Miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia

Miten tuemme lasten ja nuorten hyvinvointia

Keskustan Vantaa-Keravan aluevaltuustoryhmä kokoontui maailman mielenterveyspäivänä 10.10. Tikkurilassa sijaitsevaan kahvilaan keskustelemaan lasten ja nuorten mielenterveydestä.

Asiantuntijapaneeliin osallistuivat Johanna Kujala Mieli ry:stä, eduskunnan nuorin kansanedustaja Keskustan Olga Oinas-Panuma sekä Hanna Mikkonen, lasten, nuorten ja perheiden toimialajohtaja Vantaa-Keravan hyvinvointialueelta.

Paneelikeskustelun vetäjänä toimi Keskustan aluevaltuustoryhmän varavaltuutettu, veropolitiikan asiantuntija Tuomas Vanhanen.

Kouluissa ja päiväkodeissa on tunnetaitoja harjoiteltu osana opetussuunnitelmaa jo yli 10 vuoden ajan. Se näkyy lasten ja nuorten arjessa.

Haasteena tänä päivänä ovat erityisesti kasvuympäristön kuormittavuus ja sosiaalisen yksinolon mukanaan tuoma ahdistuneisuus. Korona aika aiheutti haasteita erityisesti nuorille. Tärkeään kehitysvaiheeseen kuuluva itsenäistymisprosessi hankaloitui, vertaistuki väheni ja sosiaaliset taidot ruostuivat, kun ei tärkeitä taitoja päässyt harjoittelemaan. Lapset säilyivät paremmin, heille tiivis perheyhteisö oli riittävä.

Suomi on mielenterveysmenoissa Euroopan takapajula. Terveydenhuollon käyttömenoista vain viisi prosenttia investoidaan mielenterveyden hoitamiseen. Muun Euroopan tasolle pääsyyn vaaditaan miljardin euron satsaus. Lisäksi Suomessa on Euroopan kuormittuneimmat vanhemmat. Ongelman korjaamiseksi on muutettava yhteiskunnan rakenteita ja tehtävä työelämäratkaisuja.

Suomessa syntyvyys on huolestuttavan alhaisella tasolla. Meillä ei saavuteta sellaista lapsilukua mitä perheet haluavat. Yhteiskunnan elinvoiman kannalta on tärkeää löytää keinot syntyvyyden lisäämiseen.

Mielenterveyshaasteiden alueelliset erot Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ovat varsin pieniä. Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, toisaalta vakavasti oireilevien määrä on alkanut kasvaa. Yhteiskunnan polarisoituminen näkyy yhä selkeämmin. Suurimpina syinä ongelmien kasvuun ovat sosiaalisen median aiheuttamat ulkonäkö- ja menestymispaineet, kaupungistumisen vaikutukset ja juurettomuus.

Kaikki panelistimme korostivat perheen ja vanhempien vastuuta kasvatusprosessissa. Yleisessä keskustelussa perheiden asema jää liian usein varjoon, vastuu ongelmista työnnetään herkästi viranomaisille.

Vanhemmilla on kasvatustehtävä ja vastuu ennaltaehkäistä lapsiin kohdistuvia haasteita. Koulut ja päiväkodit tukevat vanhempien kasvatustehtävää. Erilaisiin haasteisiin on tarjolla opiskeluhuollon tarjoamaa tukea. Jos tarjottu apu ei riitä, otetaan sosiaalihuolto avuksi.

Eduskunnassa huoli kohdistuu hallituksen leikkauksiin. Säästöjä pitää syntyä mutta ei keinolla millä hyvänsä. Järjestöavustuksista leikataan kolmasosa, ammatilliseen koulutukseen kohdistuu säästöpaineita ja hyvinvointialueet ajetaan taloudelliseen ahdinkoon. Hallituksen on vakavasti harkittava perheiden asemaa heikentävien leikkausten perumista.

