Tietoa aluevaaleista ja sote-uudistuksesta
Yleistä
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien järjestämisvastuu siirtyy kunnilta uusille itsehallinnollisille hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Hyvinvointialueilla ylintä päätäntävaltaa käyttää vaaleilla valittavat aluevaltuustot. Ensimmäiset aluevaalit käydään tammikuussa 2022 ja uudet aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.2022.
Suomeen syntyy kaikkiaan 21 uutta hyvinvointialuetta, joiden lisäksi Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan, eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet uudistetaan, jotta voidaan taata yhdenvertainen palvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa. Tutkimustiedon mukaan suuremmalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjällä on parempi mahdollisuus turvata sekä yhdenvertainen palvelujen saatavuus että toiminnan ja hallinnon tehokkuus.
Julkinen sektori säilyy palvelujen järjestäjänä ja pääasiallisena tuottajana. Yksityiset toimijat ja kolmas sektori täydentävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja.
Hyvinvointialueet ja aluevaltuustot Uudellamaalla
Hyvinvointialueet muodostuvat Uuttamaata lukuun ottamatta olemassa olevien maakuntien kunnista. Uudenmaan maakuntaan syntyy alueen yhteisen näkemyksen pohjalta neljä hyvinvointialuetta. Lisäksi Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan, eikä se kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen. Uudenmaan sote-alueet poikkeavat muun maan maakunnista siten, että alueiden erikoissairaanhoidon tuottaa edelleen alueiden yhteiseen omistukseen siirtyvä HUS-yhtymä.
Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla. Vaali toteutetaan suhteellisena, avoimena listavaalina samalla tavalla kuin kuntavaalitkin. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta. Aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa vuodesta 2025 lukien.
Kukin aluevaltuusto päättää itse kokonsa, mutta hyvinvointialuelaissa säädetään, että pienimmillä alueilla valitaan kuitenkin vähintään 59 valtuutettua ja suurimmilla vähintään 89 valtuutettua. Ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan kuitenkin vähimmäismäärät valtuutettuja. Aluevaltuuston koko määräytyy hyvinvointialueen 31.8.2021 asukasluvun mukaisesti.
Ehdokaslistan maksimipituus on 1,25 kertaa hyvinvointialueella valittavien valtuutettujen määrä.
Uudenmaan hyvinvointialueet ja aluevaltuustojen koko:
- Itä-Uudenmaan hyvinvointialue – 59 valtuutettua, 73 ehdokasta (muodostuu Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon, Pukkilan ja Sipoon kunnista)
- Keski-Uudenmaan hyvinvointialue – 69 valtuutettua, 86 ehdokasta (muodostuu Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Mäntsälän, Tuusulan ja Pornaisten kunnista)
- Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue – 79 valtuutettua, 98 ehdokasta (muodostuu Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin kunnista)
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialue – 69 valtuutettua, 86 ehdokasta (muodostuu Vantaan ja Keravan kaupungeista)
Alueille siirtyvät tehtävät ja vaikutukset kuntiin
Sote-uudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien toimintaan ja talouteen. Se vaikuttaa muun muassa kuntien tehtäviin ja niitä koskevaan rahoitukseen, verotusoikeuteen ja valtionosuusjärjestelmään, omaisuuteen, velkoihin ja sopimuksiin sekä henkilöstöön.
Kuntasektorin työntekijämäärä vähentyy merkittävästi. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen. Yli 173 000 ihmisen työnantaja vaihtuu.
Uudistuksen seurauksena kuntien toiminnan kustannukset vähenevät ja käyttötalousmenoista siirtyy pois noin puolet. Pitkällä aikavälillä oleellisin kuntavaikutus on, että väestön ikääntymiseen ja sairastavuuteen liittyvät kustannukset ja niistä seuraavat kuntatalouteen kohdistuvat riskit siirtyvät pois yksittäisten kuntien vastuulta.
Hyvinvointialueiden järjestämisvastuun piiriin siirtyvät mm. seuraavat tehtävät:
- sosiaalihuollon palvelut, kuten sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus
- avoterveydenhuollon palvelut (tarkoittaa yleensä terveyskeskuksen vastaanottopalveluja sekä muun muassa
ennaltaehkäiseviä neuvolapalveluja) - sairaalapalvelut
- suun terveydenhuolto
- mielenterveys- ja päihdepalvelut
- lastensuojelu
- vammaispalvelut
- ikäihmisten asumispalvelut
- kotihoito
- pelastustoimi
Lisätietoja: https://soteuudistus.fi/
