Keskustan ryhmäpuheenvuoro, muutosesitykset ja kannatuspuheenvuorot Itä-Uudenmaan aluevaltuustossa 17.12.2025

Itä-Uudenmaan aluevaltuusto kokoontui 17.12.2025 käsittelemään hyvinvointialueen talousarviota ja taloussuunnitelmaa. Kokouksessa Keskustan aluevaltuutetut käyttivät ryhmäpuheenvuoron sekä esittivät muutosesityksiä ja kannatuspuheenvuoroja. Lisäksi Keskustan aluevaltuutetut käyttivät yksittäisiä puheenvuoroja muun muassa palveluverkon, tietojärjestelmien sekä automaation ja tekoälyn investointien näkökulmista. Keskustan Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän ryhmäpuheenvuoron käytti ryhmän puheenjohtaja Kristian Forsman. Puheenvuoroja käyttivät myös aluevaltuutetut Terhi Tikkala, Markus Pietikäinen ja Outi Lankia.

Itä-Uudenmaan aluevaltuusto 17.12.2025

Kristian Forsman
Keskustan ryhmäpuhe

Tilanne on vakava ja Keskusta vaatii lisäsäästötoimenpiteitä”

YT-neuvotteluiden päättymisen aikoihin myös alueen tuottavuusohjelma tuli valtuutetuille tiedoksi 27.11., eli vain kolme viikkoa sitten, mikä on luonut haastavan tilanteen tehdä valtuutetuille johtopäätöksiä. Tuottavuusohjelmaa koskevassa tiedotteessa todettiin hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvistin suulla, että ”valitettavasti nyt esitetyt toimenpiteet eivät riitä”. Ja se on helppo uskoa, sillä kertynyt alijäämämme vuoden lopussa on 100 miljoonaa euroa.

Täytyy ihmetellä aluehallituksen budjettiesitystä, jossa erittäin merkittäviäkin säästöesityksiä on jätetty pois. Tilannekuva siellä on ilmeisesti sellainen, että näitä voi jättää pois. Aluehallituksen puheenjohtajan erittäin optimistinen puheenvuoro tämän pykälän aluksi kertoo myös tästä. Mutta kysymys kuuluu: onko se vastuullista politiikkaa hallitukselta, jonka tehtävänä on johtaa hyvinvointialueen taloutta?

No, eihän se ole. Syynä on asianomaisilta itseltään saadun tiedon mukaan diili, jossa hoivalaitoksia ja terveyspalveluja koskevia päätöksiä on kytketty yhteen. Onko se vastuullista päätöksentekoa hallitukselta, että eri toimialoja ja vastuualueita koskevia päätöksiä on sovittu käsiteltävän yhdessä ja samassa paketissa? Kenen rooli on ottaa vastuu kokonaisuudesta, jos tässä esityksessä ei sitä tehdä?

Olemme hyvinvointialueiden arviointimenettelyssä. Arviointiryhmän 1.12. kokouksessa on annettu toimenpide-ehdotukset hyvinvointialueelle. Pöytäkirja laitettiin valmistumisen jälkeen ryhmyreille ja puheenjohtajistolle tiedoksi, mutta vielä alkuviikosta tapasin aluevaltuutettuja, jotka eivät olleet kyseisestä pöytäkirjasta tietoisia. Laki kuitenkin sanoo, että aluevaltuuston on käsiteltävä arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset. Missä kohtaa tämä tehdään? Budjetin teon jälkeen ensi vuonna? Vai toteutuuko vaatimus sillä, että siitä on puoli sivua budjettikirjassa? Mielestäni aluehallitus on tehnyt myös prosessuaalisen virheen olemalla tuomatta toimenpide-ehdotuksia pykälänä aluevaltuuston tietoon.

Jotta tämä ei menisi pelkäksi kritiikiksi, on todettava, että aluehallitus näyttää tehneen arvovalinnan avosairaanhoidon vastaanottopalveluiden ja helpon hoitoon pääsyn puolesta, mikä vastaa Keskustan tavoitteita perusterveydenhuollon vahvistamisesta ja lähipalveluiden puolustamisesta.

Sen sijaan aluehallitus ei puoltanut 85 000 euron määrärahaa fyysisten sote pisteiden ylläpitämiseksi kunnissa, joissa on sairastavin väestö. Kannatamme edelleen voimakkaasti myös näitä niin sanottuja kiertäviä palveluja ja ehdotamme muutosesitystä tähän. Samalla ajamme palvelulupausta pienille kunnille ja reuna-alueiden asukkaille, jotta he edelleen kokisivat olevansa osa hyvinvointialuettamme eivätkä esimerkiksi hakeutuisi palvelujen piiriin hyvinvointialueemme ulkopuolelle.

Tämän edellä mainitun sijaan hallitus puolsi 350 000 euron määrärahaa Sipoon toiselle terveysasemalle vain noin 10 kilometrin päähän Sipoon toisesta terveyskeskuksesta. Onko se tasapuolista?

Ja kun julkisesta liikenteestä aina puhutaan erilaisten lakkauttamisten yhteydessä, niin lopetettavien asemien alueelta saattaa päästä toiselle paikkakunnalle koululaiskuljetusten mukana aamulla toiseen suuntaan ja iltapäivällä toiseen, mutta Sipoon kahden keskuksen väliä kulkee bussi tunnin välein.

Mielenkiintoinen yksityiskohta budjettiesityksessä on lakkautettaviksi suunniteltujen hoivakotien erilainen kohtelu. Rosenkulla päätettiin säilyttää, Sipoon seniorikeskus lakkauttaa, mikäli asukkaille pystytään osoittamaan vastaavat tilat heti kunnan alueelta. Tässä diilissä Mäntyrinne, Askolan ainoa paikka, jäi sivuosaan, mutta hekin ovat oikeutettuja saamaan äänensä kuuluville. Siksi ryhmänä edelleen, kuten jäsenemme hallituksessa, ajamme muutosesitystä Mäntyrinteen kohdalle.

Budjetti ei myöskään vaikuta realistiselta. Olemme tarkastuslautakunnan kokouksissa pitkin syksyä kiinnittäneet huomiota aikaisempien vuosien budjetteihin, jotka on tehty ”tavoitteellisiksi” ja joihin ei ole sitten ylletty.

Tässäkin budjetissa kaikkia hallituksen muutoksia ei ole huomioitu, kuten edellä totesin, ja toisaalta siellä on laskettu säästöjä kahteen kertaan. Valmistelun ulkopuolelta tullut päätös pienentää vuokratyövoiman jo alkuun hyvin kireäksi arvioitua budjettia, ei lupaa hyvää budjetissa pysymiseen. Arviointiryhmäkään omassa päätöksenteossaan eivät vaatineet lisäkiristyksiä vuokratyövoiman käyttöön, koska arvelivat säästötavoitteet riittäviksi. Sinällään tavoite on hyvin kannatettava. Kuten myös hallituksen päätös vähentää 500 000 euroa hallinnon tasoista ja johdon palkkakustannuksista. Tämä on kannatettavaa ja varmasti helpostikin päästävissä.

Ajamme muutosesityksinä lisäkirjausta omaishoidon tukeen, jossa vaaditaan tuen varmistamista läpi vuoden. Tänä vuonnahan omaishoitajille ei enää kesän alun jälkeen myönnetty uusia sopimuksia. Lisäksi ajamme it-järjestelmien yhdenmukaistamista säästöjä saavuttaaksemme ja mittareihin haluamme lisäkirjauksen rokotuskattavuuden parantamiseksi. Tämä nostaisi alueemme nk. HYTE-kerrointa, mikä toisi alueelle lisärahoitusta.

Hallituksen esityksessä siis esimerkiksi Rosenkullan ja Söderkullan lakkauttamisista aikaansaatava 1,5 miljoonan euron varma säästö vaihtui nyt epävarmempiin tulevaisuuden säästöihin. Kuitenkin arviointiryhmälle tulee jo huhtikuussa, neljän kuukauden päästä siis, esittää uskottava suunnitelma alijäämien kattamiseksi. Muussa tapauksessa aluettamme odottaa yhdistyminen jonkin toisen alueen kanssa. Hyvä tietysti oli kuulla, tämän pykälän aluksi myös, että muihin arviointimenettelyssä oleviin alueihin verrattuna, jotka sivumennen sanoen luopuivat mm. ryhmärahasta, ollaan samalla tasolla.

No, tyhmä ei ole se, joka pyytää, vaan se, joka maksaa. Maksajan osa on tänä iltana aluevaltuustolla. Tehdään viisaita päätöksiä!

——————–

Terhi Tikkala
Talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2026–2028

Ensinnäkin kannatan Söderkullan säilyttämistä, ja niin kannattaa käsitykseni mukaan myös koko Keskustan ryhmä. Keskusta kannattaa aluehallituksen pohjaesitystä, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Niistä olemme tehneet omat muutosesityksemme. Kannatan kaikkia keskustan muutosesityksiä ja haluan mainita niistä erityisesti kaksi.

Ensin ehdotus numero 11. Kannatan sitä, että kiertävät palvelut säilytetään Myrskylässä, Pukkilassa ja Lapinjärvellä, kunnes on näkymä siitä, mikä on palvelujen kokonaisuus näissä kunnissa pidemmällä tähtäimellä. Meille ei esimerkiksi ole vielä esitelty vuodesta 2027 eteenpäin ulottuvaa palveluverkkoselvitystä.

Jag understöder förslaget om att ambulerande tjänster fortsätter i Mörskom, Buckila och Lappträsk fram tills att vi får se en långsiktig plan för de berörda kommunerna. Alltså gärna så att vi får en servicenätverksutredning som sträcker sig till 2027 och framåt.

Sitten palvelulupaus pienille kunnille eli ehdotus numero 12. Näen, että palvelulupauksen tekeminen pienille kunnille on tarpeellista juuri nyt, jotta saadaan säilytettyä alueen kaikkien asukkaiden luottamus hyvinvointialueeseen. Nyt pienempien kuntien palveluja on lakkautettu yksi kerrallaan ilman, että kunnille on tarjottu näkymää tulevaisuuden palveluista. Tämä on heikentänyt kuntien ja asukkaiden luottamusta hyvinvointialueeseen.

Palvelulupauksessa määriteltäisiin kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus yhteistyössä vastaanottavan kunnan kanssa vähintään viiden vuoden aikajänteellä ja se sisältäisi hyvinvointialueen fyysisen läsnäolon kunnissa myös jatkossa.

Lautakunnan puheenjohtaja Piia Malmberg piti tässä edellä erinomaisen puheenvuoron kriisivalmiuden ja varautumisen tärkeydestä. Kunnat ovat kriisivarautumisen perusyksikkö, ja sen vuoksi kriisitilanteisiin varautuminen ja turvallisuus edellyttävät hyvinvointialueen läsnäoloa jokaisessa kunnassa.

Käsitykseni on, että myös liikkuvat palvelut tarvitsevat fyysisiä tiloja tuekseen.

——————–

Markus Pietikäinen
Muutosesitys: MPR-rokotuskattavuus ja HYTE-kerroin

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen talousarvio- ja suunnitelmaesityksessä mainitaan sitovissa tavoitteissa vuodelle 2026 vain viisi kuudesta prosessi indikaattorista. MPR rokotuskattavuus on jätetty pois.

Itä-Uusimaa tiedotti 8/25 näin:” Tuoreiden tietojen (THL, kevät 2025) mukaan vuonna 2022 syntyneiden lasten ensimmäisen MPR-annoksen kattavuus Itä-Uudellamaalla oli 93,2 %. Vuonna 2017 syntyneistä lapsista toisen MPR-annoksen on saanut 91,2 %. Molemmat luvut jäävät alle Maailman terveysjärjestön suositteleman 95 prosentin tason, joka tarvitaan laumasuojan syntymiseen.”

Jos Itä-Uudellamaalla 97 prosenttia 11–24 kuukauden ikäisistä lapsista on saanut MPR-yhdistelmärokotteen ensimmäisen annoksen, HYTE kerroin nousee (alue saa lisää rahaa).

Muutosesitys: talousarvioon lisätään toimenpide MPR rokotteen kattavuuden lisäämiseksi sekä mittari ja tavoitetaso.

Talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2026-2028: “Sitovat tavoitteet vuodelle 2026”, sivulle 13 taulukkoon kohdan “Palvelujen laatu, saatavuus ja jatkuvuus” kohtaan “HYTE- kerroin nousee yli 47” toimenpiteisiin lisätään “MPR- rokotteen kattavuutta lisätään alueella mm. neuvonnalla, ohjauksella ja terveyden edistämistyöllä”. Samaan sarakkeeseen em. osalta kohtaan “Mittari ja tavoitetaso” lisätään “97 % 11 24 kk:n ikäisistä lapsista on saanut MPR- yhdistelmärokotteen ensimmäisen annoksen”

Perustelut:

Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien valtionrahoituksen perusteeksi otetaan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin eli HYTE-kerroin. Vuoden 2023 alusta HYTE-kertoimen mukainen summa jaetaan hyvinvointialueille asukasluvun mukaan. Toimintaa ja tuloksia väestötasolla kuvaavat indikaattorit huomioidaan ensimmäisen kerran vuoden 2026 rahoituksen jaossa. (Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta 617/2021).

HYTE-kertoimen suuruus määräytyy kahdenlaisten indikaattorien perusteella

——————–

Outi Lankia
Kannatuspuheenvuorot muutosesityksiin

Aluehallituksen pohjaesitys sisältää tärkeiden lähipalveluiden säilyttämisen Söderkullan ja Askolan terveysasemilla. Tätä Keskusta kannattaa. Erityisesti neuvolapalvelut lähellä kotia ovat erityisen tärkeitä lapsiperheiden kannalta. Keskustan ryhmä on aluehallituksen esityksen takana monelta osin, mutta esitimme joitakin muutoksia, jotka eivät saaneet aluehallituksessa kannatusta.

