Uusi kausi, yhteinen suunta – tavoitteet Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen uusi valtuustokausi käynnistyy tilanteessa, jossa talouden paineet kasvavat samaan aikaan, kun asukkaat odottavat sujuvia ja saavutettavia palveluja arkeensa. Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä lähtee kauteen vahvistuneena: ryhmä sai viime vaaleissa lisäpaikan, ja tiedonkulku aluehallituksen ja valtuustoryhmän välillä on aiempaa parempaa.

Ryhmän puheenjohtaja Marjut Frantsi-Lankia kokoaa haastattelussa Keskustan yhteisen näkemyksen alkaneen kauden painopisteistä: lähipalveluiden turvaamisesta, ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistamisesta ja pitkäjänteisestä, vastuullisesta päätöksenteosta koko Länsi-Uudenmaan näkökulmasta.

Lähtötilanne: talous ja palveluiden toimivuus testissä

Tällä hetkellä hyvinvointialuetta haastaa erityisesti rahoituslain uudistus. Esitetyssä muodossa se kiristäisi Länsi-Uudenmaan rahoitusta pysyvästi yli 100 euroa asukasta kohden, joka heijastuisi väistämättä palvelutasoon. Jo nyt arjen haasteet näkyvät muun muassa yhteydensaannissa ja hoidon jatkuvuudessa, ehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden riittävyydessä sekä ikäihmisten hoivan eri portailla, kun kriteerejä kiristetään.

Alkaneella kaudella Keskusta korostaa myös ryhmätyön systemaattisuutta: vierailut toimintayksiköissä tuovat päätöksenteon tueksi käytännön tietoa, ja tärkeiksi koettuja tavoitteita on vietävä eteenpäin johdonmukaisesti, kerta toisensa jälkeen.

Keskustan kärkiteemat valtuustokaudelle

Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän valtuustokauden kolme ydintavoitetta ovat:

• Apua on saatava nopeasti ja läheltä
• Ikääntyvällä on oikeus arvokkaaseen elämään
• Esteetön arki ja toimivat palvelut on turvattava kaikille

Kantavana linjana ryhmässä korostuu ennaltaehkäisevien palvelujen ja varhaisen tuen vahvistaminen. Kun apu on oikea-aikaista ja helposti saavutettavaa, voidaan vähentää raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta ja ennen kaikkea parantaa ihmisten arkea ja luottamusta palveluihin.

Lähipalvelut ja digipalvelut rinnakkain

Länsi-Uusimaa on laaja ja moninainen alue. Siksi Keskusta painottaa, että lähipalvelut (kivijalkapalvelut) on turvattava myös alueen reuna-alueilla, vaikka digipalveluja kehitetään samanaikaisesti. Digiasiointi voi sujuvoittaa palvelua ja tukea saavutettavuutta, mutta se ei voi kokonaan korvata kasvokkain tapahtuvaa palvelua.

Taloudellisesti haastavassa tilanteessa ratkaisuja haetaan vaikuttavuudesta: kun avun tarvitsijalla on matala kynnys ja tuki löytyy ajoissa, vähenee kalliiden hoitojen tarve (esimerkiksi erikoissairaanhoidossa tai lastensuojelun laitoshoidossa). Tämän lisäksi hoidon jatkuvuuden parantaminen, esimerkiksi omalääkärimallin tavoitteiden kautta, on keskeinen keino palvelun laadun ja kustannusten hallintaan.

Päätöksenteon painopisteet: jatkuvuus, varhainen tuki ja varautuminen

Käytännön päätöksenteossa Keskusta haluaa vaikuttaa erityisesti:

• hoidon jatkuvuuteen ja yhteydensaannin parantamiseen
• lastensuojelun avohuollon toimivuuteen
• neuvola- ja kouluterveydenhuollon vahvistamiseen
• ikääntyvien toimintakyvyn varhaiseen tukeen ja riittävään hoivaan
• riittävään varautumiseen

Lisäksi ryhmä korostaa, että palvelujen kehittämisen tulee lähteä todellisesta palvelutarpeesta ja vahvistaa asiakaslähtöisyyttä.

Talous: viisaat säästöt, ei lyhytnäköisiä leikkauksia

Keskustan viesti taloudesta on selkeä: palveluissa pätee sama periaate kuin arjessa: “köyhän ei kannata ostaa halpaa.” Laadukas hoito ja osaava oma henkilöstö vaativat panostuksia, mutta pitkällä aikavälillä ne ovat taloudellisesti kestävimpiä ratkaisuja, kun ihmisten hyvinvointi ja luottamus palveluihin vahvistuvat.

Säästöjä ja sopeutuksia on tehtävä vastuullisesti, mutta myös kauas katsoen. Lyhyen aikavälin leikkaukset voivat aiheuttaa suurempia kustannuksia myöhemmin. Ryhmä nostaa esiin myös henkilöstön asiantuntemuksen: arjen työssä nähdään hukat, toimimattomuudet ja parhaat käytännöt, joita kannattaa hyödyntää kehittämisessä.

Avoimuus ja yhteistyö rakentavat luottamusta

Luottamusta vahvistetaan osallistamalla asukkaita ja henkilöstöä sekä viestimällä aktiivisesti myös vaikeista päätöksistä. Rehellisyys, palvelun saatavuus, laatu, asiakaslähtöisyys ja hoidon jatkuvuus ovat luottamuksen perusta ja myös tuttu henkilöstö lisää turvallisuuden tunnetta.

Keskusta korostaa lisäksi yhteistyötä yli puoluerajojen. Yhteinen keskustelu, neuvottelut ja toisten arvostaminen vahvistavat toimintakykyä. Samalla Frantsi-Lankia näkee, että tulevina vuosina aluevaltuuston roolia päätöksenteossa on syytä vahvistaa, jotta päätösvalta ei kasaannu liiaksi aluehallitukselle.

Katse tulevaan: systemaattista työtä ja asukkaiden ääni mukaan

Puheenjohtaja lähtee valtuustokauteen hyvin odotuksin erityisesti strategia- ja talousarvoneuvotteluiden kokemuksen perusteella, vaikka uudet säästöuhat luovat epävarmuutta tulevaan. Kauden päättyessä tavoitteena on, että Keskustan aluevaltuustoryhmä näyttäytyy aktiivisena, siltoja rakentavana ja pitkäjänteisenä toimijana, joka kehittää palveluja ja lisää asiakaslähtöisyyttä koko hyvinvointialueella.

Tärkein viesti asukkaille kauden alussa on yksinkertainen: antakaa palautetta. Epäkohdista kannattaa viestiä aktiivisesti. Myös hyvistä kokemuksista saa kertoa.

Suuri kiitos Länsi-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Marjut Frantsi-Lankialle haastattelusta.

Nina From
aluekoordinaattori
Uudenmaan Keskustan piiri ry

Kuvassa ovat aluevaltuutetut Wasström Maritta, Sanna Rantanen, Kari Viherkanto, Mia Sundström, Marjut Frantsi-Lankia, Lotta Paakkunainen, Tommi Halkosaari ja AK. Nina From. Kuvasta puuttuu aluevaltuutettu Heidi Nordman.