Työrauhaa hyvinvointialueille
Hyvinvointialueuudistuksen myötä 200 organisaatiota on saatu supistettua noin kahteenkymmeneen. Tämän myötä päätöksenteon läpinäkyvyyttä on saatu lisättyä. Kuntayhtymärakenteissa ei aina tiedetty, kuka asioista päättää. Rahoitusongelmien syyt eivät ole uudessa lainsäädännössä. Aiemmin ongelmat eivät tulleet näkyville, sillä kunnat maksoivat mm. erikoissairaanhoidosta tulleet yllätyslaskut. Osa ongelmaa on myös koronan aikana syntynyt hoitovelka.
Ongelmat, kuten ikärakenne, työvoimapula, sen myötä vääristynyt huoltosuhde sekä korko- ja kustannustason nousu, ovat syntyneet pitkällä aikavälillä. Uusien hoitojen kehittyminen lisää lääketieteen keinovalikoimaa, mutta toisaalta kasvattaa kustannuksia.
Valtiontalouden tasapainottamisen on tunnistettu vaativan kahdeksan vuotta, vaikka valtiolla on verotuksen ja lainsäädännön kautta keinot korjausliikkeisiin. Hyvinvointialueilta talouden tasapainottamista kuitenkin edellytetään kolmessa vuodessa. Alueilla tarvitaan työrauha talouden tasapainottamiseen. Äkkiratkaisut voivat johtaa pidemmällä aikavälillä menojen kasvuun.
Oma palvelutuotanto tuo huoltovarmuutta ja kustannustehokkuutta
Hyvinvointialueen palveluita tulee kehittää siihen suuntaan, että alueilla on vahva oma palveluiden tuotanto. Tällöin kulurakenteeseen pystytään vaikuttamaan paremmin. Lain mukaan palvelut täytyy turvata yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina kokonaisuuksina. Hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioiden palvelut on tuotettava lähellä asiakkaita. Yksityisen ja julkisen sektorin hyvää yhteistyötä tulee kehittää mahdollistamalla laajemmin palveluseteleiden käyttö. Tämä tarjoaa alueen asukkaille kattavamman palvelutarjonnan ja väylän nopeampaan hoitoon pääsyyn. Julkisten ja yksityisen puolen palveluita on myös hyödyllistä yhdistää saman katon alle.
Alueilla pitää tehdä päätöksiä siitä, millaisiin toimiin panostetaan. Yksi ihmisille tärkeimmistä on ennaltaehkäisevät palvelut, joissa yhteistyötä kuntien kanssa pitää tiivistää. Tämä mahdollistaa säästöjen syntymisen pidemmällä aikajänteellä.
Seminaariin osallistui jäseniä kaikista ryhmistämme:
Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä
Keski-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä
Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä ja
Vantaa-Keravan aluevaltuustoryhmä.