Terveiset Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksesta 9.12.2025

Vuoden viimeisiä Uudenmaan hyvinvointialueiden ryhmien kokouksia pidetään tiiviiseen tahtiin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Keskustan ryhmäpuheenvuoron vuoden 2026 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 2026–2028 on pitänyt valtuustoryhmän puheenjohtaja Tuomas Vanhanen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen talous on tervehtymässä. Olemme saaneet alkuvaiheen suuren alijäämän käännettyä noin 50 miljoonaa euroa plussalle sekä tämän vuoden ennusteessa että ensi vuoden budjetissa.

Kasvavan väestön tuoma lisärahoitus on meillä auttanut tasapainottamisessa, samalla kun moni muu hyvinvointialue joutuu tekemään kipeitä leikkauksia ja supistamaan palveluverkkoaan. Alkuvuosien vanhaa alijäämää on silti edelleen runsaasti katettavana täälläkin ja siksi myös meitä koskee erittäin tiukan taloudenpidon vaatimus.

Asiakasmaksut ovat käytännössä välttämätöntä nostaa lain mukaiseen yläreunaan. Vain etävastaanotoille tulee pieni huojennus. Muuten tarvitsemaamme parin vuoden lisäaikaa alijäämien kattamiseen ei valtiolta heru. Toivomme varmasti kaikki, että lakimuutos lisäajasta saadaan vihdoin valmiiksi, ja että olemme sitä kelpoisia hakemaan.

Hyvinvointialue on tehnyt myös itse paljon oikeita asioita. Tuotantotapa-analyysit ovat parantaneet kustannustehokkuutta, vuokratyövoimaa on kyetty vähentämään selvästi ja erikoissairaanhoidon kustannukset näyttävät ainakin tänä vuonna alittavan budjetoidun. Tulkkauksessa siirrytään hyödyntämään tekoälyä. Nämä ovat esimerkkejä siitä, että suunta on oikea.

Keskustan tavoitteena on hallittu ja määrätietoinen talouden tervehdyttäminen sekä palveluihin pääsyn parantaminen ja asiakaslähtöinen uudistaminen. Olemme tyytyväisiä siihen, että puolueet ovat neuvotteluissa varsin laajapohjaisesti sitoutuneet terveeseen taloudenpitoon.

Hyvät vantaalaiset ja keravalaiset,

Talouden kuntoon laittamisen lisäksi Keskustan tavoitteena on toimiva omalääkärimalli ja hoidon jatkuvuuden edistäminen. Pidämmekin erittäin tärkeänä, että omalääkärimalli ja sitä tukeva moniammatillinen omatiimi etenevät asteittain niin perusterveydenhuollossa kuin suunterveydessäkin. Hoidon jatkuvuus säästää rahaa, mutta ennen kaikkea se parantaa hoidon laatua, vaikuttavuutta ja ihmisten turvallisuutta. Kun sama lääkäri tuntee ihmisen elämäntilanteen ja sairaushistorian, saadaan tarvittavaa hoitoa oikea-aikaisesti. Ajattelemme keskustan valtuustoryhmässä, että virkasuhteisen omalääkärin rinnalla vaihtoehtona olisi syytä olla ammatinharjoittajana toimivien lääkäreiden pienklinikat, jotka voisivat olla samalla myös todellisia lähipalveluita.

Toivommekin, että monessa maassa toimiva pienyrittäjyyteen perustuva ammatinharjoittajamalli voisi tulevaisuudessa edetä myös VAKEssa, koska valtiokin osoittaa siihen rahoitusta. Nyt talousarviossa tyydytään ainoastaan seuraamaan muiden alueiden kokeiluja.

Kolmas tavoitteemme on päihdeongelmiin ja huumerikollisuuteen puuttuminen jämäkästi ja apua tarjoten. Turvallisuuden heikentyminen sekä huume- ja päihdeongelmien kasvu näkyvät alueellamme. Ennaltaehkäisy olisi edullisinta, ja tässä Vantaan ja Keravan kaupungeilla yhdessä kotien sekä järjestöjen ja seurojen kanssa on suuri merkitys. Kun ennaltaehkäisyssä ei onnistuta, joutuu hyvinvointialue paikkaamaan seurauksia. On tärkeää, että vieroituksen jälkeen ja muutoinkin on jatkossa entistä paremmin tarjolla päihdehoidon avohoitoa, jotta kierre saadaan loppumaan. Ensi vuonna tutkitaan myös selviämishoitoaseman ja vieroitushoito-osaston perustamista.

