Omaishoidosta ja lastensuojelusta ei saa tulla hallinnollisia sanoja

Omaishoidosta ja lastensuojelusta ei saa tulla hallinnollisia sanoja

Lokakuun aluevaltuuston kokouksessa käsittelimme tärkeitä teemoja, kuten talouden kehitystä ja uutta strategiaa vuosille 2026–2029. Taloudessa on tapahtunut merkittävä käänne: olemme Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella saavuttamassa 76 miljoonan euron ylijäämän, joka näyttää vielä paranevan 31 miljoonalla eurolla. Olemme ensimmäisten joukossa kattamassa aiemmat alijäämät – mutta samalla on muistettava, että lyhytnäköinen sopeuttaminen voi tulevaisuudessa lisätä pahoinvointia.

Pidin puheenvuorot erityisesti omaishoidon ja lastensuojelun tilanteesta sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten loma-aikaisesta hoidosta. Näissä teemoissa korostin kahta asiaa: perheiden arjen ymmärtämistä ja tiedolla johtamista. Hallinnolliset rakenteet eivät saa estää lasten, perheiden ja omaishoitajien tukemista.

Omaishoito tarvitsee kokonaiskuvan ja konkreettisia toimia

Aloitteeseeni omaishoidon kehittämisestä saatu vastaus jäi liian yleiselle tasolle. Viittaukset hankkeisiin ja kokeiluihin eivät vastaa vaatimukseen selvittää omaishoidon nykytila ja luoda sen pohjalta kehittämisohjelma. Myös palvelusetelien käytössä on alueellisia eroja – esimerkiksi omaishoitajien vapaiden aikaiset palvelut eivät ole tasapuolisesti saavutettavissa. Tarvitsemme konkreettisia mittareita ja sitoutumista todellisiin parannuksiin.

Loma-aikojen hoito ei saa unohtua

Erityistä tukea tarvitsevien lasten loma-ajan hoitoa koskenut aloitteeni ei edennyt valtuustoon allekirjoittajamäärän takia, mutta asia on tärkeä monille perheille. Turvallinen, tuttu ja jatkuva hoitopaikka lapselle on paitsi inhimillinen ratkaisu, myös tehokas tapa tukea vanhempien jaksamista. Hallinnon tulee olla mahdollistaja, ei este.

Lastensuojelu kaipaa selkeää suuntaa – ei hallintokieltä

Valitettavasti valtuustokysymykseen lastensuojelun tilanteesta saatu vastaus jäi abstraktiksi ja yleisluontoiseksi. Ilman konkreettisia linjauksia ja avointa analyysiä vaarana on, että valtuustokysymykset jäävät pelkäksi muodollisuudeksi. Silti olen valmis antamaan uudelle viranhaltijalle aikaa – mutta odotuksena on selkeä suunnitelma ja lasten edun todellinen huomioiminen päätöksenteossa.

Ehkäisevä työ ja arjen inhimillisyys ansaitsevat paikkansa

Kannatin kokouksessa esityksiä, jotka tähtäävät huumekuolemien ehkäisyyn ja arjen parantamiseen mm. Olarinluoman tilapäismajoituksen asiakkaille. Päivittäinen lämmin ateria ei ole pelkkä kustannus, vaan investointi ihmisen hyvinvointiin ja toipumispolkuun.

Katse eteenpäin – tehdään yhdessä parempaa

Olen jättänyt toivomuksen, että aluevaltuusto laatii arvion omaishoidon ja erityisen tuen lasten palveluiden kattavuudesta ja vaikuttavuudesta. Kehittämistoimille tarvitaan aikataulut, mittarit ja avoin seuranta. Valtuustoaloitteet eivät saa jäädä muodollisuuksiksi – ne ovat väline arjen parantamiseen.

Hyvinvointialueemme slogan on: “jotta länsiuusimaalaiset voivat hyvin”. Sen on koskettava jokaista – myös omaishoitajia, erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja heidän perheitään.

Lotta Paakkunainen
Aluevaltuutettu
Tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen
Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän varapuheenjohtaja