Miten Vantaan ja Keravan hyvinvointialue nousi kriisistä mallialueeksi?

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tarina on poikkeuksellinen. Alkuvaiheen kriisistä ja kapina-alueen maineesta on muutamassa vuodessa noustu mallialueeksi, jonka talous on vahva ja toimintakulttuuri uudistuva. Miten tämä muutos tapahtui – ja mitä opimme matkalla?

Takana on kaksi intensiivistä päivää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen seminaarissa. Kolme pääviestiä oppimastani on:

• VaKe nousi kriisistä mallialueeksi.
• Yhteistyö ja osaaminen ratkaisivat.
• Suunta on toiveikas.

Matka kriisistä nousuun

Hyvinvointialueemme alkutaival ei ollut helppo. Alijäämä paisui, menot karkasivat ja olimme ensimmäisenä pyytämässä valtiolta lisärahaa – turhaan. Maine kapina-alueena oli ansaittu.

Mutta muutamassa vuodessa tilanne on kääntynyt. Nyt tulos näyttää noin 50 miljoonaa euroa plussaa, ilman että palveluita olisi romutettu. Tämä ei ole sattumaa, vaan määrätietoisen työn tulosta.

Rauhallisesti kiiruhtaen

Alusta asti olemme uudistaneet aluetta tavalla, joka ei vaaranna ihmisten perusoikeuksia heidän tarvitsemiinsa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kasvava väestö toi lisärahoitusta, mutta ratkaisevaa on ollut oma hallittu toiminta.

VaKessa tehdään syvällisiä tuotantotapa-analyysejä, jotka menevät paljon pintaa syvemmälle kuin pelkkä “oma vai osto” -vertailu. Ne vaativat resursseja ja osaamista, mutta ovat tuottaneet konkreettisia säästöjä ja vahvistaneet päätöksenteossa vaadittavaa tietopohjaa.

Uskallan väittää, että VAKE on tässä työssä maan paras.
Osaaminen kumuloituu, ja tämä tuottaa jatkossa yhä enemmän hyötyä.

Talouden näkymät ja rahoitusmalli

Seminaarissa keskustelimme laajasti myös talouden pitkän aikavälin näkymistä ja riskeistä. Julkinen keskustelu rahoitusmallin muutostarpeista on saanut välillä erikoisiakin sävyjä, joissa yksittäisiä yksityiskohtia, kuten pysyväisdiagnooseja, on ylikorostettu.

Vaikeuksissa olevia alueita pitää auttaa, mutta ei rankaisemalla niitä, jotka ovat onnistuneet. Kannusteita parantamiseen ei pidä romuttaa, eikä kasvavia alueita tule kohdella kaltoin.

VaKenkin näkökulmasta tarveperusteinen rahoitusmalli kaipaa hienosäätöä. Esimerkiksi sosiaalihuollon osalta olemme alusta lähtien saaneet selvästi vähemmän rahoitusta kuin mitä Aalto-yliopiston tekemä selvitys on pitänyt perusteltuna.

Muutosten on oltava ennustettavia ja tietoperustaisia. Äkkikäännökset johtavat vain uusiin ongelmiin toisaalla.

Näen kasvavan riskin, että maan hallitus onnistuu hajota ja hallitse -politiikallaan ajamaan hyvinvointialueet toisiaan vastaan, kun osa alueista on kovassa ahdingossa. Se olisi virhe.

Henkilöstö ja yhteistyö

Kävimme seminaarissa läpi myös henkilöstötilannetta ja työhyvinvointia. Seuraamme aluehallituksessa tarkasti, miten henkilöstö voi ja mitä he ajattelevat. Tapasimme myös HUSin johtoa, keskustelimme yhteistyöstä ja sen taloudesta sekä kävimme läpi alueen hankintaprosesseja ja -strategiaa.

Yksi VaKen ihmeen tärkeimmistä selityksistä on virkajohdon ja poliittisten ryhmien yhteinen suunta. Meillä suhtaudutaan avoimesti uusiin toimintatapoihin, ja ennen kaikkea henkilöstö on sitoutunut ja ammattiylpeä. Keskinäinen arvostus ja luottamus ovat avainasemassa.

Inspiroiva toimintakulttuuri

Tiedän, että parannettavaa riittää – palveluiden saatavuudessa, laadussa ja työnantajana toimimisessa. Mutta lähtötilanteeseen verrattuna olemme ottaneet isoja harppauksia eteenpäin. Ei vain taloudessa, vaan myös toimintakulttuurissa. Vuokratyötä on vähennetty, ja hoidon jatkuvuutta vahvistava omalääkäri- ja omatiimimalli etenee.

VaKen toimintakulttuurissa on jotain samaa henkeä kuin pääministeri Sipilän hallituksen aikakaudella, jolloin sain toimia erityisavustajana uusien toimintatapojen, digitalisaation ja kokeilujen parissa.

On inspiroivaa olla mukana organisaatiossa, jossa pyritään koko ajan parempaan, mutta hyväksytään myös se, että epäonnistumiset kuuluvat kehitykseen. Kuljetaan rohkeasti, mutta yhdessä, omaa tietä. Suunta on parempaan ja näkymä toiveikas.

Tuomas Vanhanen
aluevaltuutettu
Keskustan Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja