Miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia

Miten tuemme lasten ja nuorten hyvinvointia

Keskustan Vantaa-Keravan aluevaltuustoryhmä kokoontui maailman mielenterveyspäivänä 10.10. Tikkurilassa sijaitsevaan kahvilaan keskustelemaan lasten ja nuorten mielenterveydestä.

Asiantuntijapaneeliin osallistuivat Johanna Kujala Mieli ry:stä, eduskunnan nuorin kansanedustaja Keskustan Olga Oinas-Panuma sekä Hanna Mikkonen, lasten, nuorten ja perheiden toimialajohtaja Vantaa-Keravan hyvinvointialueelta.

Paneelikeskustelun vetäjänä toimi Keskustan aluevaltuustoryhmän varavaltuutettu, veropolitiikan asiantuntija Tuomas Vanhanen.

Kouluissa ja päiväkodeissa on tunnetaitoja harjoiteltu osana opetussuunnitelmaa jo yli 10 vuoden ajan. Se näkyy lasten ja nuorten arjessa.

Haasteena tänä päivänä ovat erityisesti kasvuympäristön kuormittavuus ja sosiaalisen yksinolon mukanaan tuoma ahdistuneisuus. Korona aika aiheutti haasteita erityisesti nuorille. Tärkeään kehitysvaiheeseen kuuluva itsenäistymisprosessi hankaloitui, vertaistuki väheni ja sosiaaliset taidot ruostuivat, kun ei tärkeitä taitoja päässyt harjoittelemaan. Lapset säilyivät paremmin, heille tiivis perheyhteisö oli riittävä.

Suomi on mielenterveysmenoissa Euroopan takapajula. Terveydenhuollon käyttömenoista vain viisi prosenttia investoidaan mielenterveyden hoitamiseen. Muun Euroopan tasolle pääsyyn vaaditaan miljardin euron satsaus. Lisäksi Suomessa on Euroopan kuormittuneimmat vanhemmat. Ongelman korjaamiseksi on muutettava yhteiskunnan rakenteita ja tehtävä työelämäratkaisuja.

Suomessa syntyvyys on huolestuttavan alhaisella tasolla. Meillä ei saavuteta sellaista lapsilukua mitä perheet haluavat. Yhteiskunnan elinvoiman kannalta on tärkeää löytää keinot syntyvyyden lisäämiseen.

Mielenterveyshaasteiden alueelliset erot Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ovat varsin pieniä. Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, toisaalta vakavasti oireilevien määrä on alkanut kasvaa. Yhteiskunnan polarisoituminen näkyy yhä selkeämmin. Suurimpina syinä ongelmien kasvuun ovat sosiaalisen median aiheuttamat ulkonäkö- ja menestymispaineet, kaupungistumisen vaikutukset ja juurettomuus.

Kaikki panelistimme korostivat perheen ja vanhempien vastuuta kasvatusprosessissa. Yleisessä keskustelussa perheiden asema jää liian usein varjoon, vastuu ongelmista työnnetään herkästi viranomaisille.

Vanhemmilla on kasvatustehtävä ja vastuu ennaltaehkäistä lapsiin kohdistuvia haasteita. Koulut ja päiväkodit tukevat vanhempien kasvatustehtävää. Erilaisiin haasteisiin on tarjolla opiskeluhuollon tarjoamaa tukea. Jos tarjottu apu ei riitä, otetaan sosiaalihuolto avuksi.

Eduskunnassa huoli kohdistuu hallituksen leikkauksiin. Säästöjä pitää syntyä mutta ei keinolla millä hyvänsä. Järjestöavustuksista leikataan kolmasosa, ammatilliseen koulutukseen kohdistuu säästöpaineita ja hyvinvointialueet ajetaan taloudelliseen ahdinkoon. Hallituksen on vakavasti harkittava perheiden asemaa heikentävien leikkausten perumista.

Illassa löytyi myös konkreettisia ratkaisuehdotuksia nuorison mielenterveyshaasteisiin. Terapiatakuu täytyy ulottaa koskemaan koko väestöä.  Työelämää säätelevää työaikasuojelua pitää kohdistaa myös opiskelijoihin, etteivät viikot veny tuntimäärältään liian pitkiksi. Kolmantena asiana nostettiin esiin mielenterveyden Pohjois-Karjala projekti. Mallissa vahvistetaan mielenterveysosaamista ja viestinnän monikanavaisuutta.

Koulukiusaamista on ryhdyttävä torjumaan pontevammin, harrastustoiminta pitää mahdollistaa kaikille ja toimiva arki tulisi ulottaa sinne missä ihmiset haluavat elää. Lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä työtä ja useamman hallituskauden yli menevää parlamentaarista sitoutumista.

Panelistit haluavat palauttaa oppimisympäristöihin pienemmät ryhmäkoot. Pienen lapsen ei tarvitse osata itsearviointia eikä liian varhain tarvitse vielä pärjätä itse. Muistetaan, että aikuinen johtaa tätä päivää, antaa rajoja ja valvoo. Lapsi voi keskittyä itselleen olennaiseen: leikkiin ja kavereihin.

Vantaa-Keravan aluevaltuustoryhmään kuuluvat valtuutetut Pirjo Luokkala, Timo Laaninen ja Inna Kallioinen. Varavaltuutettuja ovat Tuomas Vanhanen, Tuomo Suihkonen ja Marja Airaksinen.

(artikkelikuva: Rodeo)

Lue seuraavaksi

Vierailut avaavat näkymiä palveluiden kehittämiseen
Vierailut palveluiden arkeen tarjoavat päätöksentekijöille tärkeää tietoa siitä, miten hyvinvointialueen palvelut toimivat käytännössä ja missä niiden kehittämistarpeet ovat. Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmä tutustui sekä yksityisen terveyspalveluntuottajan toimintaan Tikkurilassa että hyvinvointialueen omaan perheneuvolapalveluun, jossa keskiössä on nuorten psykososiaalinen tuki ja perheiden hyvinvointi.
13.3.2026 / Uutiset
Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmät yhteisessä lausunnossa hyvinvointialueiden rahoituksesta
Valtiovarainministeriö pyysi lausuntoja hallituksen esityksestä hyvinvointialueiden rahoitusmallin muuttamiseksi. Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmät valmistelivat asiasta yhteisen lausunnon, jossa nostetaan esiin rahoitusmallin muutoksiin liittyviä merkittäviä huolia.
12.3.2026 / Itä-Uusimaa
Kuulemmeko asukkaiden huolet arjen turvasta ja tulevaisuuden palveluista?
Tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan kokouksessa, maaliskuussa, käsittelimme laajoja kokonaisuuksia: palveluiden digitalisaatiota, Lunnan etenemistä, automaatiota sekä tulevan aluehyvinvointisuunnitelman painopisteitä. Yhtä tärkeää kuin järjestelmät ja rakenteet on kuitenkin se, mitä asukkaat itse kertovat arjestaan.
11.3.2026 / Länsi-Uusimaa
EtusivuUutisetMiten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia