Kristian Forsman pelkää hyvinvointialueen säästöjen tuovan lisäkustannuksia

On ikävä olla tässä samassa paikassa ja tilanteessa kuin vuosi sitten. Alijäämää kertyi ensimmäisenä varsinaisena toimintavuotena, ja alijäämää on kertynyt ja kertyy toisena toimintavuotena saman verran ellei enemmän. Suurin syy alijäämien syntyyn on vuokratyövoiman käyttö, jota ei olla pystytty vähentämään.

Tässä vaiheessa katse on luotava valtiovallan suuntaan. Olemme olleet liian pieni hyvinvointialue pystyäksemme suitsimaan vuokratyövoiman käyttöä. Hallitukselta ei ole tullut mitään ylimääräisiä välineitä, pyynnöistä huolimatta, auttaakseen hyvinvointialueita tässä asiassa. Samoin alijäämän kattamisvelvoitteeseen ei ole tulossa helpotusta, vaikka vain kaksi hyvinvointialuetta kaikista kykenee kattamaan alijäämänsä säädetyssä aikarajassa.

Valoa kuitenkin on näkyvissä, sillä vanhoja alijäämiä aletaan korvaamaan lain mukaisesti, toisin sanoen valtiolta alkaa tulla lisää rahaa, erilaisia kilpailutuksia on hyvinvointialueella tehty. Niiden voimaantulo sekä yhtenäisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönotto ovat koko ajan lähempänä.

Nyt olemme tilanteessa, jossa terveyskeskussairaalan osasto lakkautetaan, kun täyttöaste on yli 100 %. Omaishoidon tukea lasketaan. Harmillista, kun tietää miten tärkeää ja pienillä resursseilla omaishoitajat työtänsä tekevät. Eikä siitä ole kuin 2 vuotta kun me niitä yksimielisesti nostimme.

Monet muutkin asiat ovat sellaisia, että on olemassa vakava vaara, että säästöjä tavoiteltaessa tuleekin lisäkustannuksia. Talousarvion toimeenpano tulee näin olemaan erittäin vaativa harjoitus, jossa luonnollisesti toivon, että onnistumme.

Kristian Forsman

aluevaltuutettu, aluehallituksen jäsen, Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja

Lue seuraavaksi

Unohtuuko maaseutu digipalvelujen varjoon?
Itä-Uusimaa on suhteellisen pieni alue, mutta siihen kuuluu paljon maaseutua, jossa liikkuminen on mahdotonta ilman omaa autoa. Digitalisaatio ja henkilökohtaiset terveyspalvelut ovat tervetulleita uudistuksia: ne helpottavat arkea ja tuovat palvelut lähemmäs ihmisiä. Mutta ne eivät saa johtaa perinteisten fyysisten lähipalvelujen täydelliseen alasajoon. Myös kriisitilanteisiin varautuminen ja turvallisuus edellyttävät hyvinvointialueen läsnä-oloa jokaisessa kunnassa.
23.1.2026 / Itä-Uusimaa
Koulurauhaa ja luottamusta
Lapsiperheiden hyvinvointiin liittyy oleellisesti koulu. Viime vuoden lopussa estimme sen, että Linnajoen koulua ja Keskuskoulua ei yhdistetty 1000 oppilaan kouluksi. Koulurauhaa on vaadittu jo pitkään ja taistelut eri alakoulujen lakkauttamista vastaan ovat värittäneet jokaista valtuustokauttani. Olisiko jo aika pysyvyydellä ja luottamuksen rakentamiselle?
22.1.2026 / Itä-Uusimaa
Ikäihmisten hoito ei saa jäädä säästöjen varjoon
Väestömme ikääntyy vauhdilla, ja tämä muutos muuttaa hyvinvointialueen palvelutarvetta pysyvästi. Vaikka taloudellinen tilanne on tiukka, ei ikäihmisten hoidosta voida säästää niin, että seuraukset jäävät kaikkein haavoittuvimpien kannettavaksi. Jokaisella on oikeus turvaan, arvokkuuteen ja hoitoon, joka vastaa heidän todellista tarpeitaan – asuipa ihminen kotona tai ympärivuorokautisen hoivan piirissä.
21.1.2026 / Keski-Uusimaa
EtusivuItä-UusimaaKristian Forsman pelkää hyvinvointialueen säästöjen tuovan lisäkustannuksia