Piirin puheenjohtajana jatkaa Tuomo Suihkonen

Tuomo Suihkonen sai yksimielisen jatkovaltakirjan Uudenmaan piirin puheenjohtajana lauantaina Vantaalla pidetyssä piirikokouksessa. Varapuheenjohtajiksi valittiin Maritta Wasström Siuntiosta ja Heidi Mannelin Espoosta. Suihkonen on ammatiltaan luokanopettaja ja hän toimii tällä hetkellä pääluottamusmiehenä Keravalla. Hän on myös Keravan kaupunginvaltuuston jäsen. Suihkonen on toiminut piirin puheenjohtajana vuodesta 2022 lähtien. Piirikokous esitti häntä myös keskustan puoluehallituksen jäseneksi. Puoluehallituksen varajäseneksi piiri esittää varapuheenjohtaja Maritta Wasströmiä.

Piirikokous asetti myös ensimmäiset ehdokkaat ensi kevään aluevaaleihin.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle nimettiin 21 ehdokasta, Itä-Uudellemaalle neljä ehdokasta, Länsi-Uudellemaalle 18 ehdokasta ja Vantaan Keravan hyvinvointialueelle 19 ehdokasta.

Keski-Uudellemaalle nimettiin ehdokkaiksi Mäntsälästä Sinikka Ekonen, Tapio Havula, Kalevi Heinonen, Reijo Tilvis ja Jukka Tokola.

Hyvinkäältä asetettiin ehdolle Jaakko Haapamäki ja Marja-Leena Laine.

Tuusulasta pyrkivät aluevaltuustoon Merja Heikkonen (sit.), Jukka Kaikkonen, Iida Ketvel, Taina Ketvel, Mikko Laapotti, Salme Nepponen ja Erja Sarenius-Salmenkivi.

Nurmijärven ensimmäiset ehdokkaat ovat Matti Korkiakoski ja Anna-Liisa Lyytinen.

Järvenpäästä pyrkivät Tomi Passi, Anna Pulkkinen ja Kalevi Tihveräinen.

Ehdolle asetettiin lisäksi Tea Nieminen ja Johanna Tukiainen Pornaisista.

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustoon nimettiin ehdolle Kristian Forsman Myrskylästä, Rauna Kiiskinen ja Juho-Matti Nirvi Askolasta sekä Lenita Niemelä Loviisasta.

Länsi-Uudenmaan  ensimmäiset ehdokkaat ovat Kirsi Ferin, Liisa Jääskeläinen, Valtteri Markula, Kimmo Nikkonenja Lotta Paakkunainen Lohjalta.

Espoosta pyrkivät Tommi Halkosaari, Ahti Aarre Hurmalainen, Päivi Jouttimäki, Heidi Mannelin, Nelson Mansaray, Meri Raukunen, Vesa Sorasahi ja Tommi Virtanen.

Vihdistä asetettiin ehdolle Mikko Lasanen, Heidi Nordman, Sanna Rantanen (sit.) ja Susanna Tiirikainen.

Siuntiosta aluevaltuustoon pyrkii Maritta Wasström.

Vantaan Keravan hyvinvointialueen aluevaltuustoon asetettiin ehdolle Vantaan puolelta Katri Aalto, Tiina Arlin, Iikka Kantola, Nedjet Karadag, Juho Karjalainen, Anne Lehto, Pirjo Nykänen, Hannu Palmu, Lauri Porri, Juhani Sillanpää, Sami Tikkanen ja Piia Valta.

Keravan ensimmäiset ehdokkaat ovat Antti Honkanen, Timo Laaninen, Heikki Manninen, Juho Myllyniemi, Kari Ovaska, Sami Ronkola ja Tuomo Suihkonen.

Loput ehdokkaat nimeää piirihallitus. Keskustan tavoitteena on saada täydet ehdokaslistat kaikille neljälle Uudenmaan hyvinvointialueelle.

Piirikokous hyväksyi myös poliittisen kannanoton, jossa otettiin reippaasti kantaa demokratian tilaan, energiapolitiikkaan ja ympäristöpolitiikkaan. Piirikokous moitti hallituspuolueiden kannanottoja.

” Hallituspuolueiden taholta on esitetty syksyn aikana julkisuuteen, että aluevaltuustot voitaisiin lakkauttaa, tulevat aluevaalit ovat viimeiset ja virkamiehet ja aluehallitus riittää toteuttamaan kansanvaltaa tiukassa valtiovarainministeriön ja hallituksen ohjauksessa. Tällainen puhe on omiaan vähentämään kiinnostusta demokraattisiin vaaleihin.”

