Syksyn kuulumiset Länsi-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmästä

Länsi-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Marjut Frantsi-Lankia summaa syksyn toiminnan aktiiviseksi ja päätöksenteon kannalta merkittäväksi. Uusi valtuustokausi, tiiviit neuvottelut, vierailut palveluyksiköihin ja taistelu lähipalveluista ovat pitäneet ryhmän liikkeessä. Haastattelussa Frantsi-Lankia kertoo syksyn haasteista ja onnistumisista, ryhmän tavoitteista sekä omasta motivaatiostaan aluepolitiikan vaativassa mutta tärkeässä tehtävässä.

Miten kuvailisit kulunutta syksyä puheenjohtajan näkökulmasta omassa aluevaltuustoryhmässäsi?

Uusi aluevaltuustokausi alkoi kesäkuussa. Saimme vaaleissa yhden lisäpaikan, mikä tarkoitti ryhmän koon kasvamista kahdeksaan (4 varsinaista ja 4 varaa). Saimme myös kokoaikaisen aluehallituspaikan, joten tiedonkulku parani siten merkittävästi. Valtuustoryhmässä jatkaa lisäkseni vain yksi edellisen kauden valtuutettu ja yksi varavaltuutettu, uudistuimme siis reippaasti. Isoja neuvottelu- ja päätösasioita on syksyllä ollut käsittelyssä palveluiden uudistamisen strategia sekä ensi vuoden talousarvio. Molemmissa neuvottelutuloksissa olemme mukana. Niiden puitteissa ryhmä myös kokoontui tiiviimmin, lähinnä Teamsilla. Muuten ryhmän kokoukset ovat liittyneet aluevaltuuston kokouksiin, joita on harvakseltaan.

Ryhmä on jatkanut myös säännöllisiä vierailukäyntejä eli tutustumme yksiköihin, jotka ovat ajankohtaisesti kiinnostavia tai lakkautusuhan alla. Alkusyksystä kävimme tutustumassa Raaseporin sairaalaan sekä HUS:n oikeuspsykiatriseen yksikköön ja loppusyksystä Lohjalla sijaitsevaan vammaisten päivätoimintayksikköön. Vierailut antavat meille hyvää näköalaa ja tietoa palveluiden tilanteesta laajalla alueellamme ja tukevat päätöksentekoa.

Haasteena on ollut löytää ryhmälle yhteistä aikaa kokoontumisille niin, että mahdollisimman moni voisi kokouksiin osallistua. Erityisesti läsnäkokousten järjestäminen haastavaa. Onneksi on mahdollisuus kokoontua myös etänä.

Millä tavoin alueesi erityispiirteet ovat vaikuttaneet ryhmän toimintaan?

Länsi-Uusimaa on väestöpohjaltaan Helsingin jälkeen suurin Uudenmaan hyvinvointialueista ja alue on myös laaja Espoosta Hankoon ja Inkoosta Karkkilaan. On yksi suuri ja aluetta hallitseva kaupunki ja sen lisäksi muutama keskisuuri ja muutama pieni kunta. On maaseutumaista asutusta ja ruotsinkielinen rannikkoalue.

Ryhmässämme on edustettuna 6/10 alueen kunnasta eli Espoo, Kirkkonummi, Lohja, Vihti, Karkkila ja Siuntio. Ryhmän jäseniltä saamme hyvin tietoa eri kuntien tosiasiallisista tilanteista.

Miten olette pitäneet Keskustan arvot ja tavoitteet esillä päätöksenteossa?

Olen ja olemme systemaattisesti puolustaneet lähipalveluja sekä ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja. Myös hoidon jatkuvuuden kehittäminen on meille tärkeää. Uskomme, että nämä tuovat kustannustehokkuutta ja edistävät länsiuusmaalaisten hyvinvointia parhaiten. Vallalla olevaa palveluiden keskittämissuuntausta vastustamme.

Haasteita riittää, mutta taistelemme arvojemme ja tavoitteiden eteen. Kuten sanottu, haluamme lähipalveluiden säilyvän, mutta olemme näissä kysymyksissä kuten Karjalohja-Sammatin terveyspalveluiden tai Siuntion asumispalveluyksikön säilyttämisessä jääneet vähemmistöön. Näistä toki päätettiin viime kaudella. Tällä kaudella vastaavia päätöksiä ei toistaiseksi ole ollut, mutta 6/24 tehty palveluverkkosuunnitelma uhkaa tuoda vastaavia asioita meille myös jatkossa eteen.

Haastetta on tähän asti käytännössä ollut myös riittävistä ehkäisevistä ja varhaisen tuen palveluista koska niistä valitettavasti on ollut tiukassa taloudellisessa tilanteessa helpointa säästää.

Lisäksi esimerkiksi syksyn neuvotteluissa strategiassa ja talousarviossa toimimme arvojemme mukaan kuten muutenkin. Toki kompromissejakin jouduimme hyväksymään, mutta tärkeimpinä pitämiämme asioita saimme myös eteenpäin.

