Valtuustot tarvitaan ja vaalit

Hyvinvointialueiden vaalit ovat jääneet äänestäjille hieman vieraiksi. Ensimmäisissä vaaleissa vuonna 2022 äänestysprosentti oli 47,5. Viime vuonna vaalit järjestettiin yhdessä kuntavaalien kanssa, mutta niissäkin vain 51,7 prosenttia ääni oikeutetuista jätti uurnaan aluevaalien kupongin. Jotkut poliitikot ovat jo ehdottaneet aluevaalien perumista alhaisen äänestysaktiivisuuden ja hyvinvointialueiden rajatun vallan vuoksi.

Alueet vastaavat vain sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä eikä niillä ole verotusoikeutta. Rahat tulevat valtiolta, minkä lisäksi alueet voivat periä maksuja esimerkiksi lääkärissä käymisestä.

Vaihtoehdoksi on tarjottu paluuta vanhaan kuntainliittomalliin, jossa aluevaltuustoja ei valittaisi vaaleilla vaan kunnat nimeäisivät niihin edustajat asukasluvun suhteessa. Meillä oli isoja kuntainliittoja, esimerkiksi sairaanhoitopiirit. Jäsenkuntien rooliksi jäi vain maksaa niiltä tulevat laskut ilman mahdollisuutta vaikuttaa laskujen suuruuteen.

Pitäisikö meidän siis luopua aluevaltuustoista ja -vaaleista? Ei pitäisi, molemmat tarvitaan. Perustelen asiaa muutamilla numeroilla. Ne kertovat, miten merkittävästi soteuudistus muutti Suomen hallintoa.

Hyvinvointialueet ovat nousseet kuntia suuremmaksi työnantajaksi sekä työntekijöiden määrällä että palkkasummalla mitattuna. Tuoreimpien tilastojen mukaan ne työllistävät noin 230 000 henkeä, joiden palkkamenot ovat 14,4 miljardia euroa. Kunnat työllistävät 216 000 henkeä, joiden palkkapotti on 12 miljardin euron kokoinen. Manner-Suomessa on tällä hetkellä 292 kuntaa. Pidämme itsestään selvänä, että kuntien päättäjät valitaan vaaleilla. Hyvinvointialueita on manner-Suomessa 21, minkä lisäksi Helsinki hoitaa hyvinvointialueen tehtävät.

Olisi kestämätöntä, jos hyvinvointialueiden hallinnosta poistettaisiin vaalien tuoma kansanvalta. Kannattaa muistaa, että eduskunnan perustus lakivaliokunta tyrmäsi yhden sote-uudistuksen tällä perusteella ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on hyvä esimerkki siitä, että uudistus voi onnistua. Saamme alijäämät katettua tänä vuonna, mikä antaa mahdollisuuden kehittää palveluja tulevaisuudessa entistä vapaammin sen mukaan kuin vaaleilla valittu aluevaltuustomme päättää.

Timo Laaninen
aluevaltuutettu
Tarkastuslautakunnan jäsen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Kerava

📖 Lue koko lehti tästä linkistä.

Nostamme viikoittain esille Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettujen ja -vara-aluevaltuutettujen näkemyksiä oman alueensa hyvinvointialueiden ajankohtaisista ja merkittävistä kysymyksistä. Kirjoitukset on julkaistu 3.5. ilmestyneessä Pulssi-lehdessä (Vantaa-Kerava). 

Mikäli haluat oman hyvinvointialueesi lehden, olethan yhteydessä Uudenmaan hyvinvointialueen Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaan: Tuomas Vanhanen (Vantaa-Kerava – Pulssi), Marjut Frantsi-Lankia (Länsi-Uusimaa – Länsiapila), Matti Korkiakoski (Keski-Uusimaa – Keula), Kristian Forsman (Itä-Uusimaa – Itä-Uudenmaan Uutiset).

Lue seuraavaksi

Hyvinvointi rakentuu arjen varmuudesta ja toimivasta yhteistyöstä
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue järjesti HYTE-seminaarin, joka kokosi yhteen laajan joukon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen parissa toimivia asiantuntijoita. Seminaariin oli kutsuttu tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsenet, kuntien HYTE-asioista vastaavia luottamushenkilöitä sekä viranhaltijoita. Päivä tarjosi paljon ajateltavaa ja myös aihetta kriittiselle pohdinnalle.
4.6.2026 / Länsi-Uusimaa
Vastuullinen talous mahdollistaa paremmat palvelut
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui käsittelemään hyvinvointialueen tulevaisuuden kannalta merkittäviä asioita. Kokouksen keskeisiksi teemoiksi nousivat talouden vahvistuminen, palveluiden kehittäminen sekä uusien toimintatapojen hyödyntäminen hyvinvointialueen toiminnassa.
3.6.2026 / Uutiset
Turvaa nuorille erilaisiin tilanteisiin
Nuorisobarometrin mukaan peräti puolet nuorista suhtautuu pessimistisesti tulevaisuuteen. Maailman tilanne, yhteiskunnassa vallitsevat asenteet ja ilmastonmuutos luovat turvattomuutta nuorten elämään. Toisaalta nuoret kokevat heihin kohdistuvan kovia odotuksia. Joskus väliinputoajiksi joutuvat ne nuoret, joilla ei mene ”riittävän” huonosti. Heidän voi olla vaikeaa saada apua ongelmiinsa, kun julkisen puolen palveluita joudutaan kohdistamaan suuremmassa avun tarpeessa oleville.
2.6.2026 / Uutiset
EtusivuUutisetValtuustot tarvitaan ja vaalit