Timo Laaninen kannattaa omalääkärimallin käyttöönottoa Vantaa-Keravan hyvinvointialueella

Joulun hengessä hyvät uutiset ensin.

Vantaan Keravan hyvinvointialue on päässyt hyvään alkuun. On mennyt jopa paremmin kuin kaksi vuotta sitten pelättiin. Henkilöstöpula on helpottanut ja palvelut toimivat kohtuullisesti. Toki on puutteita edelleen. Ensi vuonna teemme budjetin mukaan jo pienen ylijäämän.

Keskustan ryhmä hyväksyy ensi vuoden talousarvion yhtä pientä poikkeusta lukuun ottamatta. Ehdotamme, että valtuustoryhmille maksettaisiin ryhmärahaa ensi vuonna 4500 euroa/valtuutettu/vuosi. Kannatimme siis hieman suurempaa leikkausta kuin mihin neuvotteluissa päädyttiin, 5400 euroon valtuutettua kohti.

Olemme olleet siis kilttejä lapsia, ei kuitenkaan tarpeeksi kilttejä nykyisen lainsäädännön mukaan. Meidän pitäisi kattaa kahden ensimmäisen vuoden aikana syntynyt 200 miljoonan euron alijäämä vuoden 2026 loppuun mennessä. Tehtävä on vaikea, jopa mahdoton. Se käy ilmi taloussuunnitelman luvuista.

Vuonna 2026 arvioidaan toimintatuottojen kasvavan 6 miljoonaa euroa vuodesta 2025. Valtionrahoituksen arvioidaan kasvavan 57 miljoonaa euroa. Toimintamenot arvioidaan 115 miljoonaa euroa pienemmiksi kuin 2025. Kun lukuihin lisätään ensi vuoden ylijäämä 16 miljoonaa, niin alijäämät tulevat katetuiksi.

Muut erät tuosta laskelmasta voivat hyvinkin toteutua, mutta toimintamenojen 115 miljoonan euron leikkaus on erittäin vaativa urakka. Tilannetta voi verrata HUS:n 50 miljoonan euron säästöpakettiin, joka edellytti rajuja henkilöstön supistuksia. Meidän urakkamme on vielä paljon suurempi.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Ensinnäkin meidän on vietävä määrätietoisesti eteenpäin uudistusohjelmaamme. Sen kautta voimme saada alijäämät katetuksi vuoteen 2028 mennessä.

Toiseksi on toivottava, että järki voittaa maan hallituksessa, ja alijäämien kattamisen aikaa jatketaan.

Uudistusohjelmassa keskusta korostaa kahta näkökulmaa. Sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisy on tehokkainta säästöä. Terveyspalveluissa kannustamme omalääkärimallin eteenpäinviemistä. Loikka omatiimistä omalääkärimalliin ei ole pitkä. Tässä yhteydessä olisi tutkittava ennakkoluulottomasti lääkärien hankkimista ammatinharjoittajina. Kansalaisille on sama, kuka sen omalääkärin palkan maksaa, pääasia on, että hänellä on oma lääkäri.

Timo Laaninen, aluevaltuutettu, Kerava