Viime kaudella iso asia oli palveluverkkosuunnitelma, josta päätettiin 6/24. Se heijastuu pitkälle tähänkin kauteen. Emme silloin hyväksyneet esitettyjä ja lopulta ryhmien kesken sovittuja palvelujen keskittämisiä. Esitimme muutosta useassa kohdin, mutta valitettavasti jäimme silloin vähemmistöön. Myös hallintosääntöuudistuksessa pyrimme lisäämään aluevaltuuston valtaa, mutta tässä emme pienenä ryhmänä onnistuneet.

Mitkä ovat olleet ryhmänne merkittävimmät aloitteet?

Tänä syksynä on ollut yksi aluevaltuuston kokous, emmekä silloin jättäneet aloitteita. Aiemmin olemme jättäneet aloitteita mm. omaishoidosta, ikäihmisten vajaaravitsemuksen seulonnasta ja hoidosta sekä ikäihmisten toimintakyvyn tukemisesta.

Pyrimme pitämään asioita aktiivisesti esillä eri tilanteissa. Kovin menestyksekkäitä aloitteet eivät toistaiseksi ole olleet, mutta pidämme näitä asioita esillä toistuvasti myös jatkossa.

Millä tavoin olette pitäneet yhteyttä alueen asukkaisiin ja sidosryhmiin?

Vierailemme ajankohtaisesti mielenkiintoisissa palveluyksiköissä aina kun saamme yhteisen ajan sopimaan kalentereihin. Asukkaiden kanssa jokainen ryhmän jäsen käy varmasti aktiivisesti keskustelua omilla tahoillaan, ryhmänä yleisötilaisuuksia meillä ei syksyllä ole ollut, toki pyrimme osallistumaan kuntayhdistysten tilaisuuksiin mukaan. Lisäksi pyrimme kirjoittamaan aktiivisesti hyvinvointialueen asioista paikallislehtiin, verkkosivuille ja someen.

Yhteistyö muiden ryhmien kanssa sujuu hyvin eri suuntiin asiasta riippuen. Isoja erimielisyyksiä ei ainakaan tällä kaudella ole toistaiseksi eri ryhmien välillä ollut. Tähän myös varmaan vaikuttaa se, että alueemme taloudellinen tilanne on nyt parempi, mikä mahdollistaa ei vain säästämistä vaan myös palveluiden kehittämisen.

Mitkä ovat ryhmänne tärkeimmät tavoitteet loppuvuodelle ja ensi vuodelle?

Sovimme ensi vuoden tavoitteista ja toiminnasta suunnittelukokouksessa joulukuussa. Pääsääntöisesti tulemme jatkamaan hyväksi kokemaamme linjaa lähipalveluiden sekä ehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden puolustamisessa. Myös pelastustoimen palveluiden riittävyys ja asianmukaisuus on meillä ”erityistarkkailussa”.

Ryhmää huolettaa erityisesti erinomaisesti toimivien pienten yksiköiden lakkauttaminen tai hyvien ja tuloksellisten toimintakäytäntöjen heikentäminen kuten Lohjan ankkuritoiminta. Myös omaishoitajien jaksamisen tuen riittävyydestä olemme huolissamme. Näitä asioita tulemme pitämään aktiivisesti esillä myös jatkossa.

Jos saisit nostaa yhden asian, jonka haluat viedä maaliin ennen seuraavia vaaleja, mikä se olisi?

On monia aiheita, joita haluamme viedä ns. maaliin ennen seuraavia vaaleja. Esimerkkeinä voin mainita hoidon jatkuvuuden parantaminen omalääkärimallilla, lähineuvoloiden säilyminen, parempi ikäihmisten toimintakyvyn tuki, riittävä oppilashuolto ja mielenterveyden tuki nuorille, yhteistyön kehittäminen kuntien ja järjestöjen kanssa jne.…Sekä se, että digipalvelujen yleistyessä varmistetaan riittävät läsnäpalvelut niitä tarvitseville.

Tulevaisuudessakin on pidettävä tiukasti kiinni omista tavoitteista lähipalveluiden ja reuna-alueiden palveluiden varmistamisessa. Erityisesti lääkäripalvelut, neuvolat ja ikäihmisten asumispalvelut on järjestettävä niin, että ne ovat helposti saavutettavissa.

Miten pidät yllä omaa motivaatiotasi tässä tehtävässä?

Ensinnäkin voin todeta, että yksi henkilökohtaisesti palkitsevimmista hetkistä puheenjohtajana tänä syksynä on ollut strategianeuvottelut. Terveydenhuolto on ominta substanssiani ja osaamisaluetta, siksi motivaatiota kyllä riittää.

Olen kovin huolissani nykyisistä maan hallituksen linjauksista tukea terveysbisnestä ja kurjistaa hyvinvointialueita. Pelkään meidän julkisen sosiaali- ja terveydenhuoltomme heikkenevän entisestään, jos tämä linja jatkuu.

”Hyvinvointialuetta ei rakenneta yksin. Yhteistyöllä, kuuntelemalla ja rohkeilla päätöksillä voimme varmistaa, että Länsi-Uusimaa toimii – kaikille asukkailleen.”

Marjut Frantsi-Lankia on Länsi-Uudenmaan Keskustan aluevaltuutettu ja aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja, joka on toiminut politiikassa pitkään – kunnanvaltuutettuna jo vuodesta 1995 ja aluevaltuustossa nyt toista kautta. Lisäksi hän toimii Kirkkonummen kunnanvaltuutettuna.

Haastattelija: Nina From