Länsi-Uudellamaalla Keskustan aluevaltuustoryhmä irtautui talousarvioesityksestä

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen (hva) poliittiset ryhmät ovat sopineet vuoden 2025 budjetista. Maan hallituksen tiukkaakin tiukempi talousraami on johtanut keskusteluun siitä, mitä lakia aluepäättäjät tulevat rikkoneeksi – hyvinvointialuelakia vai perustuslakia ja sosiaali- ja terveydenhuollon substanssilakeja. Etelä-Karjalassa harkitaan jo kantelun tekemistä oikeuskanslerille. Länsi-Uudenmaan hva pyrkii sen sijaan olemaan mallioppilas alijäämien kattamisessa. Koska Länsi-Uudenmaan väestö on koko maan mitassa hyvinvoivaa ja ikärakenteeltaan suotuisaa, on tavoite jopa saavutettavissa. Uudellamaalla on paljon myös yksityisiä terveyspalveluja, mikä vähentää julkisten palvelujen kysyntää.

Talousarvioesityksessä kahden ensimmäisen toimintavuoden alijäämät, yhteensä noin 160 milj euroa on tarkoitus kattaa seuraavien kahden vuoden aikana. Ensi vuonna tavoitellaan 80 milj euron ylijäämää. Tämä onnistuu vain asiakasmaksuja korottamalla ja merkittäviä leikkauksia tekemällä. ”Exelharjoituksena” säästöjä on vielä melko helppoa toteuttaa. Tilanne muuttuu toiseksi, kun arvioidaan toimien tosiasiallisia vaikutuksia.     

Keskustan aluevaltuustoryhmä ei hyväksynyt talousarvioneuvottelujen kompromissiesitystä kolmesta syystä. Nämä olivat omaishoidontuen leikkaukset, lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen heikennykset sekä Siuntion vuodeosaston ja ikäihmisten asumispalvelupaikkojen lakkauttaminen.

Alueella yhtenäistettiin omaishoidon palkkiotasot vasta viime vuonna. Se merkitsi erityisesti Kirkkonummella, Espoossa ja Kauniaisissa sekä Lohjalla merkittävää omaishoidon palkkiotason laskua. Nyt esitettiin uusia leikkauksia. Vuosittain tehtävät leikkaukset ovat mielestämme täysin kohtuuttomia. Omaishoitajat tekevät inhimillisesti arvokasta ja taloudellista yhteiskunnan varoja säästävää hoivatyötä. He eivät ansaitse vuosittaista epävarmuutta hoivatyöstä saatavan palkkion tasosta. Lisäksi kun huomioidaan kaikkien maksujen ja kustannusten merkittävä kasvu, on kokonaisvaikutus omaishoitajien toimeentuloon täysin kohtuuton.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa henkilöstömenoja leikataan 1,3 milj eurolla. Tämä kohdistuu neuvolapalveluihin, koulu- ja opiskeluhuoltoon sekä lapsiperheiden kotipalveluun ja lastensuojelun sosiaalityöhön. Säästö merkitsee henkilöstölle kasvavaa työkuormaa samaan aikaan kun lasten, nuorten ja perheiden tuen tarve on lisääntynyt. Sen seurauksena lapsiperheiden varhainen tuki heikkenee, tuen tarpeet edelleen kasvavat ja korjaavien palvelujen tarve ja kustannukset nousevat.  Keskustan aluevaltuustoryhmän tavoite on juuri päinvastainen. Perheiden varhaisen tuen palveluja tulee vahvistaa – ei heikentää – ja sitä kautta saada hallintaan kustannusten kasvua.

Kolmas kohta, mitä Keskusta ei budjetissa hyväksy, on Siuntion vuodeosaston ja ikäihmisten asumispalveluyksikön lakkauttaminen. Esitimme Siuntion vuodeosaston muuttamista arviointiyksiköksi Karkkilan ja Hangon tapaan. Tai vaihtoehtoisesti yhteistyöneuvotteluja hyvinvointialueen ja Siuntion kunnan kesken ikäihmisten asumispalvelupaikkojen – esim. yhteisöllinen asuminen – turvaamiseksi kunnassa jatkossakin. Siuntio on ilmaissut vahvan halunsa yhteistyöhön. Katsomme, että ikäihmisten asumispalvelua tulee järjestää lähipalveluna tulevaisuudessakin. Asumispalvelupaikkojen keskittäminen vaikeuttaa mm. omaisten ja läheisten vierailuja ja sosiaalisia suhteita heikentäen heidän sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia.

Yleinen linja tuntuu nyt olevan se, että pidemmän aikavälin vaikutuksia tai asiakasnäkökulmaa ei huomioida, vain raha ratkaisee. Suunta on väärä, kun taloutta yritetään hallita varhaisen tuen palveluja ja omaishoidon tukea leikkaamalla tai palveluverkkoa keskittämällä. Nämä toimet vain lisäävät kustannuksia.   

Keskusta haluaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti talouden näkökulmasta huomioiden myös asukkaat ja palveluja käyttävät. Emme voi sitoutua leikkauksiin, joista uhkaa aiheutua lisäkustannuksia ja kohtuuttomia vaikeuksia isolle joukolle länsiuusmaalaisia.

Marjut Frantsi-Lankia

Aluevaltuutettu, Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja