Perheiden luottamusta terveyspalveluihin täytyy parantaa, ei rapauttaa

Keski-Uusimaa kertoi Keusoten irtisanoneen yli puolet hyvinvointialueen neuvolapsykologeista kevään muutosneuvotteluiden myötä. Olemme ihmeissämme, miten tällaista matalan kynnyksen palvelua voidaan heikentää, vaikka perheiden luottamus terveydenhuoltoon on jo valmiiksi uhattuna. Neuvolapsykologin palveluiden korvaajaksi Keusote tarjoaa mm. itsenäisiä omahoito-ohjelmia ja Orpon hallituksen leikkausten kohteena olevien sote-järjestöjen palveluita. Lienee selvää, että neuvolapsykologin palveluiden tarpeessa olevat eivät jatkossa saa yhtä laadukasta ja saavutettavaa palvelua kuin aiemmin. Päätös tuntuu uskomattomalta nykyisessä tilanteessa, jossa perheen perustamisen mahdollisuuksia pitäisi parantaa.

Epäluottamusta perheiden terveyspalveluihin syntyy tällä hetkellä monesta suunnasta. HUS-alueen synnytyssairaaloiden ruuhkat ja lakkautukset ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa synnyttäjiä joudutaan odotuttamaan kotona aiempaa pidempään ennen sairaalaan lähtöä. Pari vuotta sitten uutisoitiin uskomattomasta tutkimustuloksesta: Lyhyiden etäisyyksien Uudellamaalla tapahtuu enemmän suunnittelemattomia matka- ja kotisynnytyksiä, kuin koko muussa Suomessa yhteensä. Aiempaa vaikeampaa sairaalaan pääsy on myös synnytystä ennen: mahdollisuutta käydä tutustumassa synnytysosastolla ei esimerkiksi Hyvinkäällä enää tarjota, ja korvaajaksi järjestetään Teams-synnytysvalmennuksia. Esimerkiksi Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch on esittänyt, että sairaalassa tapahtuvan synnytysvalmennuksen tulisi olla lakisääteinen palvelu.

Suomessa on jo pitkään oltu huolissaan syntyvyyden heikkenemisestä. Epävarmuuden lisääntyminen on myrkkyä lapsen hankkimista harkitseville. Esimerkiksi huono synnytyskokemus vähentää tutkitusti äidin todennäköisyyttä saada seuraava lapsi. On hyvin inhimillistä, että myös uutiset perheiden palveluiden heikennyksistä luovat epävarmuutta ja vaikuttavat myös tähän harkintaan.

Jos Suomen syntyvyys halutaan saada nousuun, on sosiaali- ja terveydenhuollossa varmistettava riittävien perheiden palveluiden saatavuus. Tämä edellyttää paitsi näiden palveluiden arvon tunnustamista hyvinvointialueella, myös valtakunnallisia toimia Orpon hallitukselta palveluiden riittävän rahoituksen turvaamiseksi.

Otto Suhonen
Oikeustieteen opiskelija
Keusoten Lapset, nuoret ja työikäiset -lautakunnan varapuheenjohtaja
Aluevaltuutettu (kesk.)

Johanna Tukiainen
Lähihoitaja
Keusoten Lapset, nuoret ja työikäiset -lautakunnan jäsen
2. kauden aluevaltuutettu (kesk.)

Lue seuraavaksi

Vammaispalvelujen arki ja kehittämistarpeet
Aluevaltuustoryhmämme vieraili joulukuun alussa Lohjalla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaispalvelun päiväaikainen toiminta -keskuksessa. Käynti jätti meihin todella vahvan ja myönteisen vaikutuksen. Keskuksessa tehdään työtä, jossa näkyy ammattitaito, sydämen ja arjen viisaus, juuri sellainen kokonaisuus, jonka varassa vammaispalvelut voivat rakentua kestävällä tavalla.
8.12.2025 / Länsi-Uusimaa
Syksyn kuulumiset Länsi-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmästä
Länsi-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Marjut Frantsi-Lankia summaa syksyn toiminnan aktiiviseksi ja päätöksenteon kannalta merkittäväksi. Uusi valtuustokausi, tiiviit neuvottelut, vierailut palveluyksiköihin ja taistelu lähipalveluista ovat pitäneet ryhmän liikkeessä. Haastattelussa Frantsi-Lankia kertoo syksyn haasteista ja onnistumisista, ryhmän tavoitteista sekä omasta motivaatiostaan aluepolitiikan vaativassa mutta tärkeässä tehtävässä.
5.12.2025 / Länsi-Uusimaa
Lähiluonto ja saaristo Porvoon talousarviossa
Porvoolle merkittävää osa identiteettiä ja elinvoimaa ovat Itämeri ja saaristo. Olemme myös lukuisten järvien ja kolmen joen kaupunki. Porvoon kaupunginvaltuusto päätti ensi vuoden talousarviosta marraskuussa. Sanoisin, että Porvoolla on nyt ensimmäistä kertaa talousarviossa mukana monipuolisesti oma lähiluonto, josta pitää ja saa olla ylpeä.
4.12.2025 / Itä-Uusimaa
EtusivuKeski-UusimaaPerheiden luottamusta terveyspalveluihin täytyy parantaa, ei rapauttaa