Hyvinvointialue arviointimenettelyssä – syyt ja seuraavat askeleet

Kesäkuussa aluevaltuustomme sai yllättävän tiedon: Itä-Uudenmaan hyvinvointialue joutuu valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn. Alun perin kriteerien piti täyttyä vasta myöhemmin, mutta kahden ensimmäisen vuoden aikana kertynyt alijäämä – yhteensä 83 miljoonaa euroa – nopeutti tilannetta. Lisäksi vuodelle 2025 budjetoitu ylijäämä oli kesään mennessä kääntynyt alijäämäksi. Nyt loppuvuodesta alijäämä on asukasta kohden laskettuna lähes 1000 euroa, mikä on kolmanneksi eniten Suomessa. Kärkisijoilla ovat Keski-Suomi ja Lappi, jotka ovat myös arviointimenettelyssä.

Mitä arviointimenettely tarkoittaa?

Menettely kestää kesään 2026 asti. Valtiovarainministeriön nimeämä ryhmä arvioi hyvinvointialueen toimenpiteitä ja mahdollisuuksia kattaa alijäämät. Ryhmä antaa suosituksia ja lopuksi arvioi, pystyykö alue viemään läpi päätöksiä ja tasapainottamaan taloutensa kohtuullisessa ajassa.

Jos vaikuttaa siltä, että alijäämät ei tule katettua, ryhmä voi ehdottaa alueen liittämistä toiseen hyvinvointialueeseen. Vaikka päätösvalta säästöistä ja palvelutasosta on yhä edelleen nimellisesti aluevaltuustolla ja -hallituksella, arviointimenettely sitoo merkittävästi vaaleilla valittujen päättäjien käsiä.

Miksi alijäämät syntyivät?

Hyvinvointialueet kautta maan ovat ajautuneet alijäämiin useista syistä:

• Palvelutarpeen kasvu väestön ikääntymisen myötä – valtion rahoitus huomioi tämän vain osittain.
• Palkkaratkaisut nostivat hoitajien ja julkisen alan palkkoja noin 6 % vuodessa.
• Korkea yleinen inflaatiotaso Venäjän toimien ja sodan seurauksena 2022–23.

Valtion rahoitus on noussut noin 3 % vuodessa, mutta todelliset kustannukset nousivat kaksinkertaisesti.

Itä-Uudenmaan erityiset haasteet

Meillä tilannetta pahensi akuutti työvoimapula. Hoitajatyöhön on jouduttu käyttämään Suomen hyvinvointialueista eniten vuokratyövoimaa. Vuokratyön kustannukset ovat vähintään 30–50 % korkeammat kuin oman henkilöstön.

Onneksi tilanne on nyt rauhoittumassa: avoimiin työpaikkoihin on hyvin hakijoita ja omaa työvoimaa saadaan paremmin.

Mitä seuraavaksi?

Vaikka hyvinvointialueet ovat saaneet osakseen kritiikkiä ja pettymyksiä – alijäämien kertymistä ja lähipalveluiden karsimista – on hyvä muistaa, että juurisyyt ovat pitkälti olleet sellaisia, joita ei olisi voitu välttää vanhassakaan mallissa. Aluevaltuusto tekee kaikkensa, jotta se löytää balanssin asukkaiden lainmukaisen oikeuden saada palvelua ja talouden tasapainottamisen kanssa. Tiedotamme edistymisistä tilaisuuksissamme ja julkaisuissamme.

Lopuksi on vielä tärkeää tehdä työtä luottamuksen parantamiseksi. Talouspaine ja mahdollinen epäselvyys julkisen terveydenhuollon palvelulupauksesta rapauttaa tavallisen veronmaksajan uskoa systeemiin.

Kristian Forsman
aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
tarkastuslautakunnan jäsen
Itä-Uusimaa

Nostamme viikoittain esiin Keskustan Uudenmaan aluevaltuutettujen ja -varavaltuutettujen näkemyksiä oman alueensa hyvinvointialueiden ajankohtaisista ja merkittävistä kysymyksistä. Kirjoitukset on julkaistu Länsiapila-lehdessä (Länsi-Uusimaa), Keula-lehdessä (Keski-Uusimaa) sekä Itä-Uudenmaan Uutiset -lehdessä (Itä-Uusimaa).

Mikäli haluat oman lehden, olethan yhteydessä kunkin alueen Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaan (Marjut Frantsi-Lankia, Matti Korkiakoski, Kristian Forsman).