Olemme nostaneet esiin myös huolemme pitkittyneestä työttömyydestä. Tiedämme tilastoista, että työttömäksi jäämisen myötä terveyspalvelujen käyttö vähenee, vaikka tarve kasvaisi. Siksi esitimme lisäystä työttömien terveystarkastuksiin, rahoitettuna pienellä säästöllä hallinnosta. Tälle ei valitettavasti löytynyt neuvotteluissa riittävää tukea.

Hyvät valtuutetut, virkajohto ja hyvinvointialueen työntekijät,

VAKEssa on kuljettu pitkä matka kapinallisesta alueesta kohti positiivista kierrettä. Yksi syy on se, että virkamiehet, henkilöstö ja poliittiset ryhmät ovat tehneet työtä samaan suuntaan. Yhteinen tekemisen meininki on ollut vahvuutemme.

Hyvä kello kauas kuuluu. Saamme tällä hetkellä muun muassa avoimet vakanssit varsin hyvin täytettyä. Parannettavaa on silti yhä valtavasti: palvelujen saatavuudessa, laadussa ja työnantajakuvassa. Mutta lähtötasoon nähden olemme ottaneet useampia askeleita eteenpäin.

Uudistusohjelman määrätietoista ja rohkeaa toimeenpanoa on jatkettava myös ensi vuonna. Helppoa se ei tule olemaan, mutta tarpeellista kylläkin.

Ensi vuoden yksi isoista asioista on selvitys Apotti-järjestelmän jatkosta ja mahdollisista vaihtoehdoista. Tätä seuraamme suurella mielenkiinnolla.

Työ VAKEssa jatkuu ihmisiä kuunnellen ja heidän palvelunsa turvaten. Henkilöstön hyvinvoinnista ja hyvästä työyhteisöstä huolehtien.

Keskusta kannattaa esitystä ensi vuoden talousarvioksi ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelmaksi.

Kiitos.

Kuvassa Tuomas Vanhasen lisäksi valtuutetut Petri Roininen ja Timo Laaninen sekä KD:n ryhmästä Tiina Tuomela ja Loviisa Kaartokallio.

Lue seuraavaksi

Vammaispalvelujen arki ja kehittämistarpeet
Aluevaltuustoryhmämme vieraili joulukuun alussa Lohjalla Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaispalvelun päiväaikainen toiminta -keskuksessa. Käynti jätti meihin todella vahvan ja myönteisen vaikutuksen. Keskuksessa tehdään työtä, jossa näkyy ammattitaito, sydämen ja arjen viisaus, juuri sellainen kokonaisuus, jonka varassa vammaispalvelut voivat rakentua kestävällä tavalla.
8.12.2025 / Länsi-Uusimaa
Syksyn kuulumiset Länsi-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmästä
Länsi-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Marjut Frantsi-Lankia summaa syksyn toiminnan aktiiviseksi ja päätöksenteon kannalta merkittäväksi. Uusi valtuustokausi, tiiviit neuvottelut, vierailut palveluyksiköihin ja taistelu lähipalveluista ovat pitäneet ryhmän liikkeessä. Haastattelussa Frantsi-Lankia kertoo syksyn haasteista ja onnistumisista, ryhmän tavoitteista sekä omasta motivaatiostaan aluepolitiikan vaativassa mutta tärkeässä tehtävässä.
5.12.2025 / Länsi-Uusimaa
Lähiluonto ja saaristo Porvoon talousarviossa
Porvoolle merkittävää osa identiteettiä ja elinvoimaa ovat Itämeri ja saaristo. Olemme myös lukuisten järvien ja kolmen joen kaupunki. Porvoon kaupunginvaltuusto päätti ensi vuoden talousarviosta marraskuussa. Sanoisin, että Porvoolla on nyt ensimmäistä kertaa talousarviossa mukana monipuolisesti oma lähiluonto, josta pitää ja saa olla ylpeä.
4.12.2025 / Itä-Uusimaa
EtusivuUutisetTerveiset Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksesta 9.12.2025