Lastensuojelun vaikuttava työ rakentuu osaavista ihmisistä ja toimivista rakenteista

Lastensuojelun onnistuminen rakentuu osaavista ammattilaisista, toimivista palveluista ja oikea-aikaisesta tuesta. Keski-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän vierailu Keusoten lastensuojeluun vahvisti, että pitkäjänteisellä kehittämisellä voidaan tukea lasten ja nuorten hyvinvointia entistä vaikuttavammin.

Keskustan Keski-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä tutustui Keusoten lastensuojelun tilanteeseen ja organisaatiorakenteeseen. Tapasimme lastensuojelun laitoshoidon ja perhehoitokeskus Pihlajan koordinoivan esihenkilön Antti Sadeharjun, lastensuojelun, perhesosiaalityön ja tukipalveluiden koordinoivan esihenkilön Mirva Åstrandin ja Aikuisten sosiaalipalveluiden koordinoivan esihenkilön Sanna Tienvieren ja palvelupäällikkö Nina Tommolan. Kuulimme kattavan esittelyn lastensuojelun palveluista alueella.

Uutta kehittämistä

Uutena palveluna vuonna 2026 aloittaneen keskitetyn perhehoitokeskus Pihlajan tavoitteena on keskittää perhehoidon palvelut ja osaaminen yhteen paikkaan, mikä helpottaa asiakkaiden tuensaantia ja sujuvoittaa palvelupolkuja. Pihlaja etsii ja kouluttaa perhehoitajia, tukiperheitä ja tukihenkilöitä lapsille ja nuorille, ikääntyneille sekä vammaisille henkilöille.

Pihlajan toiminta perhehoitokeskuksena kaikille asiakasryhmille on alkanut vasta hiljattain, mutta saanut jo positiivista palautetta asiakkailta ja organisaation sisältä.

Jälkihuollon tilanne

Jälkihuollon tilanne herätti tilaisuudessa keskustelua. Tällä hetkellä nuoret ovat jälkihuolto-oikeutettuja 23 ikävuoteen asti, jonka jälkeen lastensuojelu-lain mukainen asiakkuus päättyy ja työskentely jatkuu sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa työntekijän kuitenkin pysyessä samana 25 ikävuoteen asti.

Keusotessa pidetään tärkeänä panostaa erityisesti tähän siirtymä-vaiheeseen, ja mahdollistaa tuttujen kontaktien säilyminen. Vaikka pohjana oleva laki vaihtuu, nuoren tarve laadukkaille palveluille ja välittäville ammattilaisille ei häviä.

Onnistumisia

Keusoten lastensuojelun selkeä vahvuus on hyvä maine työnantajana. Tämä näkyy osaavina ja sitoutuneina työntekijöinä, ja tästä halutaan pitää kiinni myös jatkossa.

”Laadukas lastensuojelutyö kantaa pitkälle aikuisuuteen
asiakkaiden elämässä, ja työ on tästä syystä erityisen vaikuttavaa.”

Työntekijöiden lisäksi toiminnan kulmakiviä ovat toimivat rakenteet ja riittävät resurssit. Perheitä tuetaan yksilöllisen tarpeen mukaan, mutta laadukkaat prosessit ja menetelmät varmistavat tasalaatuiset palvelut erilaisissa elämäntilanteissa.

Laajempi näkökulma

Laajemmin keskustelimme yhteiskunnan vaatimusten koventumisesta. Tämä heijastuu luonnollisesti myös perheiden ja lasten arkeen.

Kaupungistumisen myötä pienet yhteisöt ovat hajautuneet suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin oireileva nuori voi helpommin pudota tukiverkkojen ulkopuolelle. Tästä huolimatta lasten ja nuorten perustarpeet eivät ole muuttuneet: he tarvitsevat edelleen turvallisen kasvuympäristön sekä tuttuja, välittäviä aikuisia.

Kun perheen omat voimavarat ja resurssit eivät enää riitä, on yhteiskunnan tehtävä paikata niin, että jokaisella nuorella olisi mahdollisuus astua aikuisuuteen kohtuullisin valmiuksin.

Keskustan aluevaltuustoryhmä kiittää kattavasta esittelystä ja mahdollisuudesta syventää ymmärrystä lasten ja nuorten tilanteesta Keski-Uudellamaalla. Oli vaikuttavaa nähdä, miten lasten hyvinvoinnin eteen tehdään työtä ammattitaidolla ja sydämellä!

Marjukka Honkanen
vara-aluevaltuutettu
Ikääntyneet ja vammaiset -lautakunta, varajäsen
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Hyvinkää

Kuvassa: Antti Sadeharju, Nina Tommola, Sanna Tienveri, Marjukka Honkanen, Mirva Åstrand, Johanna Tukiainen, Matti Korkiakoski ja Anna-Liisa Lyytinen. Kuvaaja Nina From.