Keusoten aluevaltuustossa 22.5.2025
Matti Vanhanen
Arvoisa puheenjohtaja,
Keski-Uusimaa ei ole aluerakenteeltaan tyypillinen alue, jonka keskellä olisi keskuskaupunki, jota muut kunnat säteittäisin liikenneyhteyksin ympäröisivät.
Meillä yhdyskuntarakenne ja taajamarakenne ovat muodostuneet vuosikymmenten kuluessa monitaajamaiseksi verkostoksi – jotkut ovat pilkanneet sitä himmeliksi – mutta sen rakenne on meille tosiasia.
Taajamarakennetta on pitkäjänteisesti kehitetty jo seutukaavojen ja nykyisen maakuntakaavoituksen avulla tiiviissä vuoropuhelussa alueen kuntien kanssa.
Keusoten alue muodostuu kymmenkunnasta taajamasta ja niitä ympäröivistä maaseutualueista, jotka tukeutuvat taajamaan ja jotka luovat taajaman yksityisille ja julkisille palveluille asiakaspohjaa. Itse olen kutsunut näitä puutarhakaupungeiksi, jotka ovat kompakteja, maantieteellisesti rajattuja ja joiden sisällä asiointimatkat ovat verraten lyhyitä. Ihmisen päivittäisen ja viikoittaisen elämän peruspalikat voi löytää oman taajaman alueelta. Hyvinvointi muodostuu myös toimivasta yhdyskunnasta, jossa asuminen, työ, harrastukset, kulttuuritarjonta ja luonto ovat kaikki lähellä ja saavutettavissa.
Varsinkin Nurmijärvi ja Tuusula ovat molemmat kolmen päätaajamansa muodostamia kuntia, joiden sisällä on vuosikymmeniä nähty kunnalliselämässä ja kaavoituksessa vaivaa sen eteen, että kukin taajama muodostaisi oman elävän kokonaisuutensa.
Yhteinen sävel meille kaikille tärkeässä yhdyskuntasuunnittelussa edellyttää sitä, että kaikki osapuolet sisäistävät suunnittelun tavoitteet ja pyrkivät omassa toiminnassaan toimimaan yhteisten suuntaviivojen puolesta.
Esimerkiksi Klaukkalassa tämä on merkinnyt sitä, että keskeisin julkisten palvelujen alue on viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana rakennettu siten, että kun keskelle laittaa neulan, niin siitä 300 metrin säteellä sijaitsevat ala-aste, yläaste, lukio, kulttuurin monitoimitalo, tanssiopiston ja musiikkikoulun tilat, yleisurheilukenttä, tenniskentät, tennis- ja sulkapallohalli, jäähallit, jalkapallohalli, reittien alku viereiselle Isosuon pitkospuille, vanhusten asuntoja, terveyspalvelut, neuvola, laboratoriopalvelut ja toinen kylän apteekeista. Kirjastoon ja kirkkoon on noin 500 metriä. Hoitajien ja lääkäreiden vastaanottojen mahdollinen katoaminen olisi valtava takaisku yhdyskunnalle ja sen vetovoimalle. Omat vanhempani muuttivat aikanaan Espoosta tähän terveyskeskuksen, apteekin ja ruokakaupan viereen. Ja niin ovat tehneet sadat vanhukset ja a lapsiperheet. Tälle alueelle on jäähallin taakse juuri nyt rakentumassa uusi 2000 asukkaan uusi viihtyisä asuinalue.
Klaukkalan terveysasemalla on toistakymmentä työhönsä sitoutunutta lääkäriä, paljon hoitajia ja ihmisiä, jotka ovat siellä meitä varten.
Minun on vaikea uskoa, että palvelujen siirto kirkonkylälle voisi millään toteutua laajentamatta kirkonkylän terveyskeskusta merkittävästi, jotta se voisi toimia reilun 10 000 asukkaan sijasta 45 000 asukkaan palvelukeskuksena. Mitä se maksaisi? Ja sekään ei poista sitä ongelmaa, että julkiset yhteydet Etelä-Nurmijärveltä kirkonkylälle eivät ole toimivat.
Keusote ei muodostu kunnista vaan alueen asukkaista ja palveluverkko on ankkuroitava mahdollisuuksien mukaan ei kunta- vaan taajamarakenteeseen.
Keusoten johdolla on vaativa työ ja vastuu yhteensovittaa valtiolta saatavat rahat kykyymme tuottaa välttämättömiä palveluja. Nykyrahoituksella säästöjä suhteessa palvelutarpeen kasvuun joudutaan tekemään ja se merkitsee myös henkilökunnan vähentymistä ja palvelujen ostotoiminnan tehostamista. Keskustan valtuustoryhmä tiedostaa tämän tarpeen.
Valmistelussa on silti käytettävä yhä vaivaa sen eteen, miten säästöt voitaisiin tehdä säilyttäen mahdollisuuksien mukaan ihmisille tutut ja turvalliset palvelupisteet. Henkilökuntaa joudutaan vähentämään varmastikin kaikkialta.
Ehdotuksessa pohjana on valtion rahoituslaissa oleva vaatimus ns. kattamattoman alijäämän muutamassa vuodessa tapahtuvasta takaisinmaksusta. Eli meidän olisi pikaisesti saatava kustannukset ei vain tuloja vastaavaksi vaan muutamaksi vuodeksi ylijäämäiseksi niin, että Keusoten syntyvaiheessa syntynyt alijäämä maksettaisiin takaisin. Kysehän on ikään kuin velan maksamisesta takaisin valtiolle. Lainsäädännössäkin tehdään virheitä ja ilmeinen virhe on ollut aivan liian lyhyt takaisinmaksuaika. Hyvinvointialueiden on kovalla äänellä puhuttava tämän korjaustarpeesta. Lainasta voidaan maksaa korkoa, mutta silloin ylijäämätarve olisi marginaalinen verrattuna lainan kohtuuttoman nopean takaisinmaksun vaatimaan ylijäämään.
Ehdotuksessa oleva toimitilojen karsinta ja käytön supistaminen säästäisi 2,6 miljoonaa euroa tavoitteena olevasta yli 60 miljoonasta eurosta. Kiinteistöratkaisuista tuleva säästö on noin kolme promillea Keusoten vuosibudjetista ja nyt on arvioitava, voidaanko mm. henkilöstösäästöt tehdä järkevästi ilman kaikkia toimipisteisiin kohdistuvia lakkautuksia – vai venytämmekö muutamalla kuukaudella velan maksamista valtiolle?
Ryhmässämme on laaja kannatus valtuustoryhmien puheenjohtajien esittämälle ajatukselle irrottaa Nurmijärven aluetta koskevien ratkaisujen valmistelu kokonaisuudesta ja palauttaa se uudelleen harkittavaksi. Samalla korostamme sitä, että palvelujen järjestämistä koskevassa valmistelussa on käytävä vuoropuhelua asukkaiden kanssa. Esimerkiksi Nurmijärven kunta käytti juuri äsken vuosia asukaskeskusteluun ja eri vaihtoehtojen analysointiin Klaukkalan päiväkoteja ja kouluja koskevan ns. minipalveluverkon valmistelussa. Ajankäyttö ja ihmisten kuuleminen kannatti. Näin kansanvalta toimii.