Kristian Forsman pelkää hyvinvointialueen säästöjen tuovan lisäkustannuksia

On ikävä olla tässä samassa paikassa ja tilanteessa kuin vuosi sitten. Alijäämää kertyi ensimmäisenä varsinaisena toimintavuotena, ja alijäämää on kertynyt ja kertyy toisena toimintavuotena saman verran ellei enemmän. Suurin syy alijäämien syntyyn on vuokratyövoiman käyttö, jota ei olla pystytty vähentämään.

Tässä vaiheessa katse on luotava valtiovallan suuntaan. Olemme olleet liian pieni hyvinvointialue pystyäksemme suitsimaan vuokratyövoiman käyttöä. Hallitukselta ei ole tullut mitään ylimääräisiä välineitä, pyynnöistä huolimatta, auttaakseen hyvinvointialueita tässä asiassa. Samoin alijäämän kattamisvelvoitteeseen ei ole tulossa helpotusta, vaikka vain kaksi hyvinvointialuetta kaikista kykenee kattamaan alijäämänsä säädetyssä aikarajassa.

Valoa kuitenkin on näkyvissä, sillä vanhoja alijäämiä aletaan korvaamaan lain mukaisesti, toisin sanoen valtiolta alkaa tulla lisää rahaa, erilaisia kilpailutuksia on hyvinvointialueella tehty. Niiden voimaantulo sekä yhtenäisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönotto ovat koko ajan lähempänä.

Nyt olemme tilanteessa, jossa terveyskeskussairaalan osasto lakkautetaan, kun täyttöaste on yli 100 %. Omaishoidon tukea lasketaan. Harmillista, kun tietää miten tärkeää ja pienillä resursseilla omaishoitajat työtänsä tekevät. Eikä siitä ole kuin 2 vuotta kun me niitä yksimielisesti nostimme.

Monet muutkin asiat ovat sellaisia, että on olemassa vakava vaara, että säästöjä tavoiteltaessa tuleekin lisäkustannuksia. Talousarvion toimeenpano tulee näin olemaan erittäin vaativa harjoitus, jossa luonnollisesti toivon, että onnistumme.

Kristian Forsman

aluevaltuutettu, aluehallituksen jäsen, Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja

Lue seuraavaksi

Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmät yhteisessä lausunnossa hyvinvointialueiden rahoituksesta
Valtiovarainministeriö pyysi lausuntoja hallituksen esityksestä hyvinvointialueiden rahoitusmallin muuttamiseksi. Uudenmaan Keskustan aluevaltuustoryhmät valmistelivat asiasta yhteisen lausunnon, jossa nostetaan esiin rahoitusmallin muutoksiin liittyviä merkittäviä huolia.
12.3.2026 / Itä-Uusimaa
Kuulemmeko asukkaiden huolet arjen turvasta ja tulevaisuuden palveluista?
Tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan kokouksessa, maaliskuussa, käsittelimme laajoja kokonaisuuksia: palveluiden digitalisaatiota, Lunnan etenemistä, automaatiota sekä tulevan aluehyvinvointisuunnitelman painopisteitä. Yhtä tärkeää kuin järjestelmät ja rakenteet on kuitenkin se, mitä asukkaat itse kertovat arjestaan.
11.3.2026 / Länsi-Uusimaa
Ihminen ensin – ei rakenteet
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue elää historiallista murrosvaihetta. Talous on kireä, väestö ikääntyy ja henkilöstön saatavuus vaikeutuu. Näihin haasteisiin ei voi vastata enää vain ”teknisillä säästöillä”, palveluverkkoa karsimalla tai henkilöstöä vähentämällä. Ne keinot ovat jo käytetty – ja niiden vaikutus on ollut korkeintaan lyhytaikainen.
10.3.2026 / Keski-Uusimaa
EtusivuItä-UusimaaKristian Forsman pelkää hyvinvointialueen säästöjen tuovan lisäkustannuksia