Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella lupaus paremmasta

Keväällä valitun aluevaltuuston ensimmäinen syksy on päättymässä. Hyvinvointialueen uusi strategia valmistui alkusyksystä ja vuoden lopulla päätettiin 2026 talousarviosta. Länsi-Uudenmaan talous näyttää tänä ja ensi vuonna jopa ennakoitua paremmalta. Se mahdollistaa nyt myös palvelujen kehittämisen.

Ensi vuonna edetään kohti uuden strategian tavoitteita ja lupauksia. Vaikka talousarvio 2026 sisältää monia hyviä kehittämistoimia, eivät ne yksin riitä. Tarvitaan myös systemaattisempaa palvelutarpeiden tunnistamista sekä varhaisempia, ennakoivampia ja asiakaslähtöisempiä palveluita.

Lasten ja nuorten palveluissa strategian painopisteenä on erityisesti oppilashuollon kehittäminen yhdessä kuntien kanssa ja terapiatakuun toteutuminen. Sen lisäksi on jatkossa pystyttävä vahvistamaan perheiden varhaisen tuen palveluja kuten lähineuvolat ja koululaisten suun terveydenhuollon palvelut. Lähellä perheitä, lähellä lapsia ja nuoria.

Ikäihmisten palveluissa lisäpanostusta tarvitaan varhaiseen toimintakyvyn tukeen. Ikäihmisten kotien ja lähiympäristöjen esteettömyys sekä vajaaravitsemuksen tunnistaminen ja hoito kaipaavat systemaattisempaa puutumista – sekä yhteistyötä kuntien kanssa. Näillä on iso merkitys ikääntyvien toimintakyvyn, itsenäisen suoriutumisen ja osallistumisen näkökulmista. Inhimillisyyden lisäksi näillä on iso potentiaali myös kustannussäästöihin, koska vaihtoehtoiskustannukset tulevat kalliimmiksi. Omaishoitajien jaksamista on lisäksi aktiivisesti tuettava mahdollistamalla lakisääteisten vapaapäivien aktiivinen käyttö.

Terveyspalveluissa hoidon jatkuvuus on itsestään selvä ja ensisijainen kehittämiskohde. Omalääkärimalli on tässä avain asemassa. Erityisesti paljon palveluja tarvitsevien kohdalla on inhimillistä ja tutkitusti kustannustehokasta kun voi asioida tutun lääkärin ja hoitajan kanssa. Se lisää luottamusta palveluihin ja koko hyvinvointialueen toimintaan. Tämän lisäksi yhteydensaantia palveluihin on merkittävästi kehitettävä ensi vuonna!

Kuntien ja järjestöjen kanssa tehtävää systemaattista yhteistyössä ei voi liiaksi korostaa. Yhteistyölle tarvitaan nykyistä selkeämmät tavoitteet ja vastuut esimerkiksi terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä. Sote-järjestöt ja kunta ovat hyvinvointialueen läheisimpiä kumppaneita ja yhteisen työn keskiössä ovat asiakkaat ja kuntalaiset.

Digitalisaatio, tekoälyn hyödyntäminen ja teknologian kehittyminen vievät meidät uuden äärelle. On kuitenkin hyvä muistaa, että on edelleen merkittävä joukko henkilöitä, jotka eivät tästä kehityksestä hyödy. Digitaalinen syrjäytyminen ei katso vain ikää, vaan taustalla on useita syitä, kuten osaamisen puute ja elämäntilanne. On siis edelleen muistettava huolehtia riittävistä, perinteisistä ja saavutettavista lähipalveluista. Jos palvelu ei ole saavutettavaa eikä sitä pystytä palvelutarpeen edellyttämällä tavalla käyttämään, tulee se lopulta vain kalliimmaksi koko yhteiskunnalle.

Vuoden lopussa on aika kiittää hyvinvointialueen henkilöstöä, joka tekee arvokasta työtä muuttuvassa ja haastavassa toimintaympäristössä. Kiitos! Toivotan joulurauhaa ja parempaa uutta vuotta kaikille!

Marjut Frantsi-Lankia

Länsi-Uudenmaan Keskustan aluevaltuuston puheenjohtaja Marjut Frantsi-Lankia tarkastelee Kirkkonummen Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan hyvinvointialueen ensimmäisen aluevaltuustokauden etenemistä, talouden näkymiä sekä tulevien vuosien keskeisiä kehittämistarpeita.