Kannatan Kristian Forsmanin tekemää esitystä numero 16 koskien Mäntyrinnettä.

“Poistetaan esitys 21 ikääntyneiden palveluista.

Esitetään että Mäntyrinteen yksikön toimintaa jatketaan”

Askolan tule olla ainut alueen kunta, jossa kyseisiä palveluita ei ole tarjolla.

Kannatan Kristian Forsmanin tekemää esitystä numero 14 lisätä tuottavuusohjelmaan seuraava kirjaus: “Tietojärjestelmiä ja it-ohjelmistoja tulee yhdenmukaistaa ja niistä tulee löytää myös säästöjä. Tulee selvittää lisenssit, jotka voidaan lakkauttaa. Esimerkiksi Hygga toiminnanohjausjärjestelmän käytön lakkautus Näsin suunterveydenhuollossa säästäisi 67000 euroa vuodessa. Hyggan käytöstä on jo luovuttu Näsin terveysasemalla ja Sipoon suunterveydenhuollossa.”

Alueen toiminta edellyttää toimivia tietojärjestelmiä, mutta niiden käyttö ja hankinta tulee olla suunnitelmallista. Ei yksittäisiä hankintoja yksittäisiin kohteisiin. Esimerkkinä kalliista it-päätöksestä historiasta voidaan nostaa esille Apotti. Loviisan kaupungin päätös Apotista on maksanut hyvinvointialueelle yli 6 miljoonaa. Aikoinaan Porvoon kaupunginhallituksessa päätimme, että Porvoolle ei Apottia hankita niin voimme olla tyytyväisiä siitä, kuinka monia miljoonia tuolla päätöksellä olemme hyvinvointialueelta säästäneet.

Esityksessä mainitun Hyggan lisäksi voisi mainita myös Uoman, jonka tarve tulee huolella arvioida. Kalliita lisenssejä on muitakin ja it-järjestelmien hankinnassa tulee olla hyvin tarkkana.

Kannatan Markus Pietikäisen tekemää muutosesitystä numero 17. Seurantamittareihin kohtaan; terveysasemapalvelut; Terveyskeskuspäivystyskäynnit (HUS).

Parhaillaan on valmistelussa valtuustoaloite, jonka allekirjoitti 26 aluevaltuutettua Näsin terveysaseman aukioloaikojen laajentamisesta iltaan. Esitetty mittari kertoo aloitteenkin taustalla olevasta ongelmasta ja toisi sen näkyväksi, kuinka perusterveydenhuollon heikko saatavuus johtaa avun hakemiseen kalliista päivystyksestä asioissa, jotka olisivat terveysasemalla hoidettavissa. Tällöin ei toteudu myöskään hoidon jatkuvuus, joka todistetusti tuo myös säästöjä.

——————–

Terhi Tikkala
Investoinnit automaatioon ja tekoälyyn

Haluan tässä kohdassa tuoda esiin sen, kuinka tärkeitä ovat investoinnit automaatioon, robotisaatioon ja tekoälyyn. Ne löytyvät nyt sivulta 7, ja niihin on tarkoitus käyttää 0,7 miljoonaa euroa vuosille 2026 2027. Kannatan tätä ja toivon, että tämä investointi toteutuu.

Nämä investoinnit säästävät työaikaa ja parantavat työtyytyväisyyttä. Mainitaan tässä yksittäisenä esimerkkinä Länsi-Uudenmaan alueella, Luvnilla, käyttöön otettu asiakasmaksupäätösten automatisointi.

Itä-Uudenmaan alue on pieni, joten on todella tärkeää verkostoitua muiden alueiden kanssa, erityisesti Uudenmaan muiden alueiden kanssa, ja niin, että HUS on mukana jakamassa parhaita käytäntöjä.

Ordförande,

Jag vill alltså lyfta upp satsningar på artificiell intelligens, robotisering och automatik. Dom finns på sida 7 i investeringsplanen. Jag hoppas att vårt lilla område samarbetar med andra områden särskilt om denna tematik.

Jag vill också göra er uppmärksamma på att jag själv har idag utexaminerats från ett Master Class program om artificiell intelligens som jag genomfört vid sidan av mitt arbete.

Tack.

Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä

Kuva on otettu 29.11.2025  Sipoon joulumarkkinoilta. Kuvassa puolueen puheenjohtaja Antti Kaikkonen, aluevaltuutetut Outi Lankia, Terhi Tikkala ja kunnanvaltuutettu Sonja Hällfors