Vierailut avaavat näkymiä palveluiden kehittämiseen

Vierailut palveluiden arkeen tarjoavat päätöksentekijöille tärkeää tietoa siitä, miten hyvinvointialueen palvelut toimivat käytännössä ja missä niiden kehittämistarpeet ovat. Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmä tutustui sekä yksityisen terveyspalveluntuottajan toimintaan Tikkurilassa että hyvinvointialueen omaan perheneuvolapalveluun, jossa keskiössä on nuorten psykososiaalinen tuki ja perheiden hyvinvointi.

Kokemuksia julkisen ja yksityisen yhteistyöstä sekä nuorten palveluista

Hyvinvointialueiden päätöksenteossa tarvitaan ajantasaista ymmärrystä palveluiden arjesta. Siksi erilaiset tutustumis- ja keskustelutilaisuudet palveluntuottajien kanssa ovat tärkeitä.

Vierailimme Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen keskustan aluevaltuustoryhmän kanssa Tikkurilassa Terveystalon palveluihin tutustuen. Mukana aluevaltuustoryhmästä olivat Timo Laaninen ja Jorma Hentilä. Vierailun aikana Terveystalon yhteiskuntasuhdejohtaja Eveliina Vigelius, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yhteyshenkilö Astrid Ebeling sekä muut Terveystalon edustajat esittelivät yrityksen monipuolista palvelutarjontaa.

Keskusteluissa käytiin läpi muun muassa yli 65-vuotiaiden Kela-kokeilun ensimmäisiä tuloksia sekä laajemmin Kela-korvausjärjestelmän kehittämistarpeita. Tilaisuus tarjosi mahdollisuuden avoimeen ja informatiiviseen keskusteluun terveyspalveluiden nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Vierailun yhteydessä nousi esiin myös laajempi näkökulma julkisten ja yksityisten palveluiden rooliin suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Vastakkainasettelu näiden välillä ei palvele järjestelmän kehittämistä. Sekä julkiselle että yksityiselle palvelutuotannolle on paikkansa, ja parhaimmillaan ne voivat täydentää toisiaan.

Yksityinen sektori voi osaltaan kirittää ja kannustaa myös julkista palveluntuotantoa kehittämään omia toimintatapojaan. Esimerkiksi digitaalisissa palveluissa yksityisellä sektorilla on jo käytössä toimivia ratkaisuja, joista voidaan ottaa oppia. Yritykset voidaan siten nähdä hyvinvointialueiden yhteistyökumppaneina palveluiden kehittämisessä.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ei onneksi ole rakennettu keinotekoista vastakkainasettelua palveluntuotantotapojen välille. Päätöksenteon tukena hyödynnetään muun muassa tuotantotapa-analyysejä, joiden avulla voidaan arvioida kiihkottomasti, miten palvelut kannattaa eri tilanteissa toteuttaa.

Samana päivänä tutustuimme myös hyvinvointialueen omaan palvelutuotantoon. Aluehallituksen kokouksen yhteydessä tutustuttiin perheneuvolapalveluiden nuorten psykososiaalisen tuen tiimin työskentelyyn.

Nuorten hyvinvoinnin kannalta keskeistä on myös vanhemmuuden tukeminen. Palveluiden vaikuttavuus rakentuu usein moniammatilliselle yhteistyölle, jossa eri alojen osaaminen yhdistyy nuorten ja perheiden tueksi.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tehdään jatkuvasti työtä sen eteen, että lasten, nuorten ja perheiden palveluissa painopistettä voidaan siirtää ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tavoitteena on, että tukea saadaan ajoissa, ennen kuin ongelmat kasvavat vakavammiksi.

Tuomas Vanhanen
aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Kuvassa Jorma Hentilä, Timo Laaninen, Tuomas Vanhanen, Eveliina Vigelius ja Astrid Ebeling.

Lue seuraavaksi

Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmät yhteisessä lausunnossa hyvinvointialueiden rahoituksesta
Valtiovarainministeriö pyysi lausuntoja hallituksen esityksestä hyvinvointialueiden rahoitusmallin muuttamiseksi. Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmät valmistelivat asiasta yhteisen lausunnon, jossa nostetaan esiin rahoitusmallin muutoksiin liittyviä merkittäviä huolia.
12.3.2026 / Itä-Uusimaa
Kuulemmeko asukkaiden huolet arjen turvasta ja tulevaisuuden palveluista?
Tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan kokouksessa, maaliskuussa, käsittelimme laajoja kokonaisuuksia: palveluiden digitalisaatiota, Lunnan etenemistä, automaatiota sekä tulevan aluehyvinvointisuunnitelman painopisteitä. Yhtä tärkeää kuin järjestelmät ja rakenteet on kuitenkin se, mitä asukkaat itse kertovat arjestaan.
11.3.2026 / Länsi-Uusimaa
Ihminen ensin – ei rakenteet
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue elää historiallista murrosvaihetta. Talous on kireä, väestö ikääntyy ja henkilöstön saatavuus vaikeutuu. Näihin haasteisiin ei voi vastata enää vain ”teknisillä säästöillä”, palveluverkkoa karsimalla tai henkilöstöä vähentämällä. Ne keinot ovat jo käytetty – ja niiden vaikutus on ollut korkeintaan lyhytaikainen.
10.3.2026 / Keski-Uusimaa
EtusivuUutisetVierailut avaavat näkymiä palveluiden kehittämiseen