Puoluevaltuutettu Riitta Karjalainen: Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus

Julkiset menot ovat kasvaneet Suomessa 2000-luvulla etenkin siksi, että vanhuuteen liittyvät menot , erityisesti eläkemenot ovat kasvaneet. Heikentynyt huoltosuhde haastaa nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan taloudellisen kestävyyden, sillä sosiaali-ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa, eläkeläisen määrä lisääntyy, työikäisen väestön osuus pienenee ja työvoimapula kriisiyttää sote-palvelut.

Julkisen talouden kestävyyden haasteet vaarantavat nykyiset etuusjärjestelmät ja julkiset palvelut, mikä herättää huolen sosiaalisen kestävyyden heikkenemisestä ja eriarvoisuuden lisääntymisestä ja lähipalvelujen ylläpidosta.

Miten työuria voitaisiin pidentää ilman sosiaaliselle kestävyydelle koituvia kielteisiä seurauksia?

Työuran pituuteen vaikuttavat sekä henkilökohtaiset tekijät, kuten työkyky ja motivaatio, mutta myös yhteiskunnalliset tekijät, kuten taloudelliset kannustimet ja eläkkeiden myöntökriteerit.

Yksi ratkaisuesimerkki työurien pidentämisestä on yritysmaailmasta Hitsausrobottiyritys Pemamerkista, jossa kutsuttiin eläkeläisiä mentoriksi ainoastaan opettamaan uusia työntekijöitä ”talon tavoille” perehdyttäen uuteen työtehtävään. Voisiko tämä toimia myös sote-palvelujen nuorten terveyskeskuslääkärien perehdyttämisessä ja työtehtävän veto-ja pitokyvysssä? Kutsutaan eläkkeelle olevia lääkäreitä tukemaan ja perehdyttämään nuoria vastavalmistuneita lääkäreitä terveyskeskuslääkärin työssä. Mutta sitä ennen eläkkeellä olevan eläkeläisen ansiotuloverotusta tulee keventää, mikäli hän tekee eläkkeellä ansiotyötä satunnaisesti tai säännöllisesti.

Toinen erilainen ratkaisuesimerkki on julkisesta organisaatiosta , HUS Vatsakeskuksesta, jossa on onnistuttu helpottamaan lähes ylivoimaiselta tuntuvaa hoitajapulaa. Ratkaiseva oivallus on ollut, että jokin puuttuva taito voidaan opettaa. Suhteellisen pieni satsaus muunkielisen kielikoulutuksen on saanut yhä useamman hoitajan hakeutumaan yksikköön töihin. Kun muunkielinen työntekijä ottaa yhteyttä, HUS Vatsakeskuksessa ohjataan hänet kielikouluttajan puheille, joka kartoittaa hänen lähtötilanteen. Kielikouluttaja tekee asiantuntija-arvion ottaen kantaa työntekijän tekstin ymmärtämiseen, tekstin tuottamiseen ja keskustelutaitoon. Kielikouluttaja suosittaa miten kielitaitoa kannattaisi kehittää : tarvitaanko intensiivistä kielikoulutuksen yksilökoulutusta vai löytyisikö sopiva Suomen kielen tasoryhmä.

Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee puolustajaa – Keskustaa. Muuten meillä voisi toteutua Varsinais-Suomen maakuntaliiton maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaosto SWOT analyysin pahin skenaario; ettei milleniaalit hakeudu sote-alan työhön, työnantajat ovat joustamattomia työiän  ja vieraskielisen työvoiman suhteen, suurin osa koulutuksista on verkkotutkintoina rapauttaen koulutustason, palvelujärjestelmän toimivuudessa on isoja ongelmia ja työelämässä on vastarintaa, asiakkaat/potilaat kritisoivat palveluja, henkilöstömitoituksessa on epäonnistuttu ja potilaan hoito siirretään alueilta toisille, jopa EU:n sisällä, digitalisaation ja hyvinvointiteknologian kehitys ottaa takapakkia, kestävän ja vastuullisen palvelutuotannon näkökulmaa ei huomioida resurssipulaan vedoten tai ennaltaehkäisevästä toimintakykyä ylläpitämästä palvelutuotannosta on siirretty takaisin korjaaviin palveluihin.

Puoluevaltuutettu Riitta karjalainen

Puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä 22.4.2023