Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä huolissaan kouluterveydenhuollon lamasta

Kouluterveydenhuollon lama ja ennakoiva palvelutuotanto

Pula sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä alkaa näkyä monin paikoin palvelujen käyttäjille.  Puhelimella ei saa yhteyttä palveluihin, jonot ja odotusajat ovat pitkittyneet ja ennaltaehkäisevistä palveluista säästetään monin paikoin. Vastikään Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella Keusote kertoi avoimesti rikkovansa lakia, kun kouluterveydenhuollon lakisääteisiä terveystarkastuksia ei pystytä järjestämään. Tillanne on vastaava muuallakin.

Lasten ja nuorten tuen tarpeet ovat kasvaneet, erityisesti korona-aika lisäsi avun ja tuen tarpeita. Lasten- ja nuorisopsykiatriset palvelut ovat pahasti ruuhkautuneet ja samaan aikaan ehkäisevät ja perustason palvelut tökkivät. Moni koulu on ilman vakituista terveydenhoitajaa, lääkäriä tai psykologia eli niitä luotettuja ammattihenkilöitä, jotka osaavat tukea nuoria kouluarjessa varhain ja matalalla kynnyksellä.

Hyvin toimiva kouluterveydenhuolto pääsee kiinni ongelmiin jo varhain, sillä kaikki lapset ja nuoret käyvät koulua. Säännöllisillä, lakisääteisillä terveystarkastuksilla tavoitetaan koko ikäluokka. Parhaimmillaan terveystarkastukset toimivat seulana ja mahdollistavat puuttumisen varhaisiin ja pienempiin ongelmiin. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, jotta ongelmat eivät pääse eskaloitumaan. On lyhytnäköistä sekä inhimillisesti ja taloudellisesti kestämätöntä antaa kouluterveydenhuollon rapautua.

Tilanne on myös monessa perheneuvolassa huolestuttava. Perheneuvolat tekevät arvokasta perustason mielenterveystyötä ja antavat apua ja tukea lapsiperheille ennen ongelmien paisumista liian suuriksi. Tai antaisivat, jos siellä olisi riittävät henkilövoimavarat siihen.

Lasten ja nuorten perustason palvelujen rapautuminen heijastuu yhteiskuntaan vääjäämättä. 1990 – luvun lamassa säästettiin juuri ennaltaehkäisevistä palveluista ja säästöjen seuraukset näkyivät vuosituhannen vaihteessa ja edelleen mm. lastensuojelutarpeen kasvuna. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että tuolloin eniten säästäneet kunnat maksoivat myös eniten erikoissairaanhoidon kustannuksina. Nyt ei saa toistaa samaa virhettä, sillä jo lähtötilanne on huonompi. Kouluterveydenhuollolla ja muilla varhaisen tuen palveluilla on merkittävä vaikutus tulevien aikuisten työ- ja toimintakykyyn ja siten koko kansantalouteen.

Hyvinvointialueilla päättäjien tulee pikaisesti varmistaa ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen riittävyys ja voimavarat. Lisäksi on löydettävä yhteinen sävel hyvinvointialueen ja kunnan hyte-työhön. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu lain mukaan molemmille, niin kunnille kuin hyvinvointialueille. Kaikkien panosta ja sujuvaa yhteistyötä tarvitaan kipeästi. Osaoptimointi ei ole kenenkään edun mukaista, sillä kustannukset kohdistuvat viime kädessä aina saman veronmaksajan kukkaroon.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalasta on saatava houkuttelevampi ja nykyistä vetovoimaisempi. Tarvitaan uudistuksia niin palkkaukseen kuin työn organisoitiin ja johtamiseen. Hyvän lähiesimiestyön ja työskentelyolosuhteiden tärkeyttä ei voi olla korostamatta liikaa. Avustavat työtehtävät tarvitsevat omat tekijänsä ja henkilöstörakennetta pitää kehittää niin, että jokainen voi tehdä koulutustaan vastaavaa työtä ilman ylimitoitettua tehostamisvaadetta. Tarvitsemme lisää ammattitaitoista työvoimaa turvaamaan laadukkaat palvelut, sujuvat palvelupolut ja hoitoketjut sekä pysyvämmät hoitosuhteet.

On korkea aika tarttua asiaan sen vaatimalla vakavuudella niin kunnissa kuin hyvinvointialueella!

Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä

Eerikki Viljanen

Riikka Pakarinen

Marjut Frantsi-Lankia