Kristian Forsman pelkää hyvinvointialueen säästöjen tuovan lisäkustannuksia

On ikävä olla tässä samassa paikassa ja tilanteessa kuin vuosi sitten. Alijäämää kertyi ensimmäisenä varsinaisena toimintavuotena, ja alijäämää on kertynyt ja kertyy toisena toimintavuotena saman verran ellei enemmän. Suurin syy alijäämien syntyyn on vuokratyövoiman käyttö, jota ei olla pystytty vähentämään.

Tässä vaiheessa katse on luotava valtiovallan suuntaan. Olemme olleet liian pieni hyvinvointialue pystyäksemme suitsimaan vuokratyövoiman käyttöä. Hallitukselta ei ole tullut mitään ylimääräisiä välineitä, pyynnöistä huolimatta, auttaakseen hyvinvointialueita tässä asiassa. Samoin alijäämän kattamisvelvoitteeseen ei ole tulossa helpotusta, vaikka vain kaksi hyvinvointialuetta kaikista kykenee kattamaan alijäämänsä säädetyssä aikarajassa.

Valoa kuitenkin on näkyvissä, sillä vanhoja alijäämiä aletaan korvaamaan lain mukaisesti, toisin sanoen valtiolta alkaa tulla lisää rahaa, erilaisia kilpailutuksia on hyvinvointialueella tehty. Niiden voimaantulo sekä yhtenäisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönotto ovat koko ajan lähempänä.

Nyt olemme tilanteessa, jossa terveyskeskussairaalan osasto lakkautetaan, kun täyttöaste on yli 100 %. Omaishoidon tukea lasketaan. Harmillista, kun tietää miten tärkeää ja pienillä resursseilla omaishoitajat työtänsä tekevät. Eikä siitä ole kuin 2 vuotta kun me niitä yksimielisesti nostimme.

Monet muutkin asiat ovat sellaisia, että on olemassa vakava vaara, että säästöjä tavoiteltaessa tuleekin lisäkustannuksia. Talousarvion toimeenpano tulee näin olemaan erittäin vaativa harjoitus, jossa luonnollisesti toivon, että onnistumme.

Kristian Forsman

aluevaltuutettu, aluehallituksen jäsen, Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja

Lue seuraavaksi

Huonoja uutisia sairaille ja vähävaraisille
Maan hallitus on viime viikon kehysriihessään päättänyt taas uusista sosiaali- ja terveydenhuollon heikennyksistä ja asiakasmaksujen korotuksista yli 200 milj. euron edestä. Samalla hallitus päätti laajentaa 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilua, minkä on arvioitu maksavan 80–90 milj. euroa vuosittain. Se on tuki yksityisille terveyspalveluille ja kohdentaa verovaroja kansanterveyden näkökulmasta tehottomasti ja eriarvostavasti. Ensimmäisten selvitysten mukaan kokeilusta ovat hyötyneet pääosin hyvätuloiset kaupunkilaiset. Itse ainakin toivoisin veroeurojeni kohdistamista eniten tuen tarpeessa oleville!
29.4.2026 / Länsi-Uusimaa
Palvelut, jotka toimivat – Pulssi 2026 kokoaa hyvinvointialueen suunnan
Uusi Vantaan ja Keravan Keskustan aluevaltuustoryhmän Pulssi-lehti 2026 kokoaa ajankohtaiset puheenvuorot talouden tasapainottamisesta, palvelujen saatavuudesta, nuorten tukemisesta, ikääntyneiden hoidosta sekä arjen turvallisuudesta. Yhteinen viesti on selkeä: palveluja on uudistettava vastuullisesti, mutta ihmistä unohtamatta.
28.4.2026 / Itä-Uusimaa
Kun säästöpolitiikka uhkaa toistaa historian virheet
Luottamushenkilönä kannan vastuuta päätöksistä, jotka eivät näy heti, mutta joiden seuraukset näkyvät lasten elämässä pitkään. Siksi lastensuojelulain uudistus, hyvinvointialueisiin kohdistuvat leikkaukset ja keskustelu lastensuojelun asemasta sosiaalihuoltolain alla eivät ole vain hallinnollisia kysymyksiä. Ne ovat kysymyksiä arvoista.
28.4.2026 / Länsi-Uusimaa
EtusivuItä-UusimaaKristian Forsman pelkää hyvinvointialueen säästöjen tuovan lisäkustannuksia