Työharjoittelun ohjauksen laatu vaikuttaa työnantajakuvan muodostumiseen

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät aluevaltuutetut ja muut kuulijat.

Henkilöstöasioita tarkasteltaessa ei ole kyse vain nykypäivästä, vaan myös tulevaisuudesta. Olemme ristiriitaisessa tilanteessa, jossa kuulemme uutisia irtisanomisista, mutta tulemme tarvitsemaan taas pian lisää työvoimaa väestömme ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa. Vuonna 2020 arvioitiin, että Suomessa tarvitaan vuoteen 2035 mennessä yhteensä 200 000 uutta sote-alan työntekijää. Se tekee reilut 13 000 uutta työntekijää joka vuosi. Jos tarve haluttaisiin paikata vain opinnoistaan valmistuvilla nuorilla aikuisilla, tulisi ikäluokkien pienentyessä lähes joka neljännen suomalaisen nuoren aikuisen kouluttautua ja työllistyä sote-sektorille. Oman henkilöstökertomuksemme mukaan Keusoten henkilöstöstä eläköityy seuraavan 10 vuoden aikana n. 25 %. Samaan aikaan palvelutarve kasvaa Keusotessa seuraavan viiden vuoden aikana kaikista Suomen alueista nopeiten.

Arvoisat kuulijat, on hyvin tärkeää ymmärtää, että hyvinvointialueet joutuvat jatkossa käymään kovaa kilpailua henkilöstöstä. Meidän täällä Keusotessa onkin pohdittava sitä, miten pystymme kilpailemaan näistä tulevista osaajista. Miten rakennamme itsellemme hyvän maineen opiskelijoiden, tulevaisuuden ammattilaisten keskuudessa?

Suuri osa työnantajakuvasta rakennetaan jo opiskeluaikana. Erityisesti sote-alalla erilaiset harjoittelut ovat merkittävä osa opintoja. Meidän täytyy työnantajana nähdä harjoittelut mahdollisuutena näyttää opiskelijoille, miksi juuri meille kannattaa tulla töihin. Parhaimmillaan hyvällä harjoittelukokemuksella on ratkaiseva merkitys työpaikan valinnassa opintojen jälkeen. Erityisen merkittävä rooli hyvän kokemuksen syntymisessä on harjoittelijoiden ohjauksen riittävyydellä ja laadulla. Mukavaan työpaikkaan on kiva tulla takaisin. Kokemuksesta myös tiedän, että tieto niin hyvistä kuin huonoistakin harjoittelukokemuksista kyllä opiskelijapiireissä kiertää.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat, henkilöstökertomuksessa käsitellään harjoitteluja mielestäni niukasti siihen nähden, kuinka tärkeästä teemasta on kysymys. Ne niukatkin tiedot herättävät huolta. Kertomuksen mukaan harjoittelijoiden ja oppisopimusopiskelijoiden määrä on laskenut edellisestä vuodesta. Syynä kehitykselle kertomus kuvaa muun muassa säästötoimet. Tämä kehitys on väärä suunta tilanteessa, jossa sote-alan koulutuspaikkoja samaan aikaan lisätään.

On tärkeää muistaa, että harjoittelupaikkojen tarjoaminen on sijoitus tulevaan henkilöstön saatavuuteen. Uskallan väittää, että sen, minkä nyt harjoitteluita karsimalla säästämme, maksamme tulevaisuudessa moninkertaisena esimerkiksi vuokratyövoiman kuluina. Kallista opiskelijoiden työpanos ei ainakaan ole. Tulevaisuuden osaajiin kannattaa panostaa, se maksaa itsensä takaisin.

Hyvinvointialueiden tulee kantaa vastuunsa tulevien osaajien harjoittelumahdollisuuksien luomisesta. Esimerkiksi viime vuonna koko maan sairaanhoitajaopiskelijoista 10 % ei löytänyt harjoittelupaikkaa ollenkaan. Harjoittelut ovat usein sote-alalla pakollinen osa opintoja, jolloin paikan puuttuminen johtaa opintojen viivästymiseen. Meidän on vaikeaa vaatia valtiolta koulutusmäärien kasvattamista, jos emme itse kanna korttamme kekoon tässä asiassa.

Jatkon kannalta toivon, että henkilöstökertomuksessa kuvattaisiin laajemmin hyvinvointialueen harjoittelijatilannetta. Olisi tärkeää kuvata, minkä verran meillä on harjoittelijoita eri aloilta ja minkä verran oppisopimuspaikkoja tarjotaan. Ilokseni henkilöstökertomuksessa kerrotaan Keusoten tiivistäneen oppilaitosyhteistyötä ja aloittaneen opiskelijoiden harjoittelukokemusten seuraamisen. Erityisesti tämä seuranta luo tärkeän mittarin työnantajakuvallemme tulevaisuuden osaajien keskuudessa. Toivon, että henkilöstökertomuksessa kuvataan jatkossa myös tämän seurannan tuloksia. Aluestrategian laadinnan aikana olisi hyvä selvittää, voisiko seurannan tuloksia käyttää myös yhtenä Keusoten strategisista mittareista.

Hyvät kuulijat, tehdään parhaamme sen eteen, että opiskelijat tuntisivat Keusoten hyvänä paikkana tehdä töitä. Tämä varmistetaan hyvillä harjoittelukokemuksilla ja riittävällä määrällä harjoittelupaikkoja. Kiitos.

Lue seuraavaksi

Ihminen edellä myös muutoksessa
Uusi Itä-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän Itä-Uudenmaan Uutiset -lehti 1/2026 kokoaa ajankohtaiset puheenvuorot arjen turvallisuudesta ja varautumisesta, palvelujen saatavuudesta, talouden tasapainottamisesta, potilaan oikeuksista sekä lähipalvelujen tulevaisuudesta. Yhteinen viesti on selkeä: hyvinvointialueen on oltava läsnä ihmisten arjessa ja erityisesti kun muutoksia suunnitellaan ja tehdään.
15.1.2026 / Itä-Uusimaa
Hyvinvointialueen palvelut tulee rakentaa ihmistä varten
Keski-Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmän Keula-lehti 1/2026 kokoaa yhteen alueen aiheet, jotka liittyvät arjen turvallisuuteen, hoivan laatuun, perheiden palveluihin, yhdenvertaisuuteen sekä päätöksenteon ja talouden vastuulliseen johtamiseen. Yhteinen viesti on selkeä: hyvinvointialuetta on rakennettava ihmistä varten, ei järjestelmän ehdoilla! Ajankohtaisten aiheiden lisäksi lehti tarjoaa lukijalle tärkeää käytännön tietoa, kuten Keskustan aluevaltuustoryhmän ja Keusoten keskeiset yhteystiedot.
14.1.2026 / Itä-Uusimaa
Säästöt lastensuojelun avohuollosta kostautuvat - 100 euron ”säästö” on 100 000 euron lasku
Hyvinvointialueilla tehdään päätöksiä, joissa lastensuojelun avohuollon palveluja lakkautetaan tai sopimuksia päätetään säästösyihin vedoten. Samaan aikaan perheet ja nuoret tarvitsevat apua enemmän kuin koskaan. Tämä yhtälö on mahdoton ja se tulee yhteiskunnalle kalliiksi.
13.1.2026 / Länsi-Uusimaa
EtusivuUutisetTyöharjoittelun ohjauksen laatu vaikuttaa työnantajakuvan muodostumiseen