmat

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen avaa lehden laajemmalla yhteiskunnallisella näkymällä. Hän korostaa, että Suomi tarvitsee uuden suunnan, jossa yhdistyvät työ, turvallisuus ja tulevaisuudenusko. Kaikkosen mukaan hyvinvointi ei synny ilman työtä, mutta yhtä lailla tarvitaan arjen turvallisuutta – kodeissa, kouluissa ja kaduilla.

”Suunnan muuttaminen ei tapahdu yhdessä yössä. Mutta se alkaa päätöksestä uskoa siihen, että tästä noustaan.”

Tuomas Vanhanen tarkastelee hyvinvointialueen taloutta ja palveluiden kehitystä. Hän kuvaa, kuinka Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on onnistunut kääntämään taloutensa alijäämästä ylijäämäiseksi ilman, että palveluja on romutettu. Vanhanen painottaa, että talouden tasapainottaminen ja palvelujen parantaminen eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita – päinvastoin ne voivat kulkea käsi kädessä.

Markus Lohi puolestaan nostaa esiin koko järjestelmää koskevan haasteen: hyvinvointialueiden rahoitus ei ole pysynyt kustannusten mukana, ja alueiden välinen eriytyminen on kasvanut. Hän korostaa, että rahoitusmallia on kehitettävä ja samalla turvattava peruspalvelut jokaiselle – myös tiukassa taloustilanteessa.

Nuorten tuki, perheiden arki ja palvelujen saatavuus keskiössä

Inna Kallioinen tuo esiin nuorten arjen näkökulman. Hän kuvaa Vantaa-Keravan nuorten turvatalon merkitystä matalan kynnyksen tukena tilanteissa, joissa nuori tai perhe tarvitsee nopeasti apua. Keskeinen viesti on selkeä: oikea-aikainen tuki ehkäisee ongelmien kasautumista.

Jorma Hentilä tarkastelee lapsiperheiden kokemuksia hyvinvointialueen palvelutarjooman näkökulmasta katsottuna. Hän nostaa esiin ristiriidan: apua on saatavilla, mutta usein liian hitaasti. Erityisesti kiireettömän hoidon jonot ja palvelujen pirstaleisuus kuormittavat perheitä. Toimivat neuvolapalvelut saavat kiitosta, mutta niiden jatkuvuus herättää huolta.

Petri Roininen puolestaan avaa keskustelua perusterveydenhuollon tulevaisuudesta ja esittelee yrittäjäpohjaisen perhelääkärimallin mahdollisuuksia. Hän näkee mallissa keinon parantaa palvelujen saatavuutta, jatkuvuutta ja asiakaslähtöisyyttä.

Ikääntyneiden hoiva ja päihdeilmiö vaativat ratkaisuja

Jussi Vähäkangas nostaa esiin ikääntyneiden hoivan haasteet. Henkilöstöpula, työn kuormittavuus ja hoidon laadun vaihtelu ovat ongelmia, jotka vaativat pitkäjänteisiä ratkaisuja. Keskeinen kysymys ei ole vain palveluista, vaan siitä, millaista vanhuutta yhteiskunta haluaa tarjota.

Päihdeilmiötä käsittelevässä kokonaisuudessa korostuu sama viesti, joka nousi esiin sekä Keravalla että Myyrmäessä aluevaltuustoryhmän järjestämissä avoimissa asiantuntijatilaisuuksissa: ongelma on laaja ja monisyinen, eikä siihen ole yksittäistä ratkaisua. Ratkaisujen ytimessä ovat ennaltaehkäisy, palvelujen saavutettavuus ja selkeät hoitopolut.

Nina From kirjoittaa, että päihdeilmiö kytkeytyy suoraan arjen turvallisuuteen ja yhteiskunnan rakenteisiin. Siksi sen ratkaiseminen edellyttää avointa keskustelua, eri toimijoiden yhteistyötä sekä poliittista rohkeutta vahvistaa ennaltaehkäisyä ja riittäviä palveluja.

Demokratia, varautuminen ja arjen käytännöt

Timo Laaninen muistuttaa hyvinvointialueiden päätöksenteon merkityksestä ja puolustaa aluevaltuustojen roolia osana suomalaista demokratiaa. Hyvinvointialueet ovat merkittäviä työnantajia ja palveluiden järjestäjiä, joten päätöksenteon tulee perustua vaaleihin ja kansanvaltaan.

Lehti tuo esiin myös arjen varautumisen merkityksen. Kotitalouksien on hyvä varautua häiriötilanteisiin, sillä turvallisuus ei ole vain viranomaisten vastuulla, vaan jokaisen oma ja yhteinen tehtävä.

Uudistuksia tarvitaan – ihmistä varten

Pulssi-lehden kokonaisuus piirtää kuvan hyvinvointialueesta murroksessa. Talouden realiteetit, kasvava palvelutarve ja muuttuva toimintaympäristö edellyttävät uudistuksia, mutta niiden lähtökohtana on oltava ihmisen arki.

Yhteinen viesti on selkeä: palveluja on kehitettävä vaikuttavasti ja vastuullisesti – niin, että apu on saatavilla ajoissa, lähellä ja oikeudenmukaisesti kaikille.

Keskustan politiikan ytimessä on ajatus siitä, että yhteiskuntaa rakennetaan ihmistä varten. Lähipalvelut, ennaltaehkäisy ja oikea-aikainen tuki eivät ole menoja, vaan perusta kestävälle hyvinvoinnille. Siksi päätöksiä on tehtävä niin, että ne vahvistavat arkea – eivät heikennä sitä.

📖 Lue koko lehti tästä linkistä.

Ps. Pulssi -lehteä jaetaan 3.5.2026 sunnuntaina Helsingin Sanomien välissä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen talouksiin. Lisäksi lehteä jaetaan tilaisuuksissa, toreilla ja suoraan koteihin.

Mikäli et ole saanut lehteä tai haluat oman kappaleen, olethan yhteydessä aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaan, Tuomas Vanhaseen ([email protected]).