Piirikokouksen mielestä vaaleilla valituilla päättäjillä tulee olla todellista valtaa ja vaikutusmahdollisuus kuntalaisten ja alueiden palveluihin. Muutoin vaalit ovat turhat ja demokratia rapistuu. Kansalaiset eivät halua eikä uskalla ehdokkaiksi, joten kansanvalta ei toteudu lain tarkoittamalla tavalla.

Kannanotossa kannettiin myös huolta sähköverkon kapasiteetin riittävyydestä Uudellamaalla, jonne on tulossa paljon sähköä vaativia investointeja

”Suomeen tarvitaan kiireesti sähkömarkkinoille lisää ohjausta ja demokratiaa niin tuotannon, kulutuksen kuin sähköverkonkin suunnitteluun, sillä pian kiistellään siitä kuka saa ja kenelle annetaan”, piirikokous totesi.

Lisäksi kannanotossa moitittiin ympäristöpolitiikan vääristymiä:

”Suurin hiilipäästöjen tuottaja rakennusteollisuus ei ole vihreässä siirtymässä mukana ollenkaan. Yli kolmasosa koko Suomen päästöistä tulee rakennusteollisuudelta: maanrakentamisesta, purkutoimista, uudisrakentamisesta, ja materiaalien tuotannosta. Silti yhteiskuntamme kohdistaa säästöpaineita lähinnä liikenteeseen, lämmitykseen ja maa- ja metsätalouteen.”

Kannanoton mukaan kaupungit eivät ymmärrä rajoittaa rakentamista, eivätkä osaa suosia korjaamista. Näistä asioista ei edes keskustella.

”Jokainen uusi rakennus ja jokainen uusi tie on valtava hiilidioksidin päästölähde”, piirikokous muistutti.

Piirikokous arvosteli lisäksi vesistöjen kuormitusta koskevia päätöksiä.

”Ely jakaa entistä suurempia oikeuksia vesistöjen kuormittamiseen niin kunnille, kaivos- ja akkuteollisuudelle kuin muillekin teollisuuden aloille. Julkisuudessa vesistöjen tilasta vastuuta sysätään lähinnä haja-asutusalueen asukkaille ja maa- ja metsätaloudelle.”

”Kaikista suurimman vesistöjen kuormittajan yhdyskuntien viemärijätteen puhdistuksen tehostamista ei ole edistetty vuosikymmeniin, ja edelleen ympäristöluvat sallivat kuntien laskea jopa puhdistamatonta jätettä suoraan järviin, jokiin tai mereen. Ympäristönsuojelu ja erityisesti vesistöjen suojelu tarvitsee ihan uutta avoimuutta ja rehtiä keskustelua siitä, mitä jätettä puhdistetaan ja kenen jäljet saa näkyä.”

Piirikokous otti vielä kantaa yhteen alueelliseen kysymykseen arvostelemalla HUS:n ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päätöstä Lohjan aluesairaalan synnytysosaston lakkauttamisesta.

Kannanotto kokonaisuudessaan:

Keskusta puolustaa demokratiaa, avointa energiapolitiikkaa ja kokonaisympäristövastuuta

Hallituspuolueiden taholta on esitetty syksyn aikana julkisuuteen, että aluevaltuustot voitaisiin lakkauttaa, tulevat aluevaalit ovat viimeiset ja virkamiehet ja aluehallitus riittää toteuttamaan kansanvaltaa tiukassa valtiovarainministeriön ja hallituksen ohjauksessa. Tällainen puhe on omiaan vähentämään kiinnostusta demokraattisiin vaaleihin.

Sosiaalinen media ja lehdistö tuovat päätökset ja valmistelut kansan tietoisuuteen omalla näkökulmallaan. Kunnallista demokratiaa uhkaa myös yksityistäminen ja yhtiöittäminen. Yhtiöiden päätökset eivät ole enää avoimia, eikä niihin voi yhdessä vaikuttaa.

Vaaleilla valituilla päättäjillä tulee olla todellista valtaa ja vaikutusmahdollisuus kuntalaisten ja alueiden palveluihin, muutoin vaalit ovat turhat ja demokratia rapistuu. Kansalaiset eivät halua eikä uskalla ehdokkaiksi, joten kansanvalta ei toteudu lain tarkoittamalla tavalla.

• Jos demokratia ei ole kunnossa, asiat voivat vääristyä:

Vihreä siirtymä on ennen kaikkea yhteiskuntamme nopeaa sähköistämistä. Siirtymä ilmastoystävälliseksi on niin nopeaa, että sähkön tuotanto ja jakelu eivät pysy kasvutarpeen mukana. Nyt jo Uudellamaalla on haasteita sähkön riittävyydessä ja viimeiset vapaata sähköpotentiaalia sisältävät kohdat verkon varrella on varattu sähköintensiivisille hankkeille.

Yhtään sähköverkkoyhtiöitä ei pidä enää myydä yksityisille toimijoille. Toimivat sähköverkot on osa huoltovarmuutta.

Sähkön tuotannon ja kulutuksen yhtäaikaisuus ei hoidu vain pörssisähköllä, vaikka suuret hintavaihtelut ovat jo toistuvia. Tuulisen ja aurinkoisen päivän halpa sähkö vähentää tuuli- ja aurinkovoimaloiden kannattavuutta ja vaarantaa vihreän energian investoinnit. Lyhytaikainenkin sähkön ylituotanto estää ydinvoimaloiden kapasiteetin hyödynnettävyyttä.

Suomeen tarvitaan kiireesti sähkömarkkinoille lisää ohjausta ja demokratiaa niin tuotannon, kulutuksen kuin sähköverkonkin suunnitteluun, sillä pian kiistellään siitä kuka saa ja kenelle annetaan.

Ilmastotoimet ovat pahasti vinksallaan. Yksi merkittävin hiilipäästöjen tuottaja rakennusteollisuus ei ole vihreässä siirtymässä mukana ollenkaan. Ympäristöministeriön mukaan kolmasosa koko Suomen päästöistä tulee rakennusteollisuudelta; maanrakentamisesta, purkutoimista, uudisrakentamisesta, materiaalien tuotannosta ja rakennusten lämmittämisestä. Silti yhdyskuntamme kohdistaa säästöpaineita lähinnä liikenteeseen ja maa- ja metsätalouteen. Kaupungit eivät ymmärrä rajoittaa rakentamista, eivätkä osaa suosia korjaamista, koska asiasta ei edes keskustella. Jokainen uusi rakennus ja jokainen uusi tie on valtava hiilidioksidin päästölähde.

Ympäristönsuojelussa vesistöasiat ihmetyttävät. ELY jakaa entistä suurempia oikeuksia vesistöjen kuormittamiseen niin kunnille, kaivos- ja akkuteollisuudelle kuin muillekin teollisuuden aloille. Julkisuudessa vesistöjen tilasta vastuuta sysätään lähinnä haja-asutusalueen asukkaille ja maa- ja metsätaloudelle. Kaikista suurimman vesistöjen kuormittajan yhdyskuntien viemärijätteen puhdistuksen tehostamista ei ole edistetty vuosikymmeniin, ja edelleen ympäristöluvat sallivat kuntien laskea jopa puhdistamatonta jätettä suoraan järviin, jokiin tai mereen. Ympäristönsuojelu ja erityisesti vesistöjen suojelu tarvitsee ihan uutta avoimuutta ja rehtiä keskustelua siitä, mitä jätettä puhdistetaan ja kenen jäljet saa näkyä.

• Demokratiavaje näkyy myös hyvinvointipalvelualalla:

HUS ja Länsi-Uudenmaan aluehallinto ovat näyttäneet todelliset kasvonsa. Ihmisarvo on jaettu uudelleen sekä alueellisesti, että ammattiryhmittäin. Lohjan synnytysosaston sulkeminen ei ole perusteltua millään ymmärrettävällä ja hyväksyttävällä syyllä, vaan käynnissä on sekä laadukkaimman palvelun alasajo että alueellinen palvelujen ryöstö. HUS vaarantaa äitien ja vauvojen turvallisuuden koko Läntisellä Uudellamaalla ja lohjalaisia kätilöitä HUS kohtelee todella kaltoin ja ihmisarvoa alentavasti. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue puolestaan hajottaa toimivan terveyskeskusten ja neuvoloiden palveluverkon tutkimatta muutoksen vaikutuksia ja ilman säästötavoitteita. Hyvinvointipalveluiden yksityistäminen nostaa lopulta kokonaishintaa ja menetämme veronmaksajan äänen päätöksenteossa.

Keskustan Uudenmaan piiri kannustaa etsimään ja vaatimaan päätöksenteossa rohkeasti oikeasti ilmastoviisaita päätöksiä niin, että kaikki toimialat velvoitetaan ilmastotalkoisiin. Ympäristöasioissa piiri rohkaisee kaikkia tarttumaan myös kaupunkien tuottamiin ympäristöongelmiin, joista tavallisesti vaietaan kokonaan. Keskustan Uudenmaan piiri sitoutuu vahvistamaan demokratia ja toimimaan vallan keskittämistä vastaan.