Sairaaloiden alasajo – lähipalveluiden rooli kasvaa

Itä-Uudellamaalla on saatu lukea, kuinka HUS on päättänyt lakkauttaa yö- ja viikonloppuaikaan tehtävät leikkaukset Porvoon ja Lohjan sairaaloissa. Lohjan sairaalaan päätös osuu rajummin, kun synnytykset sieltä siirretään pääkaupunkiseudulle. Lohjalla muutokset toteutuvat viimeistään 2026 ja Porvoossa 2027.

Hallituksen vastuuministeri lupailee, että sairaalaverkon karsiminen ja toimintojen keskittäminen parantaa hoitoon pääsyä sekä takaa tasapuolisen ja yhdenvertaisen hoidon asuinpaikasta riippumatta.

Nyt tehdään lyhytnäköisesti päätöksiä, joissa ei ole ajateltu kokonaisuutta ja jossa päätösten seurauksia ei ole arvioitu. Hyvinvointialueille luvatusta työrauhasta ei ole tietoakaan kun hallituksen sakset käyvät leikkaamaan.

Pienten sairaaloiden alasajolla ei säästöjä saavuteta. Ihmiset ajelevat jatkossa pidempiä matkoja omilla autoillaan, takseilla tai ambulanssilla. Edes Uudellamaalla, jossa joukkoliikenne on varmasti yksi maan kattavimmista, ei pääse julkisilla kulkuneuvoilla sairaalaan.

Tällä tavoinko maan hallitus pitää huolen siitä, että lähipalvelut säilyvät ja kaikki saavat yhdenvertaista hoitoa asuinpaikasta riippumatta?

Nykyisen hallituksen politiikka ei tarjoa lämmintä kättäkään sille, että suomalaiset voisivat jälleen luottaa suomalaisen yhteiskunnan tukipilariin, perusterveydenhuoltoon. Jokaisen puolueen on omalla vuorollaan nyt tehtävä kaikkensa sen eteen, että hoitoa saa kun sitä tarvitsee.

Hallituskauden alussa luvattiin ettei terveydenhuollosta leikata. Nyt karsitaan lähipalveluista, lapsilta, perheiltä ja ikäihmisiltä. Leikkauspäätökset vaikuttavat tavallisten ihmisten arkeen ja luottamukseen. Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet suomalaisten perusoikeus. Niin pitää olla jatkossakin, hoitoon pääsyn ei pidä olla vain rikkaiden ylellisyyttä.

Keskusta määrittelee lähipalvelut matalalla kynnyksellä saavutettaviksi. Heikompiosaisten ja paljon hoitoa tarvitsevien tulee saavuttaa palvelut nopeasti ja ketterästi. Varhain ja nopeasti annettuna perusterveydenhoito vähentää kallista erikoissairaanhoidon tarvetta.

Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä jätti huhtikuussa valtuustoaloitteen lähiterveysaseman muuttamisesta monituottajamallilla toteutettavaksi. Ehdotetussa mallissa palveluja tuottavat samoissa tiloissa julkinen, yksityinen, 3.sektori (järjestöt) ja 4. sektori (hyvinvointia tukevat palvelut kuten apteekki). Koska sairaaloiden toimintoja karsitaan, lähiterveysasemien palvelujen turvaaminen on entistä tärkeämpää.

Keskustaryhmälle palvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat keskeisimpiä puolustettavia asioita.

Keskustan Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä

Kristian Forsman, Myrskylä

Sanna Kurki, Askola

Matti Pirhonen, Pukkila

Anne Penninkangas, Lapinjärvi

Nina Pauloaho, Porvoo

Lue seuraavaksi

Roinisen lista 2.0
28.11.2025 / Uutiset
Miten hammashoito toimii Keravalla?
Tähän kysymykseen saimme kattavia vastauksia Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen suun ja terveydenhuollon palvelujohtaja Helena Salusjärvi-Juopperilta, joka toimi Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmän järjestämän tilaisuuden alustajana. Hänen lisäkseen konkreettista tietoa alueen hammashoidon tilanteesta saimme paikalla olleelta Keravan vastaavalta hammaslääkäriltä Hanna Karjalaiselta.
26.11.2025 / Uutiset
Miten Vantaan ja Keravan hyvinvointialue nousi kriisistä mallialueeksi?
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tarina on poikkeuksellinen. Alkuvaiheen kriisistä ja kapina-alueen maineesta on muutamassa vuodessa noustu mallialueeksi, jonka talous on vahva ja toimintakulttuuri uudistuva. Miten tämä muutos tapahtui – ja mitä opimme matkalla?
25.11.2025 / Uutiset
EtusivuItä-UusimaaSairaaloiden alasajo – lähipalveluiden rooli kasvaa