Kun arvostus katoaa, horjuu myös hyvinvointivaltion perusta

Tutkija Laura Kihlströmin havainnot arvottomuuden kokemuksista eivät ole irrallinen ilmiö. Tuomas Vanhanen on aiemmissa kirjoituksissaan korostanut, että luottamus hyvinvointivaltioon rakentuu arjen palvelukohtaamisissa – siinä, kokeeko ihminen tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Kun palvelukokemus heikkenee, kyse ei ole vain yksittäisestä käynnistä terveysasemalla, vaan laajemmin ihmisen suhteesta yhteiskuntaan ja sen oikeudenmukaisuuteen.

Se yllätti, miten syvät arvottomuuden kokemukset toistuivat”, sanoo satoja tunteja terveysasemilla eri puolilla Suomea viettänyt tutkija Laura Kihlström Helsingin Sanomien haastattelussa. Vastauksena siihen, että mikä tutkijaa järkytti.

Kihlström on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) työskentelevä antropologi. Hän halusi tutkia, miten sote-uudistus koetaan perusterveydenhuollon arjessa.
Hänen mukaansa sekä henkilökunta että terveysasemien asiakkaat kokivat, ettei heillä – tai heidän mielipiteillään – ole merkitystä.

Moni koki, etteivät entiset arvot, kuten ajatus siitä, että kaikista pidetään huolta, enää päde.
Kokemus ei ole vain sellainen, että sote-uudistusta toimeenpannaan, vaan niin, että koko hyvinvointivaltion tarinaa kirjoitetaan uudelleen.

Huomionarvoista on, että epäoikeudenmukaisuuksista tai virheistä, huolimatta useimmat kansalaiset uskoivat henkilöstön tekevän parhaansa. Vastuulliset ja vialliset nähtiin pikemminkin hyvinvointialueiden päättäjissä ja valtakunnan politiikassa. Tämä ihmisten arvottomuuden kokemuksen viesti on kyllä sellainen, joka pitää ottaa vakavasti.

Kilhströmin mukaan on olemassa vahvaa näyttöä siitä, että ihmisten kokemukset sotepalveluista säteilevät laajemmin siihen, miten he kokevat kuuluvansa yhteiskuntaan.

VAKEn aluevaltuusto hyväksyi joulukuussa strategian, johon sisältyy palvelulupaus. Yhtenä lupauksen keskeisenä osana on arvostus.

Tämä palvelulupaus kertoo siitä, millaista palvelua asukkaat voivat VAKElta odottaa:

  • Palvelemme asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti.
  • Kohtaamme jokaisen arvostavasti ja asiantuntevasti.
  • Asiakas saa tarvitsemansa palvelun oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti.
  • Toimimme ennaltaehkäisevästi ja varmistamme hoidon ja palvelun jatkuvuuden.

Parannettavaa VAKEssa on varmasti, eikä tätä palvelulupausta vielä kaikilta osin ole lunastettu. Strategiakausi ulottuu valtuustokauden loppuun saakka.

Yhtälö ei ole ihan yksinkertainen. Samalla on nimittäin huolehdittava myös kestävästä taloudesta. Myös palvelulupaukseen olemme strategiassa kuitenkin sitoutuneet.
Haluamme olla hyvinvointialueena vakaa edelläkävijä, jossa asukkaat voivat luottaa palveluihimme.

Tuomas Vanhanen
aluevaltuutettu
aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Vantaa

Ps. Linkki, johon Tuomas Vanhanen viittaa, on tässä.
Valitettavasti se on maksumuurin takana.

Lue seuraavaksi

Erityistä tukea tarvitseva lapsi ei saa jäädä palvelujen väliin
Länsi-Uudenmaan aluevaltuusto käsitteli kesäkuun kokouksessaan aluehallituksen vastausta aluevaltuutettu Lotta Paakkunaisen kysymykseen erityistä tukea tarvitsevien lasten loma-ajan hoidon sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Paakkunainen piti vastausta puutteellisena ja esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, jotta valtuusto saisi riittävät tiedot muutoksen vaikutuksista lasten palveluihin, perheiden arkeen ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Palautusesitys ei kuitenkaan saanut aluevaltuuston enemmistön tukea.
25.6.2026 / Länsi-Uusimaa
VAKEn talous kääntyi – nyt on aika vahvistaa palveluja
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuusto käsitteli kesäkuun kokouksessaan vuoden 2025 tilinpäätöstä sekä tarkastuslautakunnan arviointikertomusta. Keskustan valtuustoryhmän mukaan onnistunut talouskäänne antaa vahvan perustan seuraavalle vaiheelle: palvelujen saatavuuden parantamiselle, henkilöstön hyvinvoinnin vahvistamiselle ja asukkaiden luottamuksen rakentamiselle.
25.6.2026 / Uutiset
Vaikea vuosi, mutta paljon myös onnistumisia
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vuosi 2025 oli taloudellisesti vaikea. Alijäämä kasvoi ennakoitua suuremmaksi ja alue joutui arviointimenettelyyn. Samalla arviointikertomus ja tilinpäätös osoittavat, että palvelut toimivat pääosin hyvin, hoidon jatkuvuudessa ja digipalveluissa edistyttiin sekä toimintakulujen kasvu saatiin pidettyä poikkeuksellisen maltillisena. Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Kristian Forsman korosti kesäkuun aluevaltuuston ryhmäpuheenvuorossaan, että tulevien vuosien suurin haaste on yhdistää talouden tasapainottaminen toimiviin palveluihin ja vahvaan perusterveydenhuoltoon.
24.6.2026 / Itä-Uusimaa
EtusivuUutisetKun arvostus katoaa, horjuu myös hyvinvointivaltion perusta