Julkilausuma Uudenmaan Keskustan aluevaltuustojen seminaarista

Työrauhaa hyvinvointialueille

Hyvinvointialueuudistuksen myötä 200 organisaatiota on saatu supistettua noin kahteenkymmeneen. Tämän myötä päätöksenteon läpinäkyvyyttä on saatu lisättyä. Kuntayhtymärakenteissa ei aina tiedetty, kuka asioista päättää. Rahoitusongelmien syyt eivät ole uudessa lainsäädännössä. Aiemmin ongelmat eivät tulleet näkyville, sillä kunnat maksoivat mm. erikoissairaanhoidosta tulleet yllätyslaskut. Osa ongelmaa on myös koronan aikana syntynyt hoitovelka.

Ongelmat, kuten ikärakenne, työvoimapula, sen myötä vääristynyt huoltosuhde sekä korko- ja kustannustason nousu, ovat syntyneet pitkällä aikavälillä. Uusien hoitojen kehittyminen lisää lääketieteen keinovalikoimaa, mutta toisaalta kasvattaa kustannuksia.

Valtiontalouden tasapainottamisen on tunnistettu vaativan kahdeksan vuotta, vaikka valtiolla on verotuksen ja lainsäädännön kautta keinot korjausliikkeisiin. Hyvinvointialueilta talouden tasapainottamista kuitenkin edellytetään kolmessa vuodessa. Alueilla tarvitaan työrauha talouden tasapainottamiseen. Äkkiratkaisut voivat johtaa pidemmällä aikavälillä menojen kasvuun.

Oma palvelutuotanto tuo huoltovarmuutta ja kustannustehokkuutta

Hyvinvointialueen palveluita tulee kehittää siihen suuntaan, että alueilla on vahva oma palveluiden tuotanto. Tällöin kulurakenteeseen pystytään vaikuttamaan paremmin. Lain mukaan palvelut täytyy turvata yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina kokonaisuuksina. Hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioiden palvelut on tuotettava lähellä asiakkaita. Yksityisen ja julkisen sektorin hyvää yhteistyötä tulee kehittää mahdollistamalla laajemmin palveluseteleiden käyttö. Tämä tarjoaa alueen asukkaille kattavamman palvelutarjonnan ja väylän nopeampaan hoitoon pääsyyn. Julkisten ja yksityisen puolen palveluita on myös hyödyllistä yhdistää saman katon alle.

Alueilla pitää tehdä päätöksiä siitä, millaisiin toimiin panostetaan. Yksi ihmisille tärkeimmistä on  ennaltaehkäisevät palvelut, joissa yhteistyötä kuntien kanssa pitää tiivistää. Tämä mahdollistaa säästöjen syntymisen pidemmällä aikajänteellä.

Seminaariin osallistui jäseniä kaikista ryhmistämme:
Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä
Keski-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä
Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä ja
Vantaa-Keravan aluevaltuustoryhmä.

Lue seuraavaksi

Päihdeilmiö vaatii tekoja – Keravalla haettiin ratkaisuja yhdessä
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuustoryhmän järjestämä keskustelutilaisuus Keravalla 24.3.2026, toi yhteen asiantuntijoita, päättäjiä ja alueen asukkaita käsittelemään päihteisiin liittyviä ilmiöitä ja niiden vaikutuksia arkeen. Illan aikana tarkasteltiin sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmia – miten päihteet näkyvät ihmisten elämässä, palveluissa ja turvallisuuden kokemuksessa.
30.3.2026 / Itä-Uusimaa
Vierailu Näsin terveyskeskuksessa toi esiin toiminnan vahvuudet ja tilahaasteet
Keskustan Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä tutustui Näsin terveysaseman arkeen Porvoossa. Vierailu toi esiin toiminnan vahvuudet – mutta myös tilojen riittämättömyyden, joka haastaa palveluiden kehittämistä ja henkilöstön työskentelyä.
27.3.2026 / Itä-Uusimaa
Pelastuslautakunnan työ kantaa hedelmää - kehitys kulkee oikeaan suuntaan
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (Vakehyva) hoitavat pelastustoimen palveluja yhteistoiminnassa. Näiltä alueilta on myös yhteinen pelastuslautakunta, jonka poliittisesti valitut päätöksentekijät tulevat molemmilta alueilta. Operatiivisesta toiminnasta vastaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Pelastuslautakunta päättää muun muassa pelastustoimen palvelutasopäätöksistä, taloudesta, ensihoitopalvelujen järjestämissopimuksista ja valvoo toimintaa.
25.3.2026 / Keski-Uusimaa
EtusivuItä-UusimaaJulkilausuma Uudenmaan Keskustan aluevaltuustojen seminaarista