Kun arvostus katoaa, horjuu myös hyvinvointivaltion perusta

Tutkija Laura Kihlströmin havainnot arvottomuuden kokemuksista eivät ole irrallinen ilmiö. Tuomas Vanhanen on aiemmissa kirjoituksissaan korostanut, että luottamus hyvinvointivaltioon rakentuu arjen palvelukohtaamisissa – siinä, kokeeko ihminen tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Kun palvelukokemus heikkenee, kyse ei ole vain yksittäisestä käynnistä terveysasemalla, vaan laajemmin ihmisen suhteesta yhteiskuntaan ja sen oikeudenmukaisuuteen.

Se yllätti, miten syvät arvottomuuden kokemukset toistuivat”, sanoo satoja tunteja terveysasemilla eri puolilla Suomea viettänyt tutkija Laura Kihlström Helsingin Sanomien haastattelussa. Vastauksena siihen, että mikä tutkijaa järkytti.

Kihlström on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) työskentelevä antropologi. Hän halusi tutkia, miten sote-uudistus koetaan perusterveydenhuollon arjessa.
Hänen mukaansa sekä henkilökunta että terveysasemien asiakkaat kokivat, ettei heillä – tai heidän mielipiteillään – ole merkitystä.

Moni koki, etteivät entiset arvot, kuten ajatus siitä, että kaikista pidetään huolta, enää päde.
Kokemus ei ole vain sellainen, että sote-uudistusta toimeenpannaan, vaan niin, että koko hyvinvointivaltion tarinaa kirjoitetaan uudelleen.

Huomionarvoista on, että epäoikeudenmukaisuuksista tai virheistä, huolimatta useimmat kansalaiset uskoivat henkilöstön tekevän parhaansa. Vastuulliset ja vialliset nähtiin pikemminkin hyvinvointialueiden päättäjissä ja valtakunnan politiikassa. Tämä ihmisten arvottomuuden kokemuksen viesti on kyllä sellainen, joka pitää ottaa vakavasti.

Kilhströmin mukaan on olemassa vahvaa näyttöä siitä, että ihmisten kokemukset sotepalveluista säteilevät laajemmin siihen, miten he kokevat kuuluvansa yhteiskuntaan.

VAKEn aluevaltuusto hyväksyi joulukuussa strategian, johon sisältyy palvelulupaus. Yhtenä lupauksen keskeisenä osana on arvostus.

Tämä palvelulupaus kertoo siitä, millaista palvelua asukkaat voivat VAKElta odottaa:

  • Palvelemme asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti.
  • Kohtaamme jokaisen arvostavasti ja asiantuntevasti.
  • Asiakas saa tarvitsemansa palvelun oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti.
  • Toimimme ennaltaehkäisevästi ja varmistamme hoidon ja palvelun jatkuvuuden.

Parannettavaa VAKEssa on varmasti, eikä tätä palvelulupausta vielä kaikilta osin ole lunastettu. Strategiakausi ulottuu valtuustokauden loppuun saakka.

Yhtälö ei ole ihan yksinkertainen. Samalla on nimittäin huolehdittava myös kestävästä taloudesta. Myös palvelulupaukseen olemme strategiassa kuitenkin sitoutuneet.
Haluamme olla hyvinvointialueena vakaa edelläkävijä, jossa asukkaat voivat luottaa palveluihimme.

Tuomas Vanhanen
aluevaltuutettu
aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Vantaa

Ps. Linkki, johon Tuomas Vanhanen viittaa, on tässä.
Valitettavasti se on maksumuurin takana.

Lue seuraavaksi

Huonoja uutisia sairaille ja vähävaraisille
Maan hallitus on viime viikon kehysriihessään päättänyt taas uusista sosiaali- ja terveydenhuollon heikennyksistä ja asiakasmaksujen korotuksista yli 200 milj. euron edestä. Samalla hallitus päätti laajentaa 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilua, minkä on arvioitu maksavan 80–90 milj. euroa vuosittain. Se on tuki yksityisille terveyspalveluille ja kohdentaa verovaroja kansanterveyden näkökulmasta tehottomasti ja eriarvostavasti. Ensimmäisten selvitysten mukaan kokeilusta ovat hyötyneet pääosin hyvätuloiset kaupunkilaiset. Itse ainakin toivoisin veroeurojeni kohdistamista eniten tuen tarpeessa oleville!
29.4.2026 / Länsi-Uusimaa
Palvelut, jotka toimivat – Pulssi 2026 kokoaa hyvinvointialueen suunnan
Uusi Vantaan ja Keravan Keskustan aluevaltuustoryhmän Pulssi-lehti 2026 kokoaa ajankohtaiset puheenvuorot talouden tasapainottamisesta, palvelujen saatavuudesta, nuorten tukemisesta, ikääntyneiden hoidosta sekä arjen turvallisuudesta. Yhteinen viesti on selkeä: palveluja on uudistettava vastuullisesti, mutta ihmistä unohtamatta.
28.4.2026 / Itä-Uusimaa
Kun säästöpolitiikka uhkaa toistaa historian virheet
Luottamushenkilönä kannan vastuuta päätöksistä, jotka eivät näy heti, mutta joiden seuraukset näkyvät lasten elämässä pitkään. Siksi lastensuojelulain uudistus, hyvinvointialueisiin kohdistuvat leikkaukset ja keskustelu lastensuojelun asemasta sosiaalihuoltolain alla eivät ole vain hallinnollisia kysymyksiä. Ne ovat kysymyksiä arvoista.
28.4.2026 / Länsi-Uusimaa
EtusivuUutisetKun arvostus katoaa, horjuu myös hyvinvointivaltion perusta