Turvallisuus on myös valoa, vettä ja toimiva netti

Kun puhumme turvallisuudesta, mieleen nousevat helposti poliisi, paloauto ja ambulanssi. Kuitenkin yhtä lailla turvallisuutta on se, että kotona pistorasiasta tulee sähköä, hanasta vettä ja nettiyhteys toimii. Kaikki nämä perustuvat kriittiseen infrastruktuuriin, jonka toimivuus on nykypäivän arjen edellytys. Ilman näitä perusasioita emme me ihmiset enää pärjää, siksi niiden toimivuus on yhtä lailla myös turvallisuuskysymys.

Esimerkkinä omasta ammatistani katsoen, Suomen sähköverkko on maantieteellisesti laaja eikä sitä ole koskaan mahdollista suojata täydellisesti. Myrskyt, viat ja myös hybridivaikuttamisen uhat voivat horjuttaa toimintavarmuutta. Siksi sähkö verkon ylläpito ja jatkuva varautuminen on välttämätöntä. Eikä turvallisuus ole vain kypärää ja varusteita, vaan myös sitä, että arki sujuu ilman sähkökatkoja. Ja myös sitä, että pärjäämme, jos sähkökatko kuitenkin tulee.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella varautuminen näkyy konkreettisesti. Sairaalat tarvitsevat varavoimaa, hoivakodit ja kotihoidon kriittiset laitteet eivät saa jäädä sähköttömäksi ja pelastus laitoksen on kyettävä toimimaan kaikissa oloissa. Viranomaiset harjoittelevat näitä tilanteita, mutta varautuminen kuuluu myös meille jokaiselle. Jokainen voi kotonaan miettiä, miten pärjäisi ilman sähköä, vettä tai nettiä.

Suosittelen joskus viettämään sähköttömän tai netittömän päivän perheen kesken. Pelkästään sen kokeileminen herättää varmasti ajatuksia ja voi olla samalla arvokas yhteinen kokemus, jonka opeilla voi kasvattaa omaa valmiuttaan mahdollisiin oikeisiin häiriötilanteisiin.

Keskustan näkökulmasta katsottuna turvallisuus ei ole myöskään vain suurten kaupunkien tai toisaalta maa seudun asia. Se on meidän kaikkien yhteinen asia. Kun huolehdimme kotimaisesta energiasta ja omavaraisuudesta, huolehdimme samalla koko maan turvallisuudesta, riippumatta siitä, asummeko espoolaisessa kerrostalossa tai Hangon saaristossa. Turvallisuus ei tunne postinumeroa.

Turvallisuus rakentuu jo pienistä teoista kotona, mutta myös isoista ratkaisuista yrityksissä ja julki silla toimijoilla. Meidän tehtävämme päättäjinä on varmistaa, että viranomaiset kestävät poikkeustilanteita, isoja tai pieniä. Jokaisen länsiuusimaalaisen tehtävä taas on huolehtia siitä, että arjessa pärjää – myös silloin, kun pistorasiasta ei tule sähköä.

Tommi Halkosaari
aluevaltuutettu
aluehallituksen jäsen
Länsi-Uusimaa, Espoo

Nostamme viikoittain esiin Keskustan Uudenmaan aluevaltuutettujen ja -varavaltuutettujen näkemyksiä oman alueensa hyvinvointialueiden ajankohtaisista ja merkittävistä kysymyksistä. Kirjoitukset on julkaistu Länsiapila-lehdessä (Länsi-Uusimaa), Keula-lehdessä (Keski-Uusimaa) sekä Itä-Uudenmaan Uutiset -lehdessä (Itä-Uusimaa).

Mikäli haluat oman lehden, olethan yhteydessä kunkin alueen Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajaan (Marjut Frantsi-Lankia, Matti Korkiakoski, Kristian Forsman).

Lue seuraavaksi

Omaishoitajien työnohjaus on arvokas innovaatio ja esimerkki toimivasta kehittämisestä
Minulla oli ilo ja kunnia olla kutsuttuna Hiiden Omaishoitajat ry:n tilaisuuteen, jossa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle luovutettiin Omaishoitoliiton myöntämä tunnustus omaishoitoinnovaatioteosta. Tunnustus myönnettiin omaishoitajien työnohjauksesta, aidosti merkittävästä ja tarpeesta syntyneestä innovaatiosta.
29.1.2026 / Länsi-Uusimaa
Hyvinvointialue arviointimenettelyssä – syyt ja seuraavat askeleet
Kesäkuussa aluevaltuustomme sai yllättävän tiedon: Itä-Uudenmaan hyvinvointialue joutuu valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn. Alun perin kriteerien piti täyttyä vasta myöhemmin, mutta kahden ensimmäisen vuoden aikana kertynyt alijäämä – yhteensä 83 miljoonaa euroa – nopeutti tilannetta. Lisäksi vuodelle 2025 budjetoitu ylijäämä oli kesään mennessä kääntynyt alijäämäksi. Nyt loppuvuodesta alijäämä on asukasta kohden laskettuna lähes 1000 euroa, mikä on kolmanneksi eniten Suomessa. Kärkisijoilla ovat Keski-Suomi ja Lappi, jotka ovat myös arviointimenettelyssä.
28.1.2026 / Itä-Uusimaa
Vantaan ja Keravan aluehallituksen terveiset – aiheena järjestöavustukset
Viikko 4/2026 oli ensimmäinen varsinainen kokousviikko luottamustehtävissä joulutauon jälkeen. Maanantaina kokoontui Vantaan kaupunginhallituksen konsernijaosto ja tiistaina Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallitus. Torstaina oli kaupunginvaltuustolle pidettävä selostustilaisuus, ja varsinainen valtuuston kokous oli maanantaina 26.1.
27.1.2026 / Uutiset
EtusivuLänsi-UusimaaTurvallisuus on myös valoa, vettä ja toimiva netti