Lastensuojelun kriisi syvenee

Lastensuojelun pahenevaan ahdinkoon kiinnitetään huomiota, kun pahin tulee esiin. Esimerkkeinä Vilja-Eerika ja Joensuun neljävuotiaan lapsen kamala kohtalo.

Lastensuojelun kriisi ei ole uusi asia eikä hyvinvointialueiden tuottama, mutta se pahenee. Kriisin käsittelyä haittaa, että kaikkien hyvinvointialueiden päättäjät eivät ymmärrä kriisin vakavuutta, tai omassa kunnassa tilanne ei ole ollut niin paha kuin esimerkiksi Lohjalla ollut jo vuosia. Kriisin käsittelyä haittaa myös, että aluevaltuutetut eivät saa tietoa.

Päätöksentekijöillä on vastuu varmistaa, että resurssit ja organisaatio toimivat tehokkaasti lasten turvallisuuden takaamiseksi. Jos resurssit ja tuki eivät ole riittäviä, se heijastuu suoraan kykyyn tarjota asianmukaista suojelua lapsille, jotka ovat haavoittuvimmassa asemassa yhteiskunnassa.

Hyvinvointialueella toimii työryhmä, joka kokoontuu tekemään päätökset lapsen palvelusta, eli päätöksenteko ja apu on viety kauemmas lapsesta ja päätetyt sopimukset voivat olla liian lyhyitä lapsen tarpeisiin nähden tai apua ei myönnetä. Jostain syystä kuvitellaan sillä säästettävän rahaa. Katsotaan sen hetken budjettia ajattelematta pidemmän aikavälin kustannuksia tai tunnistamatta inhimillistä hätää.

Huono ja väärä päätös työryhmältä menee lapsen sosiaalityöntekijän vastuulle, jota sitten mediassa ja somessa syytellään. Ikävää on, että myös tunnolliset ja erinomaista työtä tekevät sosiaalityöntekijät saavat pahimmat haukut. Lastensuojelussa törmätään usein myös siihen, että vanhempien oikeudet on lain puitteissa laitettava lasten oikeuksien edelle.

Muutama vuosi sitten nostin kriisin Lohjalla esiin ja johtavan viranhaltijan toimesta minua sanottiin hassuksi ja sanojani ylireagoinniksi ja liioitelluiksi. Luottamushenkilöpuolelta minua kutsuttiin negatiiviseksi. Olin silloin ja olen edelleen sitä mieltä, että tulisi tarkastella huolellisesti nykyisiä käytäntöjä ja varmistaa, että tarvittavat muutokset tehdään lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. On tärkeää, että teemme yhteistyötä ja sitoudumme parantamaan järjestelmiä, jotta vastaavilta tragedioilta voidaan mahdollisimman tehokkaasti ehkäistä tulevaisuudessa.

Kirjoittaja on lohjalainen alue- ja kaupunginvaltuutettu (kesk.).

 

Lotta Paakkunainen

Kaupunginvaltuutettu Lohja

Kaupunginhallituksen varajäsen

Keskustan aluevaltuustoryhmä

Omaishoidon neuvottelukunnan jäsen

https://lottapaakkunainen.com

twitter: @lottapaakku

fb: @lottapaakkunainen

ig: @lottapakku

 

 

Lue seuraavaksi

Vierailut avaavat näkymiä palveluiden kehittämiseen
Vierailut palveluiden arkeen tarjoavat päätöksentekijöille tärkeää tietoa siitä, miten hyvinvointialueen palvelut toimivat käytännössä ja missä niiden kehittämistarpeet ovat. Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmä tutustui sekä yksityisen terveyspalveluntuottajan toimintaan Tikkurilassa että hyvinvointialueen omaan perheneuvolapalveluun, jossa keskiössä on nuorten psykososiaalinen tuki ja perheiden hyvinvointi.
13.3.2026 / Uutiset
Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmät yhteisessä lausunnossa hyvinvointialueiden rahoituksesta
Valtiovarainministeriö pyysi lausuntoja hallituksen esityksestä hyvinvointialueiden rahoitusmallin muuttamiseksi. Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmät valmistelivat asiasta yhteisen lausunnon, jossa nostetaan esiin rahoitusmallin muutoksiin liittyviä merkittäviä huolia.
12.3.2026 / Itä-Uusimaa
Kuulemmeko asukkaiden huolet arjen turvasta ja tulevaisuuden palveluista?
Tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan kokouksessa, maaliskuussa, käsittelimme laajoja kokonaisuuksia: palveluiden digitalisaatiota, Lunnan etenemistä, automaatiota sekä tulevan aluehyvinvointisuunnitelman painopisteitä. Yhtä tärkeää kuin järjestelmät ja rakenteet on kuitenkin se, mitä asukkaat itse kertovat arjestaan.
11.3.2026 / Länsi-Uusimaa
EtusivuLänsi-UusimaaLastensuojelun kriisi syvenee