Työttömien terveystarkastuksia lisättävä Vantaalla ja Keravalla

Keskustan valtuustoaloite – Työttömien terveystarkastuksia lisättävä Vantaalla ja Keravalla

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuustossa on tehty merkittävä aloite työttömien terveyden ja työkyvyn vaalimiseksi. Keskustan valtuustoryhmän jättämä valtuustoaloite ehdottaa työttömien terveystarkastusten lisäämistä.

Laaja tuki yli puoluerajojen

Aloite sai osakseen laajaa tukea. Keskustan kolmen valtuutetun lisäksi sen allekirjoitti 33 muuta valtuutettua, mikä tarkoittaa yhteensä 36 allekirjoittajaa. Tämä määrä on enemmistö kaikista 69 aluevaltuutetusta. Keskustan valtuutettuina aloitetta olivat jättämässä Tuomas Vanhanen, Timo Laaninen ja varavaltuutettu Inna Kallioinen. Aloite jätettiin aluevaltuuston kokouksessa 15.9.2025.

Työttömyyskriisi ja terveyspalveluiden käyttö

Aloitteen taustalla on koko Suomea koskettava pitkittyvä ja paheneva työttömyyskriisi, joka ulottuu myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle. Heinäkuun lopussa 2025 Suomessa oli noin 340 000 työtöntä työnhakijaa, mikä tarkoittaa, että joka kahdeksas työvoimasta oli työttömänä. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyys, joka lähentelee jo 1990-luvun laman huippulukuja. Vantaalla työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 14,6 prosenttia (19 500 työtöntä), ja Keravalla 13 prosenttia (2500 työtöntä työnhakijaa). Molempien kaupunkien työttömyysasteet ylittivät valtakunnallisen tason.

Tutkimusten mukaan työttömäksi jääneiden terveyspalveluiden käyttö vähenee merkittävästi, koska työterveyshuollon käyttö loppuu eikä muut terveyspalvelut paikkaa tätä aukkoa. Samanaikaisesti pitkittynyt työttömyys lisää riskiä työkyvyn heikkenemiselle, mielenterveysongelmille ja syrjäytymiselle. Työttömyys voi esimerkiksi heikentää mielenterveyttä ja nostaa päihdeperäisen kuoleman riskiä.

Aloitteen keskeiset ehdotukset

Valtuustoaloitteen allekirjoittajat ehdottavat, että hyvinvointialue ryhtyy yhdessä Vantaan ja Keravan kaupunkien kanssa määrätietoisiin toimenpiteisiin työttömien terveyden ja työkyvyn ylläpitämisen edistämiseksi.

Tavoitteena on:

  • Aktiivisesti ohjata sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkopuolella nykyisellään olevia työttömiä terveystarkastukseen.
  • Varmistaa erityisesti, että kaikkien pitkäaikaistyöttömien osalta terveystarkastukset toteutuvat mahdollisimman kattavasti.

Terveystarkastuksen tarkoituksena on selvittää ja edistää työttömänä olevan henkilön terveyttä ja hyvinvointia sekä kartoittaa hänen työ- ja toimintakykyään ja kuntoutustarpeitaan. Terveystarkastus on asiakkaalle vapaaehtoinen ja maksuton, ja sen järjestäminen on hyvinvointialueen vastuulla.

Lisäksi aloitteessa edellytetään, että hyvinvointialue varmistaa, että työttömät ohjataan ja todella pääsevät terveystarkastuksen jälkeen mahdollisesti tarvitsemiinsa jatkopalveluihin ilman tarpeetonta viivästystä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toivotaan toimivan nykyistä aktiivisemmin työttömien saamiseksi tarvittavien sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin terveystarkastuksen kautta. Lupaavalta vaikuttava Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uusi työkykytiimi on saatava kiireesti käytäntöön ja riittävän kattavana.

Kehitystarpeita palveluissa

Vaikka Vantaalla ja Keravalla on edistytty työttömien terveystarkastusten määrässä (599 vuonna 2023, 1306 vuonna 2024, ja jo 1300 syyskuuhun 2025 mennessä), toteutuneiden tarkastusten määrä on yhä alhainen verrattuna kasvaneeseen työttömien määrään. Lisäksi on ongelmia jatkopalveluihin pääsyssä: esimerkiksi Keravalla on raportoitu kuukausien pituisia lääkärijonoja, jotka estävät ajanvarauksen, ja sosiaaliohjaajia on tarpeeseen nähden niukasti. Myös työkykyselvitykseen pääsee vain murto-osa sitä tarvitsevista.

Aloitteen tekijät korostavat, että kyse on laajemmasta työttömien sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudesta, jossa terveystarkastus on yksi osa.

Tuomas Vanhanen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja

Lue seuraavaksi

Kun arvostus katoaa, horjuu myös hyvinvointivaltion perusta
Tutkija Laura Kihlströmin havainnot arvottomuuden kokemuksista eivät ole irrallinen ilmiö. Tuomas Vanhanen on aiemmissa kirjoituksissaan korostanut, että luottamus hyvinvointivaltioon rakentuu arjen palvelukohtaamisissa – siinä, kokeeko ihminen tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Kun palvelukokemus heikkenee, kyse ei ole vain yksittäisestä käynnistä terveysasemalla, vaan laajemmin ihmisen suhteesta yhteiskuntaan ja sen oikeudenmukaisuuteen.
26.2.2026 / Uutiset
Rohkeasti uudistuen, perinteistä luopumatta
Uskomatonta, mutta nauloilla kavioon kiinnitettävä hevosenkenkä keksittiin jo noin 400 jKr. Rautainen kenkä kiinnitettiin rautanauloilla kavion kannatinreunaan – ja tälle innovaatiolle ei ole vieläkään löytynyt todellista korvaajaa. 1600 vuotta vanha keksintö on edelleen käytössä. Uusi teknologia ei ole pystynyt päihittämään tätä vanhaa osaamista. Ei pyörääkään voi keksiä uudelleen ja yhteiskunnan pyörän pysäyttämisestä on kaiketi turha haaveilla. Yhteiskunta kehittyy, niin sen kuuluu olla. Jotkin asiat säilyvät pidempään, mutta muutos on osa elämää.
25.2.2026 / Itä-Uusimaa
Uusi kausi, yhteinen suunta – tavoitteet Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen uusi valtuustokausi käynnistyy tilanteessa, jossa talouden paineet kasvavat samaan aikaan, kun asukkaat odottavat sujuvia ja saavutettavia palveluja arkeensa. Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä lähtee kauteen vahvistuneena: ryhmä sai viime vaaleissa lisäpaikan, ja tiedonkulku aluehallituksen ja valtuustoryhmän välillä on aiempaa parempaa.
24.2.2026 / Länsi-Uusimaa
EtusivuUutisetTyöttömien terveystarkastuksia lisättävä Vantaalla ja Keravalla