Illassa löytyi myös konkreettisia ratkaisuehdotuksia nuorison mielenterveyshaasteisiin. Terapiatakuu täytyy ulottaa koskemaan koko väestöä.  Työelämää säätelevää työaikasuojelua pitää kohdistaa myös opiskelijoihin, etteivät viikot veny tuntimäärältään liian pitkiksi. Kolmantena asiana nostettiin esiin mielenterveyden Pohjois-Karjala projekti. Mallissa vahvistetaan mielenterveysosaamista ja viestinnän monikanavaisuutta.

Koulukiusaamista on ryhdyttävä torjumaan pontevammin, harrastustoiminta pitää mahdollistaa kaikille ja toimiva arki tulisi ulottaa sinne missä ihmiset haluavat elää. Lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä työtä ja useamman hallituskauden yli menevää parlamentaarista sitoutumista.

Panelistit haluavat palauttaa oppimisympäristöihin pienemmät ryhmäkoot. Pienen lapsen ei tarvitse osata itsearviointia eikä liian varhain tarvitse vielä pärjätä itse. Muistetaan, että aikuinen johtaa tätä päivää, antaa rajoja ja valvoo. Lapsi voi keskittyä itselleen olennaiseen: leikkiin ja kavereihin.

Vantaa-Keravan aluevaltuustoryhmään kuuluvat valtuutetut Pirjo Luokkala, Timo Laaninen ja Inna Kallioinen. Varavaltuutettuja ovat Tuomas Vanhanen, Tuomo Suihkonen ja Marja Airaksinen.

(artikkelikuva: Rodeo)

Lue seuraavaksi

Yhteistyötä, vaikuttamista ja työtä arvot edellä – Keskustan aluevaltuustoryhmät Uudellamaalla
Kulunut syksy on ollut Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmille uuden rakentamisen, tiivistyvän yhteistyön ja vaikuttamistyön aikaa. Aluevaltuustokauden aikana on vahvistettu ryhmien välistä yhteistyötä, lisätty näkyvyyttä viestinnän, markkinoinnin ja tapahtumien kautta sekä tehty pitkäjänteistä, usein jopa näkymätöntä työtä alueiden asukkaiden palvelujen ja hyvinvoinnin puolesta. Keskustan arvot – ihmislähtöisyys, läheisyys ja tasa-arvo – ohjaavat tätä työtä myös tulevaisuuden haasteiden edessä.
22.12.2025 / Itä-Uusimaa
Arvopohjaista vaikuttamista Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella
Olemme haastatelleet kaikkien neljän Uudenmaan hyvinvointialueen Keskustan aluevaltuustoryhmien puheenjohtajat ensimmäisen aluevaltuustokauden jälkeen. Tavoitteena on ollut saada kokonaiskuva siitä, millaisena puheenjohtajat ovat kokeneet uuden aluevaltuustotyön käynnistymisen, ryhmien johtamisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Tällä kertaa haastattelun kohde on Itä-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Kristian Forsman.
22.12.2025 / Itä-Uusimaa
Keskustan ryhmäpuheenvuoro, muutosesitykset ja kannatuspuheenvuorot Itä-Uudenmaan aluevaltuustossa 17.12.2025
Itä-Uudenmaan aluevaltuusto kokoontui 17.12.2025 käsittelemään hyvinvointialueen talousarviota ja taloussuunnitelmaa. Kokouksessa Keskustan aluevaltuutetut käyttivät ryhmäpuheenvuoron sekä esittivät muutosesityksiä ja kannatuspuheenvuoroja. Lisäksi Keskustan aluevaltuutetut käyttivät yksittäisiä puheenvuoroja muun muassa palveluverkon, tietojärjestelmien sekä automaation ja tekoälyn investointien näkökulmista. Keskustan Itä-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän ryhmäpuheenvuoron käytti ryhmän puheenjohtaja Kristian Forsman. Puheenvuoroja käyttivät myös aluevaltuutetut Terhi Tikkala, Markus Pietikäinen, Outi Lankia ja Terhi Tikkanen.
19.12.2025 / Itä-Uusimaa
EtusivuUutisetMiten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia