Hyvinvointi kuuluu koko Itä-Uudellemaalle – myös pieniin kuntiin

Itä-Uudenmaan aluevaltuustossa 11.2.2026 Kristian Forsman korosti ryhmäpuheenvuorossaan, että hyvinvointisuunnitelman toimeenpanossa on varmistettava palveluiden tasapuolinen saavutettavuus. Vaikka perhe- ja osaamiskeskusmallit ovat tuottaneet tuloksia ja HYTE-kerroin on kääntynyt parempaan suuntaan, pienempien kuntien asukkaiden palveluohjaukseen ja tiedottamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ennaltaehkäisy, vaikuttavuus ja alueellinen oikeudenmukaisuus kulkevat käsi kädessä.

Ryhmäpuheenvuoro alueen hyvinvointisuunnitelmasta, Itä-Uudenmaan aluevaltuusto 11.2.

Hyvät valtuutetut,

Ei siitä ole kuin reilu puoli vuotta, kun viimeksi olin tässä edessä puhumassa aiheesta. Toukokuussahan, vanhan valtuuston viimeisessä kokouksessa, käytiin läpi alueellinen hyvinvointikertomus. Kertaan lyhyesti havaintoni siitä kokouksesta, sillä ne ovat epäilemättä relevantteja vielä tälläkin hetkellä:

Erityisesti Itä-Uudenmaan ongelmia ovat:

  1. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten suuri määrä. Syrjäytymisvaarassa olevalla nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole työssä, eikä käy koulua ja eikä ole kirjoilla armeijassakaan.
  2. Syöpä- ja alkoholikuolleisuus on alueellamme tavanomaista suurempaa, ja sitä korostaa, että alueemme väestön muu sairastavuus on paljon alle maan keskiarvon (olemme maan kolmanneksi tervein hyvinvointialue).
  3. Diabeteksesta johtuvia lääkärikäyntejä on alueellamme merkittävästi enemmän kuin muualla keskimäärin. Se indikoi, että diabeteksen hoidossa ja seurannassa on parantamisen varaa, ja sitä pitäisi enemmän kohdistaa diabeteshoitajille, esim. osaamiskeskuksen kautta.
  4. Keskustaryhmä kiinnitti huomiota, kuten useimmat muutkin ryhmät toukokuussa, miten hämmentävän suurta on nuorten erityisesti tyttöjen ahdistuneisuus murrosiän loppuvaiheissa.
  5. Tärkeä huomio oli alueemme HYTE-kertoimen alhaisuus. Hyvinvoinnin ja Terveyden edistämisen työ on sekä inhimillisesti tärkeää, mutta myös taloudellisesti fiksua, koska HYTE-kertoimeen liittyvien tiettyjen mittareiden mukaan alueelle maksetaan valtionosuutta.

HYTE-kertoimen parantumisesta jo nyt olemme tyytyväisinä saanut kuulla tänään kokouksessa viranhaltijoilta kokouspykälän alustuksessa. Ne olivat oikein hyviä uutisia!

Hyvinvointisuunnitelmassa Keskusta-ryhmä kiittää perhekeskustoiminnan vahvistamista, millä on vaikutusta nuorten hyvinvointiin sekä panostuksia ennaltaehkäisevään päihdetyöhön ja puheeksi oton mallin sisään ajamiseen koko perustasolle, jolla saadaan vaikutusta alkoholisairastuvuuteen.

Perhe- ja muu osaamiskeskusmalli on osoittautunut vaikuttavaksi tavaksi saada aikaan tuloksia kohdennettuihin ongelmiin. On kuitenkin syytä huomauttaa, että tilastoissa näkyy myös se, ettei alueemme pikkukuntien asukkaat ole niin hyötyneet mallista ja eivätkä hakeudu palvelujen piiriin, mitä ilmeisimmin sen vuoksi, ettei niistä tiedetä tai ainakaan osata hakea. Tähän täytyy tasapuolisuuden nimissä kiinnittää huomiota.

Keskusta haluaa kiittää hyvinvointisuunnitelmaa siitä, että painopisteissä on haluttu huomioida erityisesti HYTE-kerroin ja painopisteet, jotka ovat:

  • Lasten ja nuorten hyvinvointi ja vanhemmuuden tukeminen.
  • Työikäisen väestön hyvä työ- ja toimintakyvyn tukeminen.
  • Ikääntyneiden kotona asuminen ja arjen tukeminen.

Lopuksi on syytä vielä nostaa dokumentista lause, jossa todetaan, että hyvinvointialueen toiminnalla tulee tavoitella vaikuttavuutta ja parhaita näyttöön perustuvia toimintatapoja, ja että toimintaa kehitetään ennaltaehkäisevään suuntaan. Juuri näin pitää toimia, kun viisaasti toimitaan.

Kristian Forsman
aluevaltuutettu
aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
Itä-Uusimaa, Myrskylä

Lue seuraavaksi

Kun hoivapaikkaa ei ole – ja odotus käy kalliiksi
Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy viivästyy yhä useammin, vaikka tarve on todettu ja määräajat kirjattu lakiin. Odotus ei ole pelkkää aikaa jonossa – se heikentää ikäihmisen toimintakykyä, kuormittaa omaisia ja kasvattaa kustannuksia. Kyse ei ole vain palvelupaikkojen riittävyydestä, vaan siitä, miten kohtelemme ihmisiä elämänsä hauraimpana aikana.
2.3.2026 / Keski-Uusimaa
Kun arvostus katoaa, horjuu myös hyvinvointivaltion perusta
Tutkija Laura Kihlströmin havainnot arvottomuuden kokemuksista eivät ole irrallinen ilmiö. Tuomas Vanhanen on aiemmissa kirjoituksissaan korostanut, että luottamus hyvinvointivaltioon rakentuu arjen palvelukohtaamisissa – siinä, kokeeko ihminen tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Kun palvelukokemus heikkenee, kyse ei ole vain yksittäisestä käynnistä terveysasemalla, vaan laajemmin ihmisen suhteesta yhteiskuntaan ja sen oikeudenmukaisuuteen.
26.2.2026 / Uutiset
Rohkeasti uudistuen, perinteistä luopumatta
Uskomatonta, mutta nauloilla kavioon kiinnitettävä hevosenkenkä keksittiin jo noin 400 jKr. Rautainen kenkä kiinnitettiin rautanauloilla kavion kannatinreunaan – ja tälle innovaatiolle ei ole vieläkään löytynyt todellista korvaajaa. 1600 vuotta vanha keksintö on edelleen käytössä. Uusi teknologia ei ole pystynyt päihittämään tätä vanhaa osaamista. Ei pyörääkään voi keksiä uudelleen ja yhteiskunnan pyörän pysäyttämisestä on kaiketi turha haaveilla. Yhteiskunta kehittyy, niin sen kuuluu olla. Jotkin asiat säilyvät pidempään, mutta muutos on osa elämää.
25.2.2026 / Itä-Uusimaa
EtusivuItä-UusimaaHyvinvointi kuuluu koko Itä-Uudellemaalle – myös pieniin kuntiin