Keskustan Keski-Uudenmaan aluevaltuuston osallisuuskiertue käynnistyi

Keskustan Keski-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän osallisuuskiertue aloitti Järvenpäästä

Keskustan aluevaltuustoryhmä aloitti asukkaita osallistavan kiertueen Järvenpäästä maanantaina 22.5. Illassa keskusteltiin sosiaalipolitiikasta lasten, nuorten ja opiskelijoiden näkökulmasta. Asiantuntijoina paikalla olivat TM seurakuntapastori Elina Koivisto ja ekonomi, sosiaalipolitiikan asiantuntija Sakari Tuomisto. Illan avauspuheenvuoron käytti rehtori, aluehallituksen jäsen Tarja Edry. Keskustelun vetäjänä toimi Anna Pulkkinen, Järvenpään Keskustan puheenjohtaja, aluevaltuuston varavaltuutettu.

Järvenpään kirjastossa Tyyni Tuulio -salissa pidetyssä tilaisuudessa Tarja Edry avasi oman kokemuksensa kautta nykyhetken ongelmien syitä. Keskeisiksi haasteiksi nykymaailmassa nousivat: kasvatus, poliittiset päätökset ja virheyleistykset.

Isoin kasvatuksellinen haaste on, etteivät vanhemmat uskalla ottaa omaa rooliaan. Lapsille annetaan liikaa vastuuta päätöksen teosta eikä rajoja haluta tai osata asettaa. Curling vanhemmuus pyrkii suojelemaan lasta pettymyksiltä ja lapsi saa kasvaa pumpulissa. Vanhempien tärkein tehtävä olisi opettaa lapsi sietämään pettymyksiä.

Kuvaruutuilu sekä liikunnan ja unen puute ajavat lapsia trendikkäästi nauttimaan energiajuomia ja aiheuttavat osaltaan keskittymisvaikeuksia ja pitkäjänteisyyden puutetta. Päihdekäyttäytyminen on myös muuttunut paljon viime vuosina. Nuorten alkoholin käyttö on vähentynyt ja tilalle on tulleet erilaiset huumausaineet.

Huumeiden käytön yleistymisen yhtenä syynä ovat poliittiset päätökset. Schengen sopimus räjäytti huumeongelman käsiimme.

Kauppojen aukioloaikojen pidentäminen vähentää perheiden yhdessä vietettyä aikaa.

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei kohdistunut oikein. Opintojaan suoraan peruskoulusta jatkavat nuoret tekisivät niin ilman velvoitettakin. Kasaantuneiden ongelmien kanssa painivat nuoret eivät tästä velvoitteesta hyötyneet.

Yhteiskunnallisia päätöksiä tehtäessä tulisikin entistä vahvemmin arvioida vaikutuksia nimenomaan lapsen näkökulmasta.

Virheyleistykset ovat pääosin median luomia uhkakuvia, joihin ihmiset alkavat uskoa ja luottaa. Paljon puhutaan avoimista oppimisympäristöistä, inkluusiosta ja itseohjautuvuudesta. Nämä käsitteet ymmärretään usein väärin ja se johtaa ongelmiin.

Sakari Tuomisto korosti omassa osuudessaan motivaation merkitystä opintopolulla. Nuoren menestymismahdollisuudet opinnoissa kehittyvät parhaiten hänen saadessaan itse valita omien toiveidensa ja tavoitteidensa mukainen opintopolku. Vanhempien valitsema ura tai opinnot syövät nuoren motivaation ja näin altistutaan ongelmille.

Lähtökohtaisesti korkeakouluopiskelijoilla on kohtuullinen tilanne, he hakeutuvat itse opintoihinsa mutta ongelmiakin on.  Korkeakouluopintojen aikaan nuori käy kehityksellisesti läpi eri vaiheita: on itsenäistymisvaihe, talouskäyttäytymisestä täytyy ottaa itse vastuuta ja sosiaalisten suhteiden luomisen taito korostuu.  Korkeakouluopiskelijan ongelmat saavat melko rauhassa kasautua ennen kuin niihin otetaan kantaa: luennoilta puuttumista ei heti huomata, koska osallistuminen on vapaaehtoista. Kelan opintopistevalvonnassa on pitkä sykli, jolloin opintojen etenemättömyyttä ei heti huomata. Mielenterveysongelmat ovat korkeakouluissakin kaksinkertaistuneet.

Elina Koivisto edusti kolmatta sektoria. Hän kertoi mielenterveysongelmaisten hakevan usein apua kolmannelta setorilta. Kirkko hoitaa sielunhoidollisin keinoin antaen terapiaa vailla varsinaista mielenterveystyön koulutusta. Terveydenhuolto on mennyt rikki ja ihmiset eivät enää luota perusterveydenhuoltoon. Huumeiden käyttö korostaa ongelmien syntymistä entisestään.

Kaikilla sektoreilla on huomattu, että jokainen lapsi tarvitsee rinnalleen hyvän turvallisen vanhemman tai läheisen, joka tukee ja auttaa elämän polulla eteenpäin. Aikuisten nälkä näkyy lapsiperheiden elämässä.

Keskusta on aina ollut sivistyspuolue. Opiskelijoilla, lapsilla ja nuorilla pitää olla keinot ja motivaatio toteuttaa sisäistä tahtoa oppia uutta. Se mahdollisuus meidän on luotava heille oikeanlaisella politiikalla. Meidän tulee varmistaa lapsille oikeus viettää aikaa vanhempiensa kanssa.

Lue seuraavaksi

54 miljoonan euron lisäleikkaus uhkaa palveluiden ydintä
Viimeisimmässä tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan päiväkoulussa saimme perusteellisen katsauksen hallituksen esitykseen, jonka mukaan hyvinvointialueemme rahoitus vähenisi 54 miljoonalla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Esitys ei ollut vain budjettirivi. Se oli kokonaiskuva siitä, millaisen paineen alle palvelujärjestelmämme ollaan viemässä. Tilaisuudessa käytiin läpi sekä palvelutarpeen kehitystä että aluekohtaisten kustannusten muutoksia. Viesti oli selvä: samaan aikaan kun tarve kasvaa, rahoitus kiristyy.
4.3.2026 / Länsi-Uusimaa
Hyvinvointi kuuluu koko Itä-Uudellemaalle – myös pieniin kuntiin
Itä-Uudenmaan aluevaltuustossa 11.2. Kristian Forsman korosti ryhmäpuheenvuorossaan, että hyvinvointisuunnitelman toimeenpanossa on varmistettava palveluiden tasapuolinen saavutettavuus. Vaikka perhe- ja osaamiskeskusmallit ovat tuottaneet tuloksia ja HYTE-kerroin on kääntynyt parempaan suuntaan, pienempien kuntien asukkaiden palveluohjaukseen ja tiedottamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ennaltaehkäisy, vaikuttavuus ja alueellinen oikeudenmukaisuus kulkevat käsi kädessä.
3.3.2026 / Itä-Uusimaa
Kun hoivapaikkaa ei ole – ja odotus käy kalliiksi
Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy viivästyy yhä useammin, vaikka tarve on todettu ja määräajat kirjattu lakiin. Odotus ei ole pelkkää aikaa jonossa – se heikentää ikäihmisen toimintakykyä, kuormittaa omaisia ja kasvattaa kustannuksia. Kyse ei ole vain palvelupaikkojen riittävyydestä, vaan siitä, miten kohtelemme ihmisiä elämänsä hauraimpana aikana.
2.3.2026 / Keski-Uusimaa
EtusivuKeski-UusimaaKeskustan Keski-Uudenmaan aluevaltuuston osallisuuskiertue käynnistyi