Miksi Keskusta irtautui Länsi-Uudenmaan palveluverkon neuvottelutuloksesta

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ryhmien väliset neuvottelut alueen palveluverkon linjauksista on käyty. Aluevaltuusto hyväksyy ryhmien sopimat linjaukset kesäkuun kokouksessa. Keskustan ryhmä oli hyvin sitoutunut neuvotteluihin, mutta aivan loppumetreillä jouduimme jättämään neuvottelutuloksen allekirjoittamatta. Miksi näin?

Pääasiallisin syy irtautumiseen oli luottamuspula. Neuvoteltu tulos ei vakuuta meitä siitä, että ympäripyöreästi kirjoitetut linjaukset käytännössä toteutuvat parhain päin ja turvaavat riittävät lähipalvelut koko alueella. Tekemämme muutosesitykset vesitettiin tai hylättiin yksi toisensa jälkeen ja lopulliset linjaukset jäivät liian tulkinnanvaraisiksi ja löyhiksi.

Keskusta lähti neuvotteluihin turvaamaan lähipalveluja. Näkemyksemme mukaan jokainen länsiuusimaalainen ansaitsee lähellä olevat perustason palvelut. Erityisen tärkeää se on ikäihmisille, monisairaille, paljon palveluja tarvitseville sekä autottomille. Kun palvelut on saavutettavissa helposti, läheltä ja riittävän varhain, säästetään korjaavien palvelujen kalliista kustannuksista kuten erikoissairaanhoidosta. Yhteiskunta myös säästää, kun työkyvyttömyysaika lyhenee tai toimintakyvyn heikkeneminen hidastuu.

Vaikka nyt hyväksytty neuvottelutulos sisältää paljon hyvääkin, sisältyy esitykseen iso riski heikkenevistä lähipalveluista. Näin voi ennustaa käyvän muun muassa Karjalohja-Sammatin terveyspalveluille sekä Veikkolan, Vihdin ja monen muun alueen lähineuvolapalveluille – viimeistään kun seitsemän perhekeskusta on perustettu. Ehkä jo aiemminkin, sillä emme saaneet varmuutta siitä, että toimivia palvelupisteitä ei lakkautettaisi ennen kuin niitä korvaavat uudet palvelut ovat toiminnassa. On erikoista, että tähän hyvin selkeään periaatteeseen ei ryhmissä haluttu sitoutua.

Ikäihmisten palveluissa suuri uhka on pienempien paikkakuntien hyvin toimivien asumispalveluyksiköiden lakkauttaminen ja toiminnan keskittäminen suuriin yksiköihin. Tämä on iso ongelma ikäihmisten lähiomaisille, mutta myös paikallisille työntekijöille, joiden työmatka merkittävästi pitenee. Emme myöskään saaneet luotettavaa vahvistusta siitä, että suunnitellut ikäihmisten asumispalvelupaikat tosiasiassa riittävät siinä vaiheessa kun pienistä yksiköistä luovutaan. Arvio paikkatarpeesta on laskennallinen ja hyvin tavoitteellinen, eikä sillä ole kovin paljon tekemistä reaalimaailman kanssa. Ikäihmisten määrä kasvaa tulevaisuudessa nopeasti ja avun tarve sitä kautta lisääntyy.

Monet ryhmät iloitsevat siitä, että lähipalvelut turvataan liikkuvien palvelujen avulla. Meitä tämä ei vakuuta. Keskusteluissa tuli selväksi, että mobiiliyksiköihin ei ole suunnitelmaa sijoittaa. Kerrottiin myös, että ”lähineuvolapalveluja” voitaisiin jatkossa järjestää koulujen oppilashuollon tiloja hyödyntäen tai kotikäyntien avulla. Tosiasiassa oppilashuollon tiloja tarvitaan varmasti oppilashuollon omassa käytössä. Neuvolan kotikäyntejä ei tehdä nykyisellään edes siten kuin laki edellyttää. Kuka oikeasti uskoo, että kotikäyntejä lisätään niin, että ne lähipalvelut turvaisi?

Aluevaltuusto päättää lopulta muutamista linjauksista, mutta toimintayksiköiden lakkauttamisista päättävät aluehallitus tai virkahenkilöt. Vaikka aluevaltuusto on ylin päätöksentekijä, on sen sananvalta nykyisen hallintosäännön mukaan palveluyksiköihin tai edes palveluverkkoon vähäinen. Neuvotellut linjaukset, niiden löyhyys ja päätöksentekoprosessi eivät vakuuta meitä siitä, että matalan kynnyksen tukea tarjoavat perustason palvelut säilyvät lähellä. Siksi emme voineet sitoa käsiämme allekirjoittamalla neuvottelutulosta.

Marjut Frantsi-Lankia

Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

 

Lue seuraavaksi

Yhteistyötä, vaikuttamista ja työtä arvot edellä – Keskustan aluevaltuustoryhmät Uudellamaalla
Kulunut syksy on ollut Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmille uuden rakentamisen, tiivistyvän yhteistyön ja vaikuttamistyön aikaa. Aluevaltuustokauden aikana on vahvistettu ryhmien välistä yhteistyötä, lisätty näkyvyyttä viestinnän, markkinoinnin ja tapahtumien kautta sekä tehty pitkäjänteistä, usein jopa näkymätöntä työtä alueiden asukkaiden palvelujen ja hyvinvoinnin puolesta. Keskustan arvot – ihmislähtöisyys, läheisyys ja tasa-arvo – ohjaavat tätä työtä myös tulevaisuuden haasteiden edessä.
22.12.2025 / Itä-Uusimaa
Arvopohjaista vaikuttamista Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella
Olemme haastatelleet kaikkien neljän Uudenmaan hyvinvointialueen Keskustan aluevaltuustoryhmien puheenjohtajat ensimmäisen aluevaltuustokauden jälkeen. Tavoitteena on ollut saada kokonaiskuva siitä, millaisena puheenjohtajat ovat kokeneet uuden aluevaltuustotyön käynnistymisen, ryhmien johtamisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Tällä kertaa haastattelun kohde on Itä-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Kristian Forsman.
22.12.2025 / Itä-Uusimaa
Keskustan ryhmäpuheenvuoro, muutosesitykset ja kannatuspuheenvuorot Itä-Uudenmaan aluevaltuustossa 17.12.2025
Itä-Uudenmaan aluevaltuusto kokoontui 17.12.2025 käsittelemään hyvinvointialueen talousarviota ja taloussuunnitelmaa. Kokouksessa Keskustan aluevaltuutetut käyttivät ryhmäpuheenvuoron sekä esittivät muutosesityksiä ja kannatuspuheenvuoroja. Lisäksi Keskustan aluevaltuutetut käyttivät yksittäisiä puheenvuoroja muun muassa palveluverkon, tietojärjestelmien sekä automaation ja tekoälyn investointien näkökulmista. Keskustan Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän ryhmäpuheenvuoron käytti ryhmän puheenjohtaja Kristian Forsman. Puheenvuoroja käyttivät myös aluevaltuutetut Terhi Tikkala, Markus Pietikäinen, Outi Lankia ja Terhi Tikkanen.
19.12.2025 / Itä-Uusimaa
EtusivuLänsi-UusimaaMiksi Keskusta irtautui Länsi-Uudenmaan palveluverkon neuvottelutuloksesta