Lonka: Rangaistuksista ratkaisuihin – huumepolitiikka vaatii uudistuksen

Tiesittekö, että vuonna 1970 silloisen Maalaisliiton johtaman hallituksen alkuperäinen esitys oli, että suomalaisen huumepolitiikan ei tulisi pohjautua huumeiden käytön rangaistavuuteen? En tiennyt minäkään.

Ajankohta oli hankala, kun juuri tuolloin Kekkonen hajotti eduskunnan ja uusien vaalien kautta SMP sai aikansa ’jytkyn’ ja nousi merkittäväksi poliittiseksi voimaksi. Ajan hengessä ’nuorison kurissa pitäminen’ näyttäytyi sitten keskeisenä tavoitteena. Tämän taustoituksen antoi THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen Helsingin Keskustan Huume-illassa 19.9.2022.

Yleisön joukosta peräänkuulutettiin, eikö kuitenkin rangaistuksen pelko ole tärkeä pidäke estämässä nuorten huumeiden käyttöä ja kokeiluja. Tähän vastauksena rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio lainasi tuntemattomaksi jäävän viranomaisen kommenttia: ”Eiväthän nuoret pelkää edes kuolemaa, miten ihmeessä sitten poliisia? Sitä ne pelkää, että äiti saa kuulla!”

Yleisesti ottaen käytön rangaistavuutta pidettiin ongelmallisena huumepolitiikan lähtökohtana. Se estää käyttäjiä hakemasta apua ja siten tekee käytännössä tyhjäksi huumeiden käytön haittojen torjumisen. Haittojen torjuminen on vuonna 1997 laaditun Suomen huumausainestrategian peruslinja. Kaiken kaikkiaan huumausainestrategian päivitys olisi nyt, 25 vuoden kuluttua edellisestä, ajankohtainen asia.

Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikka painotti, että huumeiden käyttäjät kärsivät päihderiippuvuussairaudesta. Tätä, kuten mitään muutakaan sairautta, ei paranneta rangaistuksilla. Huumeongelmien ennaltaehkäisyssä keskeiseksi Vainikka nosti lasten ja nuorten mielen ongelmiin ja pahoinvointiin puuttumisen. Lasten ja nuorten elämän on voitava rakentua niin, että päihteet eivät näyttäydy ulospääsynä arjen ongelmista.

Yleisön joukosta nostettiin esiin, että ensimmäiset kokeilut laittomien päihteiden kanssa tehdään tutkimusten mukaan alle 24-vuotiaana. Siksi nuorille ikäluokille pitäisi pystyä tarjoamaan paljon nykyistä enemmän tietoa huumekokeilujen vaaroista – ja toisaalta polkuja varhaisen avun piiriin helposti.

Yhteisymmärrys vallitsi keskustelussa siitä, että esimerkiksi mahdollinen kannabiksen laillistaminen koskisi vain täysi-ikäisiä henkilöitä. Lasten ja nuorten suojeleminen huumausaineiden kokeilun ja käytön haitoilta lainsäädännöllä on edelleen tärkeää. Keskustelua ei myöskään pidä yksinkertaistaa ’laillistaminen vs. kieltopolitiikka’ puheeseen. Jatkossakin voidaan käyttää erilaisia puuttumisen tapoja nimenomaan nuorille tekijöille. Muissa Pohjoismaissa esimerkiksi nuorten puhuttelut oikeusistuimissa ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi sekä puuttua käyttöön että jakaa mieliinpainuvalla tavalla tietoa huumehaitoista.

Kirkas viesti keskustelusta oli: Suomi tarvitsee päivitetyn, ongelmat avoimesti tunnistavan ja tutkittuun tietoon perustuvat ratkaisut esittävän huumausainestrategian! Enää ei ole varaa pistää päätä pensaaseen. Suomen matka maailman eturiviin erityisesti nuorten suojelemisessa huumekuolemilta on pitkä.

Ryhdytään töihin!

Harriet Lonka
Helsingin Keskustan puheenjohtaja

Yhteystiedot: harriet.lonka@gmail.com

Muokattu virke tekstissä 21.9. klo 16.40

EtusivuUutisetLonka: Rangaistuksista ratkaisuihin – huumepolitiikka vaatii uudistuksen