Itä-Uudenmaan väestön terveydessä ja hyvinvoinnissa on haasteita 

Itä-Uudenmaan hyvinvointikertomus tuo esiin useita huolestuttavia kehityssuuntia, jotka koskettavat meitä kaikkia.

Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveysongelmat, lisääntynyt päihteiden käyttö sekä syrjäytymisriski ovat nousseet esiin. Nuorten ahdistus ja stressi näkyvät jo kouluterveyskyselyissä. On tärkeää, että nuoret saavat tukea juuri silloin, kun apu on tarpeen – ei vasta silloin, kun ongelmat ovat ehtineet syventyä. Varhainen tuki, kuten kouluterveydenhuollon resurssien vahvistaminen, on avainasemassa.

Työikäisten elintavat, kuten liikkumattomuus ja mielenterveysongelmat, ovat myös alueemme haasteita. Yhä useammat työikäiset jäävät välinpitämättömiksi terveellisten elintapojen suhteen, vaikka tietävät niiden vaikutukset elämänlaatuun. Erityisesti liikunnan puute on vakava ongelma, ja sen korjaamiseksi tarvitsemme lisää yhteisöllisiä liikuntamahdollisuuksia, kuten matalan kynnyksen liikuntaryhmiä. Näiden avulla voimme tukea työikäisten terveyttä ja hyvinvointia entistä paremmin.

Ikääntyvä väestö on kolmas keskeinen huolenaihe. Vaikka Itä-Uudellamaalla yli 75-vuotiaista 93,7 % asuu kotona, monet ikäihmiset kokevat toimintakyvyn heikkenemistä ja pelkäävät kaatumisia. Ikääntyneet eivät saa jäädä yksin pelkojensa kanssa – palveluasumisen tulee olla saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan, ja kotiin on saatava riittävästi apua. Meidän on varmistettava, että apu on saatavilla oikeaan aikaan ja että ikääntyneillä on mahdollisuus elää turvallisesti ja itsenäisesti mahdollisimman pitkään. Tarvitsemme tiivistä yhteistyötä kotipalveluiden, kuntien liikuntapalveluiden ja muiden toimijoiden välillä, jotta voimme tukea ikääntyneitä pysymään mahdollisimman pitkään itsenäisinä.

Väestön hyvinvointia voidaan edistää arjen tasolla, mutta tämä vaatii laajaa yhteistyötä. Meidän on kehotettava kuntia ja hyvinvointialuetta luomaan entistä tiiviimpää yhteistyötä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa, jotta voimme tarjota asukkaille oikea-aikaista tukea ja ennaltaehkäisyä. On myös tärkeää, että me kaikki tuemme toisiamme arjessa – olipa kyse nuoren tukemisesta tai vanhuksen auttamisesta liikkumaan turvallisesti.

Meidän hyvinvointialueen päättäjien tehtävä on varmistaa, että nämä toimenpiteet toteutetaan ja että asukkaillemme tarjotaan parhaita mahdollisia tukimuotoja – niin ennaltaehkäisyn, varhaisen tuen kuin arjessa jaksamisen tueksi. Vain näin voimme varmistaa, että kaikki itäuusimaalaiset voivat elää terveellisesti ja hyvinvoivina.

Outi Lankia

Aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen (Kesk.)

Porvoo, Itä-Uusimaa

Lue seuraavaksi

Puheenvuoroilla vahvistetaan keskustalaista demokratiaa
Keskustan 120-vuotisjuhlapuoluekokous kokosi viikonloppuna Tampereelle tuhansia keskustalaisia eri puolilta Suomea linjaamaan puolueen tulevaisuutta, käymään laajaa poliittista keskustelua Suomen suunnasta ja valmistautumaan kohti vuoden 2027 eduskuntavaaleja. Kolmipäiväisessä kokouksessa käsiteltiin puolueen ohjelmia sekä tehtiin henkilövalintoja.
10.6.2026 / Itä-Uusimaa
Varautuminen on jokaisen asia
Pari viikkoa sitten monet meistä heräsivät droonista kertovaan vaaratiedotteeseen. Osa sai viestin sosiaalisesta mediasta, osa vasta työ- tai opiskelupaikkaan päästyään. Koko Suomi kuhisi siitä, miten tilanne olisi tosiasiassa pitänyt hoitaa. Tämä oli varautumisen näkökulmasta parasta, mitä maan, kuntien kuin yksilöiden ja yhteisöjenkin kannalta saattoi tapahtua.
9.6.2026 / Länsi-Uusimaa
Valtuustot tarvitaan ja vaalit
Hyvinvointialueiden vaalit ovat jääneet äänestäjille hieman vieraiksi. Ensimmäisissä vaaleissa vuonna 2022 äänestysprosentti oli 47,5. Viime vuonna vaalit järjestettiin yhdessä kuntavaalien kanssa, mutta niissäkin vain 51,7 prosenttia ääni oikeutetuista jätti uurnaan aluevaalien kupongin. Jotkut poliitikot ovat jo ehdottaneet aluevaalien perumista alhaisen äänestysaktiivisuuden ja hyvinvointialueiden rajatun vallan vuoksi.
8.6.2026 / Uutiset
EtusivuUutisetItä-Uudenmaan väestön terveydessä ja hyvinvoinnissa on haasteita