Roinisen lista 2.0

Keskustan kasvuryhmän puheenjohtaja, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutettu Petri Roinisen kasvuohjelma jatkaa vuonna 2023 julkaistua linjaa ja tarjoaa 11 toimenpidettä, joilla Suomi voisi saavuttaa talouskasvua ilman leikkauksia tai veronkorotuksia.

Ohjelman fokus on siirtyä talouspolitiikassa kolme piirua keskemmäksi:

1. Luodaan kasvulle kannustimet

• Yhteisöverotuksessa Viron mallin suuntaan:
  • 15 % vero jakamattomasta voitosta
  • 20 % vero jaetusta voitosta
• Yhdenvertainen osinkoverotus kaikille
  o YEL ja TyEL yhdistäminen yhdeksi malliksi

2. Vähennetään valtiokeskeisyyttä

• Perusterveydenhuollossa yrittäjäpohjainen Omalääkärimalli
• Valtion tukeman asuntotuotannon reformi: pitkästä korkotuesta lyhyeen, mahdollisuus myydä valtion tukemia asuntoja
• Valtion ja kuntien omistamien yritysten aseman uudelleenarviointi, mahdollinen osittainen myynti tai omistajaohjauksen tehostaminen

3. Vahvistetaan kotimaisuutta

• Eläkevaroista 1 % kotimaisiin kasvurahastoihin
• Toinen 1 % uuden kansallispankin pääomaksi
• Hallituksen investointiohjelman varat siirrettäisiin kasvu- ja teollisuusohjelmiin
• Itä-Suomeen 10 miljardin euron elinvoima- ja turvallisuusohjelma EU:n kanssa

Uudenmaan hyvinvointialueen Omalääkärimallin haltuunotto yrittäjäpohjalta

Petri Roinisen lista 2.0:n mukaan on perusteltua, että siirryttäisiin entistä enemmän kohti yrittäjäpohjaista Omalääkärimallia. Täten vähennettäisiin valtiokeskeisyyttä mm. perusterveydenhuollon osalta. Käytännössä hän ehdottaa siirtymistä yrittäjä-perhelääkärimalliin, jota voitaisiin kutsua myös Yrittäjä-Omalääkärimalliksi. Pilotteja on jo olemassa Suomessa ja ulkomailla. Tulokset ovat erinomaisia sekä lääkäreiden että ammattihenkilöstön ja asiakkaiden näkökulmasta katsottuna. Puhumattakaan säästöistä, joita tällä mallilla saadaan aikaan.

Yrittäjäpohjainen perhelääkärimalli Virossa

Virossa perhelääkärimalli on ollut käytössä jo 90-luvun alusta alkaen. Tavoitteena on ollut julkisen rahoitusjärjestelmän kestävyys, yleissairaanhoitopalveluiden parempi laatu sekä resurssien tehokkaampi käyttö. Viron-mallin perhelääkärijärjestelmän vahvuuksia ovat avoimuus, ketteryys ja rehellinen rahalla ohjaaminen.

Perhelääkäreille ovat saaneet tutkimusrahaa esimerkiksi päiväkirurgisiin ja naistentautien toimenpiteisiin tarkoitettuna toimintarahana, sähköiseen konsultaatioon suunnattuna rahana, fysioterapeutin tai psykologin palveluihin käytettävänä terapiarahana sekä ennaltaehkäisevään hoitoon ja kroonisten sairauksien seurantaan käytettävänä rahana.

Kun yhä useampi asiakas on hoidettu perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidon käynnit ovat vähentyneet. Säästöä syntyy myös siksi, että 62 % kaikista perusterveydenhuollon kontakteista tehdään etäpalveluina, pääsääntöisesti puhelimessa.

Virossa perhelääkäri tekee tiivistä yhteistyötä perhehoitajan kanssa. Jokaisella perhelääkärillä on listalla 1 200–2 400 asiakasta. Mikäli määrä ylittää 2000 asiakasta, palkataan toinen lääkäri avuksi.

Lähde: Lääkärilehti 11.9.2023

Esimerkki yrittäjäpohjaisesta Omalääkäri -toimintamallista Keski-Suomessa

Yleislääketieteen erikoislääkäri Timo Wihersaari palasi Toivakan terveysasemalle yrittäjänä heinäkuussa 2025. Hän vastaa 2200 henkilön perusterveydenhoidon palveluista, joka on suosituksia enemmän. Vastaanotolle pääsee ajanvarauksella ja hoidon tarpeen arvioinnin kautta. Wihersaaren mielestä lääkärit arvostavat hyviä työoloja ja sitä, että voi itse vaikuttaa asioihin. Lisäksi Omalääkärimallissa voi taata johdon jatkuvuuden paremmin.

Pilotti lähti liikkeelle valtuustoaloitteesta

Omalääkäripilotti sai alkunsa valtuustoaloitteesta. Vuoden kestävään pilottiin varattiin 390 000 euroa. Keski-Suomen hyvinvointialueen omalääkäripilotissa mukana olevat lääkärit toimivat ammatinharjoittajina yrittäjäpohjalta Toivakan ja Kyllön terveysasemilla. He vastaavat avosairaanhoidosta ja oman alueensa asiakkaiden kiirevastaanotoista.
Hyvinvointialue vastaa ajanvarauksesta ja hoidon tarpeen arvioinnista. Myös sairaanhoitajat ovat hyvinvointialueen työntekijöitä. Mallia pilotointiin otettiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta.

Palkkion kriteeristö

Hyvinvointialue maksaa palkkion yrittäjien palkkion. Palkkio muodostuu väestön kokoon sidotusta kapitaatiokorvauksesta, joka maksetaan niiltä arkipäiviltä, joina tekee töitä. Lisäksi maksetaan suoritekorvaus, johon siihen vaikuttaa hoidettavien potilaiden määrä. Kolmantena kriteerinä on laatupalkkio, jossa katsotaan, mihin tuloksiin lääkäri pääsee. Laatupalkkio arvioidaan kuuden tai kahdentoista kuukauden välein.

On arvioitu, että kolmannes alueen perusterveydenhuollon lääkäreistä voisi toimia Omalääkäreinä. Säästöt tulevat em. lisäksi ostolääkäreiden ja vuokratyövoiman määrän vähenemisenä.

Lähde: Lääkärilehti 13.5.2025

Roinisen lista 2.0:n Omalääkärimalli

Petri Roininen uskoo, että yrittäjämalli sopii erittäin hyvin Suomen olosuhteisiin sekä taloudelliselta että inhimilliseltä näkökulmalta katsottuna. Erityisesti siksi hän haluaa viitata Viron perhelääkärimalliin sekä Länsi-Uudenmaan ja myöhemmin myös Keski-Suomen Omalääkärimallin kokemusten perusteella tehtäviin pilotointeihin myös Uudenmaan hyvinvointialueella.

Kuten Roininen kiteyttää, Roinisen lista 2.0:ssa ei ole kyse leikkauslistasta eikä veronkeräyksistä vaan kasvutoimista ja rakenteellisista uudistuksista.