Itä-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän kevät 2026

Itä-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Kristian Forsman kokoaa yhteen kevään 2026 aikana esillä olleita painotuksia, avauksia ja keskusteluja, jotka ovat vahvimmin näkyneet aluevaltuustotyössä sekä hyvinvointialueen palveluita koskevassa päätöksenteossa.

Ihminen edellä myös muutosten keskellä

Itä-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmä on nostanut alkuvuoden 2026 aikana johdonmukaisesti esiin viestin siitä, että hyvinvointialueen palveluita on uudistettava vastuullisesti, mutta ihmistä unohtamatta. Ryhmän toiminnassa ovat korostuneet erityisesti lähipalveluiden puolustaminen, alueellinen yhdenvertaisuus, palveluiden saavutettavuus, turvallisuus, ennaltaehkäisy sekä digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen hallitusti ja ihmislähtöisesti.

Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne, palveluverkon uudistaminen sekä kasvavat henkilöstöhaasteet ovat pakottaneet alueet tekemään vaikeita ratkaisuja myös Itä-Uudellamaalla. Keskustan aluevaltuustoryhmä on korostanut, että uudistuksia voidaan tehdä vain siten, että asukkaiden arjen turvallisuus ja palveluiden saavutettavuus säilyvät koko alueella, myös pienemmissä kunnissa.

Ryhmän mukaan hyvinvointialueen tulevaisuutta ei voida rakentaa pelkästään keskittämisen varaan. Lähipalveluiden merkitys korostuu erityisesti ikääntyneiden, lapsiperheiden, monisairaiden sekä niiden asukkaiden kohdalla, joilla pitkät välimatkat tai heikot liikenneyhteydet vaikeuttavat tai jopa estävät palveluihin pääsyä.

Lähipalvelut ja alueellinen yhdenvertaisuus keskiössä

Itä-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmä on nostanut toistuvasti esiin huolen siitä, että palveluiden liiallinen keskittäminen heikentäisi asukkaiden yhdenvertaisuutta. Ryhmä on korostanut, että jokaisella tulee olla mahdollisuus saada apua oikea-aikaisesti ja kohtuullisen matkan päästä ja kohtuullisella vaivalla asuinpaikasta riippumatta.

Palveluverkkokeskustelussa ryhmä on korostanut toimivien lähipalveluiden, liikkuvien palveluiden, kotiin vietävien palveluiden sekä ihmislähtöisesti rakennettujen digipalveluiden merkitystä. Keskustan aluevaltuustoryhmän mukaan lähipalvelu ei välttämättä tarkoita vain kiinteää toimipistettä, vaan palveluiden aitoa saavutettavuutta.

Ryhmä on pitänyt tärkeänä, että palveluiden uudistamisessa huomioidaan aidosti myös luonnolliset asiointisuunnat, kuntien erilaiset tarpeet sekä asukkaiden arjen todellisuus.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelma on kuitenkin varsin keskittävä, vaikka  valmistelussa on korostettu saavutettavuutta, liikkuvia palveluita ja digitaalisia ratkaisuja osana tulevaisuuden palveluverkkoa.

Keskustan ryhmä on korostanut, että palveluita ei voida rakentaa pelkästään hallinnollisista lähtökohdista tai organisaation ehdoilla. Päätöksenteossa on huomioitava ihmisten arki, saavutettavuus sekä alueiden erilaiset tarpeet.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut keskiössä

Itä-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmä on nostanut kevään aikana vahvasti esiin lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut. Ryhmän mukaan hyvinvointialueen tulevaisuutta ei voida rakentaa ilman toimivia neuvolapalveluita, oppilashuoltoa, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja perheiden varhaista tukemista.

Ryhmä on korostanut, että lasten ja nuorten ongelmiin on pystyttävä puuttumaan ajoissa ennen kuin ne kasvavat raskaammiksi ja kalliimmiksi korjaaviksi palveluiksi.

Kevään aikana ryhmä on nostanut esiin myös liikkuvien palveluiden, digipalveluiden ja kotiin vietävien palveluiden kehittämisen erityisesti harvemmin asutuilla alueilla. Tavoitteena on turvata palveluiden saavutettavuus koko Itä-Uudellamaalla.

Konkreettisia avauksia ja aloitteita

Kevään aikana aluevaltuustoryhmä on tehnyt useita avauksia palveluiden saavutettavuuden, digitalisaation ja asukkaiden arjen helpottamiseksi.

Ryhmä on nostanut palveluverkkokeskustelussa esiin liikkuvien palveluiden ja sote-autojen hyödyntämisen vaihtoehtona palveluiden liialliselle keskittämiselle. Lisäksi ryhmä on painottanut digitaalisten palveluiden ja teknologian hyödyntämistä hallitusti siten, että ne tukevat henkilöstön työtä ja helpottavat palveluihin pääsyä.

Päätöksenteossa on korostettu myös asukkaiden kuulemisen, luonnollisten asiointisuuntien sekä kuntien erilaisten tarpeiden huomioimista palveluita uudistettaessa.

Tekoäly ja digitalisaatio ihmisen tukena

Kevään aikana Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmät julkaisivat yhteisen tekoälykannanoton, jossa korostettiin ihmislähtöistä, turvallista ja vastuullista tekoälyn hyödyntämistä hyvinvointialueilla.

Myös Itä-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmä on nostanut esiin sen, että digitalisaatio ja tekoäly eivät ole itseisarvoja, vaan välineitä palveluiden parantamiseen, henkilöstön työn tukemiseen sekä palveluiden saatavuuden turvaamiseen.

Ryhmän mukaan teknologian hyödyntäminen voi parhaimmillaan nopeuttaa hoitoon pääsyä, helpottaa henkilöstön hallinnollista kuormaa, vahvistaa palveluiden saavutettavuutta sekä tukea monikielisiä palveluita ja tiedolla johtamista.

Samaan aikaan aluevaltuustoryhmä on korostanut, että päätösvalta ja ammatillinen harkinta tulee säilyttää ihmisellä myös teknologian kehittyessä.

Tekoälyn hyödyntämisen rinnalla on nostettu esiin tietosuojan, tietoturvan, lähdekriittisyyden sekä henkilöstön koulutuksen merkitys.

Talouden tasapaino ilman palveluiden romuttamista

Hyvinvointialueiden talouskeskustelu on ollut alkuvuoden aikana poikkeuksellisen vaikeaa. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on ollut arviointimenettelyssä ja täällä on valmisteltu merkittäviä säästötoimia, joiden tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua ja tasapainottaa taloutta tulevina vuosina. Organisaatiomuutos ja hallinnon tasojen ja johtopaikkojen vähentäminen on saatu aikaan luottamushenkilöiden vaatimuksesta.

Keskustan aluevaltuustoryhmä on korostanut, että taloutta on hoidettava vastuullisesti, mutta säästöjä ei pystytä toteuttamaan pelkästi palveluita heikentämällä, vaan tarvitaan toimintatapojen muutoksia ja tiedolla johtamista.

Ryhmän mukaan hyvinvointialue tarvitsee vaikuttavia ennaltaehkäiseviä palveluita, toimivaa perusterveydenhuoltoa, henkilöstön hyvinvoinnin tukemista sekä sujuvampia palveluketjuja. Digitaaliset palvelut ovat osa ratkaisua, mutta ns. kivijalkapalvelua on annettava niille, joita se eniten hyödyttää.

Ryhmä on painottanut myös henkilöstön työhyvinvoinnin, osaamisen ja sitouttamisen merkitystä tilanteessa, jossa hyvinvointialueet kamppailevat tulevaisuuden työvoimapulan sekä kasvavien palvelutarpeiden kanssa.

Keskustan aluevaltuustoryhmä on korostanut, että henkilöstön jaksaminen, toimiva johtaminen ja mahdollisuus keskittyä varsinaiseen asiakas- ja potilastyöhön ovat keskeisiä tekijöitä palveluiden laadun turvaamisessa.

Yhteistyötä kuntien ja asukkaiden kanssa

Itä-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmä on painottanut yhteistyön merkitystä sekä kuntien, järjestöjen että asukkaiden kanssa. Ryhmän mukaan hyvinvointialueen päätöksenteko ei voi tapahtua irrallaan ihmisten arjesta.

Keskustan aluevaltuustoryhmän mukaan juuri paikallistuntemus, yhteisöllisyys ja erityispiirteiden ymmärtäminen ovat ratkaisevia tekijöitä onnistuneiden palveluratkaisujen rakentamisessa.

Katse tulevaisuuteen

Kevään keskusteluja on yhdistänyt ajatus siitä, että palveluita voidaan uudistaa ja teknologiaa hyödyntää, mutta ihmistä ei saa unohtaa muutosten keskellä.

Itä-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmä on korostanut erityisesti lähipalveluita, lasten ja nuorten hyvinvointia, henkilöstön jaksamista, ennaltaehkäisyä sekä alueellista yhdenvertaisuutta. Ryhmän mukaan hyvinvointialuetta tulee kehittää pitkäjänteisesti, ihmislähtöisesti ja koko alueen erityispiirteet huomioiden.

Kristian Forsman
aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
Tarkastuslautakunta, jäsen
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Myrskylä

Kuvassa: Kristian Forsman, Outi Lankia, Sanna Andersson, Anne Penninkangas, Seija Öhman, Johanna Knoop, Markus Pietikäinen ja Terhi Tikkala. Kuvaaja: Nina From